27.10.2010 / Välillä Lielahti–Tampere asema
27.10.2010 Koeajojuna tulossa Tampereelle.
Kommentit
| 27.10.2010 17:54 | Tuukka Varjoranta: | Hieno kuvauspaikka! | |
| 27.10.2010 18:50 | Kurt Ristniemi: | Kas tässä suomalaispienoisrautatieharrastajille näyttävä ja silti aito maisema. | |
| 27.10.2010 22:28 | Misa Lammio: | Tästä paikalta olisi saanut parempiakin kuvia hieman lyhemmällä polttovälillä. Nyt etummainen veturi on vähän piilossa, että koko juna on saatu kuvaan. | |
| 28.10.2010 00:53 | Kimmo T. Lumirae: | Tuossa paviljongilla kuunneltiin loppukesästä bluesia... | |
| 29.10.2010 20:22 | Jarno Piltti: | Hieno kuva ja kuvauspaikka! Siinä se on kokonainen sisävesireitti muuttanut luonnettaan. Loputtomat tukkilautat on poissa ja entiset hinaajat viettävät eläkepäiviä viihteen ja vapaa-ajan palveluksessa. | |
| 19.11.2011 14:55 | Marko Vornanen: | Meno on kuin Ruotsissa :) Mikäs koeajojuna tämä oli? | |
| 19.11.2011 15:29 | [Tunnus poistettu]: | Tää on köydenfetoskabajuna. | |
| 21.11.2011 20:37 | Tuukka Ryyppö: | Mitenkäs, tässähän ilmeisesti testailtiin ohjausvaunukäyttöä? Eli toimiko tämä niin, että toinen veturi toimi ohjausvaunun korvikkeena, ilman virtoja ja peräpään veturi työnsi koko junaa? Oikeanpuoleisessa veturissa on virroitin ylhäällä, vasemmanpuoleisessa ymmärtääkseni ei. Mikä oli junan kulkusuunta? Juurikin vasemmalle päin? | |
| 21.11.2011 21:13 | Topi Lajunen: | En tiedä mitä tässä testailtiin, mutta jos ohjausvaunukäyttöä, niin eipä sen etuveturin tarvitse toimettomana olla, jotta voidaan takaveturin toimivuutta testata. Oikeastihan vastaavaa "testataan" aina kun ajetaan Sr2-vetureilla kahden tai kolmen nipuissa, kun sille taaemmalle veturille ei oikeastaan ole merkitystä miten kaukaa ja mistä ohjaussignaalinsa saa. Jos tässä on jotain ohjausvaunukäyttöön liittyvää testattu, niin luultavasti signaalin läpimenoa tai vaunujen toimintaa ko. hommassa ylipäätään. Tai sitten on tosiaan testattu jotain aivan muuta. | |
| 21.11.2011 22:33 | Tuukka Ryyppö: | No, ohjausvaunukäyttöä kokeiltaessa ei olisi mitään tarvetta pitää edemmässä veturissa virroitinta päällä, koska sen ajomoottoreita ei kuitenkaan voisi käyttää. Veturin ollessa junan peräpäässä toimii vaunujen välinen fysiikka hieman eri tavoin. Kun vaunut eivät vedä toisiaan, vaan sen sijaan työntävät, kohdistuu junan keskiosiin voimia, jotka pyrkivät työntämään junaa mutkissa pois raiteilta ulkokaarteen suuntaan. Tämän tutkiminen on yksi mielenkiintoinen asia, eikä tietenkään onnistu niin hyvin, jos junan keulilla on veturi vetämässä. Tästä siis arvaukseni, että etummainen veturi toimisi passiivisesti, junaa vetämättä. Toinen mielenkiintoinen tutkimuskohde on juurikin signaalin läpimeno pitkän rungon läpi. | |
| 21.11.2011 22:56 | Topi Lajunen: | On paljonkin tarvetta. Virroitin alhaalla oleva veturi ei kovin kummoisia aikoja kykene pitämään itseään hereillä, etenkin jos sillä samaan aikaan pitää tehdäkin jotain. Akkujen kapasiteettia kun ei ole suunniteltu sellaiseen. Saa ne ajomoottorit pois vedosta virroitin ylhäälläkin, jos tähän on tarvetta. | |
| 21.11.2011 23:44 | Heikki Itävuo: | Kuvatekstistä pitäisi ilmetä, mitä itse asiassa on kuvattu. Mikä kuvaushetkellä on selvää jopa lähes kaikille tämän sivuston käyttäjille, voi hetken kuluttua olla unohtunut. Tästä tapahtumasta oli muistaakseni täällä ennakkotieto, mutta jostain syystä en nyt löydä mitään. Lokakuussa 2010 ajettiin kulkuominaisuuskoeajoja kuvan kokoonpanolla nopeuteen 230 km/h saakka. Jos nyt oikein muistan, toisen veturin kulkuominaisuudet olivat mainiot, toisen eivät. |