??.??.1954 / Haapamäki, Haapamäki
??.??.1954 Matkustavaisia Haapamäellä oletettavasti 1960-luvulla. Kiitojunan päätyvaunu vasemmalla on 22406 ja puumotti oikealla on numero 12. Kuvaaja tuntematon.
Kommentit
| 08.04.2004 12:52 | JukkaH: | Ja ihmisiä riittää... | |
| 08.04.2004 15:18 | JV: | Upea ja nostalginen kuva kerrassaan! | |
| 08.04.2004 16:45 | Roni: | Mielenkiintoiset aidat raiteiden välissä estämässä oikoteiden tekoa. | |
| 08.04.2004 19:16 | 6nen: | Oh-hoh! Vähä on toisen näköistä nykyään :) Olisi mielenkiintoista nähdä ilmakuva aseman ympäristöstä juuri 50- tai 60-luvulta, ajalta jolloin ei vielä ollut yhtään ainoaa ylikulkusiltaa... Veturipuiston puolelta muuten löytyy mielenkiintoinen ja varsin onnistunut pienoismallirautatie Haapamäestä, jossa on mukana mm. tuo "omakotitalo" ratapihan keskellä... Mikä muuten oli tuon tönön tehtävä? | |
| 08.04.2004 21:02 | Juhani Katajisto: | Kuva on otettu joka tapauksessa ennen heinäkuuta 1958. Vasemmalta näyttäisi pilkistävän harvinainen Schwartzkopffin Hv3 (Hindenburg) Pieksämäeltä tulleena. Keskellä erottuu korkealla halkokuormalla Iso-Jumbo (Tv1). | |
| 25.05.2004 13:47 | Junimi=Juhani Katajisto: | Sain tarkempaa tietoa kuvasta. Se on otettu 1954-55. Vasemmalta pilkottava Hv on Hv1 564 ja keskellä erottuva Halko-Jumbo on Tv1 1204 | |
| 29.10.2004 14:54 | Pasi Seljas: | Epäilinkin vähän tuota 60-lukua. Eikös kiitojunan päätyvaunujen kaarevat raidat vedetty suoriksi melko pian. | |
| 29.10.2004 16:27 | Antti Busk: | Onko tuo päätyvaunu siis liitetty Dm4:ään? Mikä on tuon vaunun littera? | |
| 30.10.2004 11:51 | Pekka V. Puhakka: | Se tönö siinä ratapihan keskellä oli vaihdekoju. Siinä kojun ympäristössähän oli koko joukko ratapihan keskellä olevia vaihteita, seismerkkejä ja joku raideopastinkin. | |
| 02.11.2004 08:54 | Pasi Seljas: | Kiitojunavaunuston litterathan olivat KEis, KCik ja KEi, mutta hitostako muistaisin onko tuo lähin vaunu nyt KEis vai KCik. Keskimmäinen on kai kuitenkin KEi.Täytyy tarkistaa. Korjatkaa jos olen väärässä. Kiitojunassahan oli kaksi pyöreäpäätyistä vaunua jotka liitettiin Dm3:een, Dm4:ään tai Hr11:een. Myöhemmin niitä taisi olla jos minkälaisen vetolaitteen perässä. | |
| 02.11.2004 09:51 | Petri Nummijoki: | Dm3 tuskin oli koskaan kiitojunien vetäjänä ainakaan vakikierroissa. Siinä ei olisi teho riittänyt, kun kahdella koneella varustetun Dm4:kin väitetään olleen tiukoilla. | |
| 02.11.2004 10:00 | Petri Nummijoki: | Kuvassa oleva kiitojuna lienee matkalla Pieksämäen suuntaan, koska vetovaunu on irroitettu junasta. Haapamäeltä ajettiin Dm4-vetoisilla kiitojunilla Pieksämäen suuntaan vain kesäkausina 1954 ja 1955, joten kuva tosiaan on todennäköisimmin näiltä vuosilta. | |
| 02.11.2004 10:33 | Pasi Seljas: | Mitäs tehtiin Dm3:lle jos niitä ei voitu käyttää kiitojunan vetohommissa? Tiedän että niitä muutettiin Dm4:ksi, mutta minkälaisella aikataululla? Olen itsekin kyseisen koneen kuvaa katsellessa ihmetellyt, että tuollako koko junaa viedään. | |
| 02.11.2004 10:39 | Petri Nummijoki: | Dm3 vaunuja käytettiin lähinnä paikallisliikenteessä. Tällöin niiden perässä saattoi olla pari tavallista matkustajavaunua. Kiskoautojen yleistyessä Dm3 kävi tarpeettomaksi ja ne muutettiin Dm4 vaunuiksi vuosina 1956-1959. Ne eivät siis ehtineet olla käytössä Dm3 tunnuksella montaakaan vuotta. | |
| 02.11.2004 11:08 | Otto Vesterinen: | Voisiko joku valistaa tietämätöntä - eli mitähän mahtaa tuo KEis-litteran s-kirjain tarkoittaa? | |
| 02.11.2004 11:21 | Ilari Eskelinen: | s-kirjain tarkoittaa sairasosastoa tai palveluvaunua, mutta mikä sen merkitys on tässä? | |
| 02.11.2004 11:24 | Simo Toikkanen: | KEis-vaunussa oli kiitojunarungon sähköntarvetta varten sähköaggregaatti, mistä litteran s-kirjain tulee. | |
| 02.11.2004 11:27 | Otto Vesterinen: | Kiitos, täältä löytyy tieto kuin tieto nopeasti. | |
| 02.11.2004 14:19 | Jouni Hytönen: | KCik-vaunujen numerosarja taisi olla 2071-2076, eli jos KEi oli keskivaunu, niin tuo kuvassa näkyvä päätyvaunu olisi sitten KEis. Tosin tuolla keskivaununkin katolla näkyy joku piippu. | |
| 02.11.2004 14:28 | Teppo Niemi: | Kiitojunavaunustohan koostui (kuvan mukaan katsottuna): KEi + KEis + KCik (KDik) -vaunuista. Keskimmäisessä vaunussa oli sähköagrekaatti. Ja ne ketkä omaavat Junat-lehtiä, voivat tarkistaa asian T. Keräsen kirjoittamasta kiitojunaa koskevasta artikkelista. (Kiitojunavaunuista tehdyissä johdonvetovaunustoissa oli kaksi keskivaunua, siksi 1980-luvun Hyvinkään koeajojuna koostui RK + KEI + KCik) | |
| 08.11.2004 10:14 | Pasi Seljas: | Tarkistin T.Keräsen mainiosta artikkelista tietojani(Junat 5/94). Vaunut, kuten Teppo sanoi KEi, KEis ja KCik. KEis "vanhempaa" mallia, koska ovet molemmissa päissä. KCik:ssä keittiö ja maitolasi-ikkunat ovesta vasemmalle kahdessa ruudussa tällä puolella vaunua. Kaikkien vaunujen katolla olivat vessan venttiili ja kaminan savutorvi. Lisäksi KEis:ssä dieselin pakoputki. KCik:ssä keittiön venttiilit. |
|
| 16.12.2004 14:50 | Harri Häyrinen: | Oliko nuo kiitojunan päätyikkunat sellaiset et penkit oli siinä heti päätyseinässä ja matkustajat pysty katteleen radalle?? onko sisäkuvia näistä kiitojunista?? Mahtoi olla kylmä paikka istua päädyssä, jos oven edessä ei ollut tuulikaappia/eteistä vai oliko joku kaksois-ovi-systeemi????? | |
| 16.12.2004 15:18 | [Tunnus poistettu]: | Ilmari Vaissin kirjassa Haapamäki 100 vuotta on kuva, jossa Ilmarin mukaan näkyy jo Haapamäen lopun airue. Asemalla on kuvatekstin mukaan kiskoauto vaikka kuvassa on päivänselvästi pullahuru eli Hr11. | |
| 16.12.2004 18:21 | Jouni Hytönen: | Päädyssä oli tuulikaappi, jonka puolella molemmin puolin yksittäiset istuimet loistavilla näköaloilla. | |
| 16.12.2004 18:21 | Jouni Hytönen: | Äh, puolella ylimääräinen sana tuossa. | |
| 15.02.2007 19:49 | Tomi Hämäläinen: | Kuvan oikeassa laidassa lymyää muuten puumotti! | |
| 23.03.2010 23:32 | : | Onkos muuten kellään hajua olivatko nuo puumotit Mierontien kalustoa ennen lättiä, vai minnehän lienee aseman edestä lähdössä? | |
| 10.02.2011 01:28 | Kari Juntunen: | Tässä täsmällinen määrittely mitä matkustajajunia kuvassa on kulussa: Kiitojunan runko on Haapamäellä ajosuuntaa vaihtava MK 92, matkalla Savonlinna-Pieksämäki-Haapamäki-Helsinki. Haapamäeltä alkaen junan tunnus muuttuu MK 50:ksi. Kyseisen Savonlinna-Helsinki-kiitojunan ajopäivät ovat maanantai, keskiviikko, perjantai ja sunnuntai. Aikataulu kaikkine pysähdyksineen on seuraava: Lähtö Savonlinnasta klo 9:30, Pieksämäki 11:05-11:15, Jyväskylä 12:25-12:35, Petäjävesi 14:30, Keuruu 15:05, Haapamäki 13:52-14:02, Tampere 15:50-16:00, Hämeenlinna 16:57-16:58, Helsinki 18:14. Tiistaina, torstaina ja lauantaina tämä sama juna tulee MK 50:nä Vaasasta, josta lähtöaika on 10:40. Välillä Haapamäki-Helsinki MK 50 ajaa siis joka päivä. Oikealla näkyvä moottorijuna on M 934, lähtö Jyväskylästä klo 11:05, pysähdykset melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Haapamäelle klo 13:19; paluu Haapamäeltä numerolla M 933, lähtö klo 14:05, pysähtyen melkein kaikilla väliliikennepaikoilla, tulo Jyväskylään klo 16:00. Laiturilla on runsaasti junan odottelijoita. He odottavat junaa MP 67 Helsingistä Ouluun, joka on lähtenyt Helsingistä klo 9:05, Haapamäen pysähdys on klo 13:53-14:00, Seinäjoki 15:40-15:53, Oulu 21:54. Huomattava on että juna muuttuu Seinäjoella MP 67:stä P 67:ksi, koska moottoripikajunan "moottori" lähtee aivan heti takaisin Seinäjoelta Helsinkiin MP 68:na, lähtöaika klo 16:05, saapumisaika Helsinki klo 22:53. Vaunut ovat lähteneet Oulusta klo 10:20 P 68:na. Lähde: Suomen kulkuneuvot N:o 2 1954, voimassa 1.6.54-31.8.54. |
|
| 10.02.2011 10:02 | Jorma Toivonen: | Kari: Tarkistatko nuo MK 92:n ajat Petäjäveden ja Keuruun kohdalla. | |
| 21.01.2022 13:35 | Timo Salo: | Ennen Haapamäki oli kuin Tampere nykyään ruuhka-aikaan.. Katoavaista on mainen tärkeys! |