13.06.1965 / Kouvola, Kouvola tavara
13.06.1965 Näkymä Kotkankalliolta Puolakan ratapihan länsipäähän. Etualan raide johtaa polttoainevarastoille, ent."halkopiha". Taustan rakennuksista lähes keskellä Ardelt-halli, oikealla kaarevakattoinen on vaununkorjauspaja.
Kommentit
| 16.10.2010 12:02 | Toni Puolatie: | Kovin on tämäkin maisema muuttunut sitten vuodesta 65... | |
| 16.10.2010 22:42 | Jaakko Tuominen: | Onko vasemmassa laidassa hiekan vai hiilen kuormauskuljetin? | |
| 16.10.2010 23:25 | Tapio Muurinen: | Silloin pojan-klopin silmissä kaikki näytti ihan tavalliselta paiksi, että Kouvola oli iso, jossa näkyi samalla kertaa paljon erilaista kalustoa. Tuota tuoretta monttua näin 45 vuoden takaa katsellessa heräsi samoja kysymyksiä; voisiko olla kuonamonttu, jota vasta aletaan täyttää tuhkalla ja kuonalla - en tiedä. | |
| 17.10.2010 00:17 | Jorma Toivonen: | Kuvan näkymistä kymmenkunta vuotta myöhemmin "Riston" kanssa ensimmäisiä kertoja Kouvolassa tuli seikkailtua. "Vitoselta" kun haeskeltiin reittiä kohti tallia, tuntui ettei koskaan opi muistamaan milloin miltäkin kopin nurkalta vihreä lippu heilahtaa (ei ollut Kouvolassa vielä tuolloin paljon kulkua ohjaavia raide-opastimia). Näiltä kulmilta (vasen laita) täydennettiin tenderiin muutama tonni poltto-ainetta, seikkailu jatkui kohti talleja, jossa hiilien seuraksi (eri osastoon) valutettiin useampi tuhat litraa vettä, kääntöpöydällä veturin nokka käännettiin kohti länttä, laakereiden rasvaus. Lupien kysymien "Puolakalla" (toivottavasti) olevan länttä kohti matkaavan junan eteen, taasen vihreiden lippujen opastamana vaunuston eteen, junan kytkeminen, viimeinen silmäys rasvakuppien kansiin veturin kiertämällä, "lähtöpesän" valmistelu, kattilassa sopivasti vettä jne... Vajaan kolmen tunnin "kääntymisaika" tuntui hurahtavan huomaamatta - eväät ehdittiin syömään vasta kotona. | |
| 17.10.2010 12:59 | Tapio Muurinen: | Jorma, mielenkiintoisia reissuja teillä Kouvolaan, mukava lukea - Se Puolakan vaihdekoppi (aika iso kuvan keskellä, valomaston juurella) olikin tärkeä, jossa aina tapahtui. Se ei hiljentynyt koskaan, paitsi jouluyöksi. Vieläköhän tuo on olemassa. Vanha "Vitonen" itäpäästä (jos samasta puhutaan) katosi n. 1976 ratapihan muutostöiden yhteydessä. Sähköistyksen tulo alkoi tuntua ratapihalla jo 1970-luvun alussa. 1960-luvun lopulla Kv oli tosi vilkas tavaraliikenteen risteyspaikka - onhan se sitä edelleenkin. Saapuvia tavarajunia vuodessa oli yli 20000 ja lähteviä ja saapuvia vaunuja yhteensä liki 2 milj. Lähes kaikki piti ajaa laskumäen kautta, joka välillä oli aivan tupellaan. - En muista tarkoin, missä hiilikasat sijaitsivat, mutta tuo hihnakuljetin vasemmalla viittaisi, että lähellä ollaan. | |
| 17.10.2010 18:21 | Tunnus poistettu: | Melko huima letka vaunuja tuossa. Olisivatko täyteen lastattuina kulkeneet yhden Riston perässä? | |
| 17.10.2010 19:51 | Tapio Muurinen: | Kuvan Gb-litkassa on yli 60 vaunua, à 25 t, tekee junapainoa yhteensä yli 1500 t. Eli todennäköisesti Risto olisi sen saanut revittyä juuri liikkeelle, mutta ei olisi lähtenyt linjalle; maksimi oli 1300 t. Vieressä on samanlainen Hdk-jono. Ilmeisesti vaunut ovat jo poistettu vakituisesta kierrosta ja ovat varalla. Uutta kalustoa rakennettiin noihin aikoihin liki 1000 vaunun vuositahtia. Esim. uusia Gbk:a ja Gks:ä oli jo yhteensä viitisen sataa, sekä Hkk:ta pari tuhatta. Kymenlaakson ja Itä-Suomen paperin, sellun ja sahatavaran rahtaajat käyttivät ensisijaisesti niitä. - Vieressä oleva lastijuna näyttää kovin Kotkaan menevältä. | |
| 18.10.2010 18:13 | Tunnus poistettu: | Joskus lapsena tuli lasketuksi junien vaunumääriä. 30 oli jo tosi pitkä ja usein jäivät mäkeen varsinkin Vanattarasta etelään yrittäessään. Nykyisin sitäkin paikkaa on tasattu sekä sivu- että korkeussuunnassa. Oli silloin rautatieseisake 'liki omassa pihassa' kun pienen kotitilan maat olivat jääneet kahden puolen rautatietä. | |
| 18.10.2010 18:54 | Pasi Seppälä: | Mitä raiteita henkilöasemalta itään/etelään kulkeva läpiajoliikenne käytti tuohon aikaan? Ajettiinko tuolta keskeltä vaan läpi vapaata raidetta, vai tästä edestä niinkuin nykypaivänä? Nythän läpiajoliikenne kulkee tuosta Gb-letkan ja kopin paikkeilta pariraidetta pitkin. Tämä on kuvattu ehkä vertailukuvan: http://vaunut.org/kuva/38164 Polttoainevarastoalue-tekstin P-kirjaimen paikkeilta. |
|
| 18.10.2010 23:31 | Tapio Muurinen: | Pasi panee muistini lujille; ehkä jotain tutusta "Vanhasta Kouwolasta" on jäänyt mieleen. Tavarapiha oli vielä alkuperäisessä asussaan; henkilöasema alkoi olla tätä päivää. - Tästä kuvasta vähän matkaa itään (oikealle) oli Asl III, suurinpiirtein laskumäen kohdalla, tai vähän täälläpäin. Siinä ratapiha oli kapeimmillaan. Sen jälkeen haarautuivat nämä lähtevien raiteet ainakin etelään (ehkä muuallekin?), joita oli 6-8 raidetta. Henkilojunat käyttivät Mielakan kohdalla suoria etäläisiä raiteita, jotka menivät aivan Asl III:n edestä. Muistaakseni itään ja etelään oli jo tuolloin molempiin suuntiin omat raiteet myös Mielakan ratapihan kohdalla (tulo ja meno), eli 4 päätietä. Teholassa etelän suunta erkani jyrkällä kaarteella Inkeroistiin. Eli kysymykseen: Henkilöjunat menivät tuon lähinnä kuormassa olevan tavarajunan takaa Puolakan vaihteille aseman itäpäähän. Tuolloin vielä asemaraiteet eivät kaikki olleet valmiina; oli vasta 8. Kotkaan/Haminaan lähdettiin ja saavuttiin raiteelta 8, Imatralle lähdettiin 7:sta, mutta tultiin 4:elle. Ehkä kuva http://vaunut.org/kuva/38121?u=832&m=1&kv=1969&kv2=1970&paik=Kouvola selventää tilannetta. Ainakin pikajunat idästä tulivat tavarajunien tältä pohjoispuolelta, Kotkan Motti/Lättä puikahti joskus tuolta välistäkin - tällaisia murusia. Jollain on Kouvolan ratapihan liikennöimissäännöt, niistä selviäisi enemmänkin faktaa. | |
| 19.10.2010 19:43 | Pasi Seppälä: | Muistihan toimii vielä hienosti. Selventävä vastaus, kiitos. Niin ja loistava historiakuva jälleen, lisää vaan sopivina annoksina. |
|
| 19.10.2010 20:27 | Jorma Toivonen: | Nämä etualan raiteet taisivat olla niitä ns "alateitä", joskus niillekin jätettiin ja otettiin "suoria junia". Asemalta "kolmoselle" oli kaksi pääkulkutietä ja siitä edelleen kolme - Vc etelään meno, IVc etelästä tulo ja IIIc idän meno/tulo (voisikohan olla noin?). | |
| 20.10.2010 00:13 | Tapio Muurinen: | Kouvolan "alateistä" olen joskus kuullut ammattilaisten puhuvan; näitähän niillä tietenkin tarkoitettiin. Jormalla on parempi tieto noista pääkulkuteistä. "Kolmosen" itäpuolella, siinä Mielakan kainalossa, missä ennen oli Rataosaton varastoalue, nykyisin Hyyryläisen varikko, oli tosiaan kolme päätietä. - Kerran tässä samalla Kotkankalliolla katselin, kun T2052 (Rautaruukin koksijuna) tuli tähän melko laitaan, pysähtyi hetkeksi ehkä miehistön vaihdon takia. Siitä sen sitten piti "leikata" aseman jälkeen toiseen syrjään päästäkseen Savon tielle; raiteelta 12 pääsi vielä, mutta 13:lta ei enää. | |
| 20.10.2010 01:16 | Jorma Toivonen: | Tuo "kolmosen" vaihteisto taisi aikoinaan olla aikamoinen sumppu(?) ja muutenkin koko ratapiha-alue. "Lännestä" tultiin asemalle raiteen 5 "ässälle", jossa odoteltiin vastaantulevaa liikennettä, odoteltiin ja odoteltiin... kunnes "kakkosen" parvekkeelta liehahti vihreä lippu. Pääkulkutietä (IIIb) kohti "kolmosta", jossa oli ainut ratapihan kulkutie-opastin (toki muuallakin, muttei ohjannut tavaraliikennettä), josta kaarruttiin kohti tuloteitä (olikohan mäen vierellä raide-opastin - en muista). Kerran sattui tilanne, kun juna ei halunnutkaan pysähtyä aseman "ässälle". Todella huono talvinen keli, tyhjistä "venakoista" koottu huonokulkuinen juna - Riihimäeltä lähdön jälkeen ei edes "Sitikkilan mäessä" tarvinnut vauhtia hiljentää junajarrulla, pikajuna "hengittää niskaan", "reilusti sisään". Tultiin Kouvolaan, jäätyneet lossit eivät pureutuneetkaan pyörän kehille toivotulla tavalla, "ässä" lähenee, mutta vauhti ei hiljene pelkällä veturin jarrulla - pikainen yhteys "kakkoseen" (radiopuhelimet jo toimivat): ei pysähdy - läpi tullaan. "Kakkosen" paluuviestinä anteeksipyytelevä ilmoitus junan jättämisestä poikeuksellisesti "Puolakkaan" tällä kertaa - jos sopii, vaihteet on lukittu sinne... "et ollut tänään muuten ensimmäinen "ässän" ohittaja". | |
| 20.10.2010 11:12 | Tapio Muurinen: | Pirskatti, kun Jormalla on hyviä juttuja! Varmaan tuo Kouvolan tilanne vieraille kuljettajille oli joskus vähän hämmentävä ja sekava. Eikä ihme, kun vanhaa ratapihaa oli kasvatettu aina vaan entisen päälle, ja siitä oli tullut tuollainen "mammutti". - Mielakan kohdalla olivat eteläisimmät päätiet http://vaunut.org/kuva/58234?u=832&m=1&paik=Kouvola - laitimmainen oikealta on meno Inkeroisiin, keskellä siltä paluu, ja kolmas Idäntie, eli nuo Jorman mainitsemat Vc, IVc ja IIIc. |