??.??.1973 / Sylt, Saksa
??.??.1973 Miten olisi merimatka junalla omassa autossa? Onnistuu, kun ajaa ensin Niebüllin asemalle ja sitten auton junaan, joka vie Westerlandin kaupunkiin Syltin saarelle Välissä on 11 km pitkä Hindenburgdam yli vattimeren, Tanskan Pohjanmeren puoleisessa kainalossa. Toinen vaihtoehto on Tanskan puolelta Römöstä lautalla, jota käytimme syyskuussa 1973; silloin Grandellin pikkubussilla. Tuolloin ei busseja huolittu junan kyytiin, vai oliko se liian kallis, ja piti palata samaa reittiä takaisin. Nykyään autolauttareittejä saattaa olla useampia, sillä saarella käy vuosittain 7 milj. lomailijaa; suurin osa tietenkin kesällä - Postikortti, jonka ostin Westerlandista.
Kommentit
| 02.12.2010 16:33 | Jimi Lappalainen: | Ohoo! Kuin maalaus! Ja toi V200, asjaa. Niin asjaa. | |
| 02.12.2010 18:57 | Jarkko Korhonen: | Joku hemmo ihailee maisemia avokattoisesta autostaan vai mikä toteemi siellä on kyydissä? Upea postikortti todellakin. | |
| 02.12.2010 20:39 | Topi Lajunen: | Mahtuukohan hemmon kupoli kuormaulottuman sisään? | |
| 02.12.2010 23:26 | Tapio Muurinen: | Hemmo siellä pölisyttelee hilseitä ja ihailee maisemia tosiaan; vetää esteen kohdalla vähän päätä hartioiden väliin. Auto on "Sätkäkone", mikä lie? Nythän tuossa on pariraide, mutta näyttää kuin tultaisiin tätä puolta, tai sitten oli vain yksi raide. Koko väli on noin 40 km. Olisi kiva kokeilla. | |
| 14.11.2012 10:57 | Juha Kutvonen: | Padon kohdalla on kaksoisraide, mutta jostain syystä t u l l o o t ä t ä r a i j e t t a! | |
| 14.11.2012 13:35 | Teppo Niemi: | Mutta milloin kaksoisraide valmistui Hindenburgdammille? Useassa eri teoksissa olevissa kuvissa paikalla on kohtauspaikka, jonka nimi oli juuri Hindenburgdam. Ja vielä 1990-luvun puolivälissä keskellä tätä pengestä sijaitsi siipiopastimin varustettu puolenvaihtopaikka nimeltä Hindenburgdam. | |
| 14.11.2012 15:07 | Juha Kutvonen: | Sikäli kuin Wikipediaan on uskominen (ja miksi olisi...), kaksoisraide valmistui v. 1972: http://de.wikipedia.org/wiki/Hindenburgdamm | |
| 04.12.2022 18:59 | Uwe Geuder: | Hindenburg oli presidentti, joka nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi. Siksi Hindenburg-nimiä on viime vuosina mennyt jonkun verran vaihtoon. Tällä hetkellä Südtondernin kunnallisvaltuustossa on vireillä aloite, että Hindenburgdammin nimi olisi jatkossa Sylter Damm. Ongelma on vain, että Hindenburgdamm ei olekaan virallinen nimi. Deutsche Bahn antaa vain tunneleille nimet. Lähde: Der Spiegel |
|
| 04.12.2022 22:29 | Esa J. Rintamäki: | Ja, mein Herr Uwe! Oikeastaan Hindenburg oli se viimeinen niitti tapahtumaketjussa, jonka ratkaiseva etappi oli lokakuun 1929 mustan tiistain pörssiromahdus. Minusta suurempi syyllinen on Saksan porvarilliset piirit, jonka yhtenä pääpelurina oli Franz von Papen, unohtamatta Kurt von Schleicherin ja muidenkaan osuutta. Nämä herrat kommunisminpelossaan kuvittelivat kesyttävänsä Hitlerin, jos tämä pistetään pääministerin asemaan ja hallitusvastuuseen. Mutta Hitlerpä ei noudattanutkaan porvariston itse itselleen uskottelemaa käsikirjoitusta. Koko keissiä varjosti sekin, että Hitleriä (pelkkää katukiihottajaa!) pidettiin normaalina ihmisenä luotettaviksi luultuine lupauksineen. Hitlerhän ei normaaliudesta piitannut, ei myöhemminkään, kuten esim. Neville Chamberlain joutui toteamaan. Tosin Hindenburg olisi voinut kieltäytyä nimittämästä Hitleriä, mutta sen aikainen, jo väsyttävä poliittinen kriisi olisi jatkunut ja jatkunut. Hindenburg täytti tosin perustuslain kirjaimen, mutta päästi samalla pirun irti, kuten nyt voidaan sanoa. Ja Hitler esitti kilttiä poikaa niin kauan kunnes Hindenburg kuoli elokuussa 1934. Sitten se riehunta alkoi! Samalla tavoin on maailmalla johtavat piirit kuvitelleet Trumpia, Putinia, Erdoganiakin normaaleiksi ihmisiksi... Ovatkin peilanneet itseään! |
|
| 18.02.2023 19:08 | Uwe Geuder: | Esa on kyllä lukenut historiansa. Jos sallitaan sivuraiteen kommentti: Aiheesta Euroopan historia minulle tuli heti mieleen tämä hauska video: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ Vinkki: On erilaisia kieliversioita (puhekuplan takana). Suomi ei ole yksi niistä, mutta jos valitsee toistonopeudeksi 0.75 (hammaspyörän takana) pystyy ehkä seuraamaan koulun vieraskielitaidolla. |
|
| 19.02.2023 05:30 | Kari Haapakangas: | Hupaisa video, hyvinhän tuosta sai tekstityksellä selvää. Rajat aiheuttavat varsin mielenkiintoisia... ongelmia. Omalla länsirajallamme Märket ja suvereniteettisaaret ovat tällaisia ...ongelmia. Ja viime kesänä tuli huvittuneena pohdittua, mitä tapahtuisikaan jos lomalla oleva varusveijari hieman poikkeaisi naapurivaltakunnasa käydessään på Gränsen -kauppakeskuksessa. Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... |
|
| 19.02.2023 13:10 | Uwe Geuder: | > Niin, tuossa belgialais-hollantilaisessa kaupungissa ei mainittu olevan asemaa... Hyvä pointti. Oli siellä joskus rautatie. Meni 5,5 km:n matkalla 7 kertaa valtionrajan yli. https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg Asemasta en ole löytänyt nopeasti kuvaa. Tässä eräs rajanvartijatalo: https://nl.wikipedia.org/wiki/Spoorlijn_29_Aarschot_-_Tilburg#/media/Bestand:Bels_lijntje_-_seinwachtershuisje_20_-_Baarle_Nassau.jpg |
|
| 19.02.2023 13:30 | Uwe Geuder: | Täysin villi arvaus on, että tämä oli Baarle-Nassaun asemarakennus: https://www.google.com/maps/@51.4431395,4.9275452,3a,75y,192.74h,86.67t/data=!3m6!1e1!3m4!1sCC41BTKsLmvXHZjF17L0jA!2e0!7i16384!8i8192 Rata oli talon toisella puolella ja se on nyt pyöräbaana. |