18.09.1966 / Helsinki, Helsinki asema
18.09.1966 Onhan näitä jo ollut, mutta ehkä vielä yksi sopii joukkoon. - Puolipäivän seudussa asemalla sunnuntainakin tapahtui. P32 on saapunut Turusta 12:05 raiteelle 9 (oikealla); vetäjänään Hr12 2241. Vasemmassa reunassa Kakkosella on P1/9 kohta lähdössä (12:25). Sen vieressä Nelosella valmistautuu Hr 12 2222 kiidättämään P35:n Turkuun klo 12:40. Vv15 1983 on tuonut paikkuriroikan Kuutoselle, ehkä H209 Riihimäkeen.
Kommentit
| 29.09.2010 20:31 | Markku Blomgren: | Turusta tullut lähes täysi(?) plooturoikka mutta lähtevään junaan on 'eksynyt' vain yksi plootu. Kuinkas usein Turkulaissa oli Fo, vai onko tuo Po ja kyseessä siis postijuna? | |
| 29.09.2010 20:48 | Tapio Muurinen: | Laivapikajunat P31/32 olivat aikansa "lippulaivoja", ja siis ensimmäisenä täysplootuja. 31:ssä oli tavallisesti keltainen Po, muistaakseni arkisin. 35:ssa näyttäisi olevan Fo, mutta se voi olla myös postiosastolla varustettu. | |
| 30.09.2010 16:29 | Tunnus poistettu: | Jo on väljää ja tyhjää. Ajankohta tietenkin vähentää väkimäärää, mutta silti tuntuu oudolta ajatella, että noina vuosina minäkin tuolla usein olin, tosin silloin sunnuntai-illalla tulossa tai perjantai-iltana lähdössä. (Silloisella työnantajallani oli siis jo vapaat lauantait.) Ja katoksen puute avartaa maisemaa. | |
| 07.03.2023 22:32 | John Lindroth: | Nostalgiaa pur ,ne vanhat hyvät ajat! | |
| 07.03.2023 23:40 | Rainer Silfverberg: | Nämä kuvat ennen sähköistystä ovat aina mielenkiintoisia. Oliko niin että kaukojunat lähtivät aina itäspuoliskon raiteilta ja saapuivat länsipuoliskolle? | |
| 07.03.2023 23:46 | John Lindroth: | Se taitaa olla pääasiassa niiknkiuin Rainer sanoo. tuota ennen noin pari vuotta niin sai vielä ihailla HV vetoisten henkilöjunien liikennöintiä.Ne oli helppo havainnoida Pekoista ja Ristoista jo kaukaa tenderien kapeudesta jo ennen junan eteen tuloaan ,jo tuolloin tiesin mennä sopivan martkan päähän odottamaan Hv junan lähtöä kuullakseni lähtökiihdytyksen ja kerran sain myös kunnon hiet päälleni juuri kohdallani mitä siitä kaikki unohtumatonta nostalgiaa ,ja yhtäkkiä vuoden 64 loputtua niitä ei sitten koskaan enää ollutkaan.Koskaan en tuolla höyryvaihtoveturia surukseni töissään ehtinyt nähdä!Uskoisin että VRn korkealta taholta oli jo ajoissa tullut määräys ei höyryjä päärautatieasemalla!Tuon ajan konehallinnolista kirjeenvaihtoa olisi kiva jonkun joskus tutkia.Se tiedetään että sarja VR5 Hesassa lopetti vuonna 62 ja VR1 vuonna 63. | |
| 08.03.2023 11:58 | Jorma Rauhala: | Läntisiltä raiteilta on lyhyempi laiturivaunuajo Saapuvan Matkatavaran Toimistolle sekä Postitalolle ajettaessa. Postitunneli ei ole vielä matkustajien suosima kulkuväylä koska se ei johda Asema-aukiolle vaan vain aseman "takapihalle". Lähtevän Matkatavaran Toimisto on tuossa edessä keskellä missä on katossa kaari. Siinä olevat ovet avataan asemahalliin vain laiturivaunuille ja niiden kulun vaatiessa. Logistisesti lähtevien/saapuvien junien sijoitus itä/länsi on toimiva niinkuin Rainer/John jo mainitsevat. Laiturivaunujen ristiinajo on minimoitu. | |
| 08.03.2023 12:17 | Rainer Silfverberg: | Tuota tavarakäsittelyä mä kanssa epäilin syyksi. Sellainen muistikuva on että lähtävät ja saapuvat matkatavarat vietiin ja haettiin eri pisteissä ihan kuten lentoasemilla. Sitten oli länsisiivessä kanssa Tulli ulkomaan matkatavaroita varten. | |
| 08.03.2023 16:58 | Petri Nummijoki: | Vr1- ja Vr5-vetureiden loppuaikojen työmääristä Helsingissä on lisätietoja hakemistoissa https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/L1-Vr1/ ja https://rautatiearkisto.info/epolho/Veturisarjat/Vr4-Vr5/. Vr5-vetureiden osalta ajot näyttäisivät päättyneen toukokuussa 1962. Vr1-vetureiden osalta on huomattava, että yksi Pasilan Vr1 oli Karjaalla ja sillä ajettiin paljon enemmän, kuin Helsingin omilla Vr1-vetureilla. Tuon mukaan Vr1-vetureillakin aktiivisemmat ajot ovat loppuneet Helsingin omassa käytössä jo huhtikuun 1962 paikkeilla, vaikka pieniä ajomääriä löytyy kesäkuuhun 1963 asti. Tuskin silmänpalvonta oli keskeisin syy korvata höyryvaihtoveturit dieselvetureilla Helsingin henkilöpäivystyksessä. Perustelu on siinä, että Helsinki alkoi saada runsaammin dieselvaihtovetureita vuodesta 1958 lähtien, kun Vr11-vetureiden toimitukset aloitettiin mutta ne tulivat aluksi lähinnä tavarapuolelle, satamapäivitykseen sekä Rantaradan tavarajuniin. Sen sijaan Helsingin henkilöaseman päivystyksessä on ollut höyryvetureita ainakin vielä 1961 http://www.vaunut.org/kuva/90517 ja Vr1-vetureiden kilometrisuoritteista päätellen todennäköisesti jossain määrin alkuvuoteen 1962 asti. Henkilöpäivystys lienee siis viimeisten joukossa, joka Helsingissä muutettiin dieselvetureille. Mikä sitten olisi syynä höyryvetureiden poistumiseen henkilöpäivystyksestäkin 1961-1962 niin voisi spekuloida ainakin sillä, että Helsingin henkilöasemalta poistui kai höyvetureiden vesitysmahdollisuus noin 1962, kun ratapihamuutostöissä kaukojunaraiteita pidennettiin ja junanlähetysopastimet siirrettiin kauemmas asemalta. Helsingissä säilyi senkin jälkeen viskuri satamaradalla mutta luultavasti oli henkilöpäivystyksessä hankalampaa käydä vesityksellä siellä. Vr1 lienee ollut Helsingin henkilöpäivystykseen alimittainenkin veturi 1960-luvulle tultaessa, jolloin viikonlopun ja juhlapyhien ruuhkaliikenteessä saattoi olla 60-80-akselisia junia. Helsingin vaihtoveturikannassa vallitsi 1960-luvun alkupuolella melkoinen tyyppikirjavuus, kun oli sekaisin Vr11-, Vv13-, Vr1- ja Vr5-sarjoja sekä jossain määrin jopa Pr1 ja Tk3 http://www.vaunut.org/kuva/141393. Tampereen saadessa keväällä 1962 uusia Vv16-vetureita, voitiin sieltä vapauttaa Vv15-sarjaa niin, että loppukesästä 1962 oli Helsingissä jo 20 kpl Vv15-vetureita (1976-1995). Voisin kuvitella, että huollon ja veturinkuljettajien työvuorosuunnittelun kannalta oli melkoinen helpotus, jos aikaisemman 4-6 veturityypin sijaan lähes kaikissa päivystyksissä pystyttiin käyttämään jatkossa Vv15-sarjan vetureita. |