??.??.???? Hr12:a höyrynkehittimen ohjaustaulu, mittareista voi havannoida kehittimen höyrynpaineen, vedenpaineen ja poltto-aineen paineen, niiden yläpuolella vielä (näkymättömissä) höyryjohdon paineen (myös ohjaamoista seurattavissa). Niistä oikealle veden merkkivalo (ILW) ja poltto-aineen merkkivalo (ILO), sekä käynnistys- ja pysäytyspainonapit. Putkia risteilee sinne tänne sulkuhanoineen...
13.09.2010 13:38 | Olli Aalto: | Kun ILO-lamppu sammui, loppui myös koneapulaisen ilo. Oliko Jorma urallasi yhtään reissua jolloin Clayton olisi toiminut moitteettomasti? | |
13.09.2010 15:00 | Jorma Toivonen: | Onneksi Claytoneita poistettiin koko ajan kovalla kiireellä käytöstä Hr12-sarjasta urani alku-aikoina, ainoastaan yksi Sr12 sattui kohdalleni, jossa Clayton piti olla käynnissä (kova pakkanen), tuolloin ymmärtäväinen kuljettaja hoiteli ulos- ym puhallukset. Ongelmitta tuo helvetinkone toimi, kunhan vain veturin molemmista päistä raotti höyryhanoja, jotta kulutus oli riittävä koneen "täysillä" käymiseksi. Hieman välillä tähystys kärsi veturin kääriytyessä höyrypilveen - käsiopasteilla hoidettava päivystys. | |
14.09.2010 17:47 | Tunnus poistettu: | On uskomaton putkihässäkkä. Kai sitä nyt oljykattilan vähemmälläkin luulisi voivan toteuttaa, vai kävikö pannu eri polttoaineella kun moottori? | |
14.09.2010 20:02 | Olli Aalto: | Samalla kevyt polttoöljy-nimellä myytävälle aineella kulkivat niin moottori kuin Claytonin kattilan poltinkin. Taitaa kuitenkin tämä kuvan ohjaustaulu sijaita eri paikassa kuin itse kehitin? Vesi vaihtuu koko ajan (toisin kuin vaunujen omassa kierrossa, joissa on aina sama käytännössä hapeton vesi-glykoliseos kierrossa), joten siitä kertyy pohjalle paljon sakkaa. Tämän takia pannu piti muistaakseni 12h välein puhdistaa sakasta ja lisäksi kovalla pakkasella pannu piti olla tulilla jäätymisvaaran vuoksi sekä höyryjohdot hieman raollaan, jotta olisi sitä kulutustakin. Kaiken lisäksi höyrylämmitteiset vaunut eivät työntäneet vastavirtakojeen jälkeen lauhdetta enää takaisin kattilaan vaan puhalsivat sen vaunun alle ulkoilmaan! Paljon meni tuossakin pelleilyssä siis öljylitroja harakoille! Tässä siis täytyi olla automatisoitu(?) järjestelmä joka syötti vettä järjestelmään lisää säiliöstä? Kaiken lisäksi tämä hapellinen vesi aiheutti paljon korroosio yms. vaurioita kattilaan. | |
15.09.2010 00:13 | Jorma Toivonen: | Vasemmalla pilkistää harmaana kehitin, joten samassa tilassa olivat Hr12-veturissa - kompressorin kanssa samassa huoneessa. Kattilaan oli automaattinen vedensyöttö, ohjaamoissa ei muistaakseni ollut mitään valvontaa helpottavaa tai häiriöistä ilmoittavaa hälytystä - ainoa oli höyryjohdon paineen ilmaiseva mittari, sekin valaisematon. Mahdollisimman häiriöttömän käynnin edellytyksenä oli suuri höyrynkulutus - koko ajan "täysi teho" - "puolella teholla" polttimen käyntiä valvova valokenno oli herkkä nokeentumaan. Hr12:ssa kennon puhdistus sujui hienosti lämpimässä lattialla makoillen, mutta Sr12:ssa täytyi ulostautua ohjaamosta käyntisillalle - näin muistelen isojen poikien kertoilleen. | |
15.09.2010 16:07 | Olli Aalto: | Energiatehokkuus on kyllä huipussaan. Varsinaisia toistensa vastakohtia. Talonkattilalle taas optimi on mahdollisimman harvoin tapahtuva käynnistyminen ja sammuminen, koska tihein käyvä poltin aiheuttaa ilman läpivirtauksesta ns. seisontahäviöitä. Myös pienempi kulutus kuin kattilan huipputehon suuruinen on paremmaksi. Kun ilmakartio on kiinni, ei lämpöä myöskään karkaa ilmavirran mukana. Vaunussa kattilan polttimen häiriötilaan menemisestä syttyy aina lämmityksen ohjaustauluun teksti "Öljypoltinhäiriö", joka juurikin voi johtua valokennon nokeutumisesta, sumun ennenaikaisesta syttymisestä tai liekin sammumisesta, öljyntulon katkeamisesta jne. Häiriö tulee kuitata myöskin tässä käsin polttimen kyljestä ja tarvittaessa putsata valokenno. Nimim. kyseisenlaisten härpäkkeiden kanssa sinisissä tapellut. | |
11.05.2014 19:21 | Harri Pesonen: | Milloinkas nämä sitten lopullisesti poistuivat vetureista?? vuonna xxx |