??.??.1972 / Kouvola, Kouvola asema
??.??.1972 Motit (1604, 1621 ja 1606) seisoskelivat Kouvolan varikolla kesällä 1972 sen oloisina, kuin ajot olisi ajettu - pyöränkehätkin jo alkoivat punastua ruosteesta.
Kommentit
| 11.09.2010 04:47 | Jonne Seppänen: | kiitos loistavasta dokumentaatiosta! tuon silmiä hivelemämmäksi ei kyllä teräskorisen kaluston väritys voi enää tulla | |
| 11.09.2010 09:47 | Tapani Kunnas: | ... eikä muotoilu! | |
| 11.09.2010 12:19 | Kimmo T. Lumirae: | Hienoja pelejä ovat, oman aikansa kuvia. Muotoilultaan koko maailmankin mittakaavassa ainutkertaisia. Mutta siis ei teräskorisia vaan alumiinia. Valtion Lentokonetehdas Valmet etsi, kun sodan jälkeen ymmärrettävistä syistä hävittäjäkonetilaukset olivat "hiukan" pienempiä kuin sodan aikana, jotain uutta tuotantoa ja alumiinin käsittelystä hankittua taitoa hyödynnettiin mm. linja-auton koreissa ja moottorijunissa. Kiintoisaa muuten, että vasemmanpuolimmaisessa on ylikulkusuojuksen rakenne erilainen; siinä näkyy ikään kuin vastakappale harmonikkapaljetyyppiselle ylikulkusuojukselle. |
|
| 11.09.2010 20:00 | Tapio Muurinen: | Tässä on dokumentointi "raadollisimmallaan" - Mottien 2-päädyt kirkasta iltataivasta vasen. Lisäksi selän takana oli joku iso "möhkäle", joka ei varmasti väistä; laajazoomi vielä hamassa tulevaisuudessa. Oli pakko rajata noin. - Kiinnitin joskus huomiota samaan Kimmon kanssa (1604:ssa suojapalkeen kiinnitys oven ympärillä). Tiedä sitten, useinko se palje oli tuossa välissä paikoillaan. Konduktööri saattoi joskus mennä läpi, mutta tavalliset matkustavaiset vähän arastelivat vaeltaa ohjaamon kautta, vaikka olisi ollut mahdollistakin. - Pikkupoikana ei yhtään ihmetelty noita katolle johtavia tikkaita kuljettajan puolella - pitihän katolle päästä; mutta näin vähän vanhempana miettii; minkähän takia? - Vesityksenkö?, koska ne olivat molemmissa päissä. Kaikissa yksiköissä tikkaita ei kuitenkaan ollut. | |
| 11.09.2010 20:28 | Petri Nummijoki: | Junat-lehdessä 5/1994 sivulla 12 ihmetellään samaa ylikulkusuojaan liittyvää asiaa vaunun 1603 osalta. Olisiko erilainen rakenne ollut vanhimmista yksilöistä peräti kaikissa? Dm4-vaunuilla pyrittiin ilmeisesti aina ajamaan 1-pääty edellä, kun ei niissä ollut kattojäähdytintäkään kuin 2-päädyssä. Siksi ylikulkuakin tarvittiin lähinnä vain 2-päädyssä. Tietääkö muuten joku miten Tampere-Pieksämäki-väliä ajettaessa toimittiin? Käännettiinkö Dm4 silloin Haapamäellä ympäri vai ajettiinko osa matkasta 2-pääty edellä ja jos ajettiin niin osuus Tampere-Haapamäki vai Haapamäki-Pieksämäki? | |
| 12.09.2010 09:47 | Kari Lamberg: | Petrin kyselyyn Hpk-Pm osuudesta! Muistan nähneeni hyvin, hyvin harvoin näitä Dm 4 "motteja" tällä välillä! Havaintoja tein aikas paljon junista , koska asuin aivan radanvarrella Metsolahdessa! Joskus n. 9 vuotiaana ollessani, muistan, että tälläinen vetäjä olisi ollut perjantaisin kulkeneessa ns. viikonloppujunassa ,meni Metsolahdesta n. 20.00 aikaan! Mutta mitään havaintoa siitä, että kumpi pää edellä ei ollut! Nämä oli siis hyvin harvinaisia näillä seuduilla! Kertokaapa joku jos tietää tai muistaa, näiden liikkeistä Hpk-Pm! Olisi hauska tietää, kun silloisen" pienen miehen" muistikuva on hyvin hatara! |
|
| 12.09.2010 10:48 | Eljas Pölhö: | Kari: En tiedä ikääsi, mutta parhaat muisteluvuodet olisivat 1954-56. Muulloin ei Dm4 tainnut ajaa säännöllisesti Jy-Pm kuin mainitsemassasi viikonloppujunassa. Minulla ei ole mitään käsitystä kumpi pää edellä Tpe-Hpk ja Hpk-Jy-Pm-Sl ajettiin, mutta en oikein usko moottorivaunua käännetyn Haapamäellä. Perusteina ajan vähyys ja ennen kaikkea vaunu oli täynnä matkustajia. Katso aikataulua http://poelhoe.blogit.fi/kiitojuna-savonlinna-pieksamaki/ | |
| 12.09.2010 11:37 | Tapio Muurinen: | Olisiko Haapamäen kolmiota ollut mahdollista käyttää MK-junien kääntämisessä (aikatauluvara 11-12 min), ja mitä varten se kolmio yleensä rakennettiin? - Jyväskylästä ajettiin 1950-luvun puolivälissä Lievestuoreen ja Hankasalmen Motteja (M-junia), mutta olivat ehkä niitä vanhempia moottorivaunuja? | |
| 12.09.2010 11:53 | Tapio Muurinen: | Jahas, Eljaksen blogissa näyttää olevan sama aikataulu, mikä minulla on kirjassa - eli 3.lk:n motteja. | |
| 12.09.2010 19:20 | Petri Nummijoki: | Entä ajanjakso syksystä 1958 kevääseen 1961? Entinen Porin moottoripikajuna MP41 muutettiin syksyllä 1958 junaksi P91 ja ajamaan Helsingistä Tampereen ja Haapamäen kautta Savonlinnaan (osuus Haapamäki-Savonlinna henkilöjunana), kun vastaavasti MK49 jatkettiin Tampereelta Poriin. P91/92:ssa on tuohon aikaan aikataulukirjassa merkitty vetovoimaksi ainakin Tampereen ja Haapamäen välille vaihtoehdot Dm4 ja Hr11. Nyt en muista oliko noin myös Haapamäen ja Pieksämäen välillä mutta todennäköisesti, koska kesäturistissa 1959 junan tunnus on Haapamäen ja Pieksämäen välillä M91/92. | |
| 12.09.2010 21:16 | Eljas Pölhö: | Nyt täytyy tunnustaa, ettei ole muistikuvaa asiasta. Yritän löytää jotain kun olen kotona muutaman päivän päästä. Olisikohan kuitenkin ainakin kesällä ollut liian raskas Dm4:lle. Esim. 14.6.1959 H91 Pm-Sl oli Hv2 678+20aks. 5 vaunua on kyllä mäkisellä Hpk-Jy-Pm-välillä liikaa Dm4:lle, ell Hr11 tai Hv3 jäävät todennäköisemmiksi vaihtoehdoiksi. Jyväskylän lähiliikenteessä käytettiin puumotteja aina siihen saakka kunnes Dm7:t tulivat tilalle. |
|
| 12.09.2010 22:21 | Tapio Muurinen: | Sillä välillä kun Eljas käy kotona, niin käydään Motilla Haminassa. Haminan "Puumotit" vaihtuivat Dm4:iin n. 1950-luvun puolivälissä. Ensimmäiset selvät muistikuvat junalla matkustamisesta ovat juuri Motilla (juhlavaa). Joka päivä oli 8 edestakaista vuoroa Inksaan (Inkeroisiin), joista yksi iltapäivävuoro oli "suora" Kouvola-Hamina-Kouvola. Motit yöpyivät Haminassa, ja tiettävästi ajettiin Haminan miehistölläkin. Ensimmäinen Motti Inksaan lähti 6:10-6:15, ja viimeinen saapui 0:32 (v.1961). Samana vuonna Motit vaihtuivat Lätiksi. | |
| 13.09.2010 20:32 | Eljas Pölhö: | Sain Pekka Honkaselta muutaman havainnon junista H91/H92 (tai P91/P92) väliltä Haapamäki-Pieksämäki: 17.10.59 H92=Hv2 679, 6.12.62 H91=Hv2 681, 3.7.63 H91=Tr1 1066, 20.2.65 H91=Hr1 1017, 11.3.65 H92=Hr1 1015, 2.9.65 H92=Hr1 1019, 2.9.65 H91=Hr1 1016. Vanhinta lukuunottamatta kaikki olivat uudempia kuin Petrin kysymä ajanjakso (syksy 58-kevät 61), mutta vanhinkin oli höyryvedolla syyskaudella. | |
| 14.09.2010 09:50 | Petri Nummijoki: | Kiitos tiedoista. Onko noista junista tallessa tietoa vaunustosta tai akselimääristä? | |
| 14.09.2010 17:20 | Tunnus poistettu: | Täysin asiaa tuntemattoman arvio tuosta ylikulkusuojasta: Minä ainakin opin tuntemaan nuo moottorivaunut uuden uljaan kiitojunan vetureina. Eikö silloin olisi ollut erittäin asiallista yhdistää veturi (jossa oli matkustajaosastokin) liitevaunuletkaan mahdollisimman kiinteäksi kokonaisuudeksi. Myöhemminhän nuo vetelivät muita matkustajavaunuja ja puolestaan ns kiitojunarunko saattoi olla osana ties minkänäköistä junakokoonpanoa. | |
| 02.09.2012 12:58 | Toni Lassila: | Harmillista,että nämä hävitettiin niin nuorina, eikä näitä säästetty museoajoihin. :( Lättiä on sensijaan säästetty melko paljon. Näissä on myös niin ainutlaatuinen,upea muotoilu:). Kyllä se lättäkyytikin on herkkua harrastajalle.:D | |
| 22.01.2013 21:21 | Teemu Tuomisto: | Siinäpäs paljon Dm4:a. | |
| 28.09.2016 09:22 | Raimo Harju: | Nämä olis kestäneet ulkosäilytystä teräskorisia paremmin, jos vaikka olis siirretty Hyvinkäälle, museon lähelle odottamaan aikoja parempia, mahdollisesti museointia. | |
| 28.09.2016 15:08 | Juhani Pirttilahti: | En nyt oikein lähtisi sanomaan noin. Haapamäellä oleva kiitojunan vaunu on ainakin mennyt aika pehmeäksi ulkosäilytyksessä vailla huolenpitoa. | |
| 28.09.2016 15:35 | Raimo Harju: | Kyllä minä edelleenkin sanon noin, eiköhän alumiini sentään paremmin kestä ulkosäilytystä kuin teräs | |
| 28.09.2016 18:16 | Juhani Pirttilahti: | Ei sillä pinnalla niin väliä, jos se on ainoa, mitä siitä jää jäljelle. | |
| 28.09.2016 18:17 | Kimmo T. Lumirae: | Olin juuri kysymässä, että mikä siinä pehmenee? Minkälaiset rakenteet siellä alumiinipellin alla on ja mikä niistä pehmenee pahiten, Juhani? | |
| 28.09.2016 18:20 | Juhani Pirttilahti: | Alumiinin alla on teräsrunko, ja sisäpuoli on vuorattu puulla, kutterilastulla ja kovakuitulevyllä... kastuessaan tuo kokonaisuus hiukan pehmenee. | |
| 28.09.2016 20:34 | Raimo Harju: | Eihän siinä Hr11 veturis ole enää kohta sitä pintaakaan, ja sehän on teräspeltiä. | |
| 29.09.2016 22:03 | Juhani Pirttilahti: | Juuri tässä kalustossa alumiini ei ole eduksi. Se vain tekee kunnossapidon erityisen ongelmalliseksi. Syy on siinä, että teräs ja alumiini yhdessä muodostavat sähköparin, josta seuraava ilmiö tunnetaan nimellä korroosio. Tähän verrattuna puhtaasti teräsrakenteinen kori on monta kertaluokkaa helpompi korjattava ja ylläpidettävä. Sen takia näitä "alumiinijunia" ei tehty koskaan yhtä sarjaa enempää. Sm2 ja matalat IC-vaunut olivat tietysti seuraavat alumiinista tehdyt sarjat, mutta puhtaasti alumiinikorisena niissä ei ole tätä mainittua korroosio-ongelmaa. | |
| 30.09.2016 09:38 | Raimo Harju: | Noinhan se on, Juhani kuten kirjoitit. Vai on siellä alumiinilevyn alla teräsrunko, ja tietysti kosteana koko ajan, kun levyjen saumat on iän myötä ruvennu vuotamaan. Laivojen rungossa käytetään alumiinianoreja estämään teräsrungon korroosiota, mikä on merivedessä varsin voimakasta. Kyllä kai korroosioon ja ruostumiseen on suurin syy se miten ja missä sitä vaunua tai veturia säilytetään. | |
| 02.10.2016 11:11 | Petri Nummijoki: | Mm. kuvan http://vaunut.org/kuva/86928 yhteydessä käytiin pohdintaa Dm4-vaunujen ja harmaiden kiitojunien lyhyeksi jääneestä käyttöiästä. Juhanin havainto voi olla yksi hyvä lisäperuste sille, miksi tämä kalusto valikoitui 70-luvun alussa hylättäväksi. |