17.05.2003 / Minkiö (JR)
17.05.2003 Höyrysäiliöveturi eli höyryveturi ilman omaa höyrynkehitysjärjestelmää.
Kommentit
| 24.04.2004 17:08 | Jack: | Ajokunnossa? | |
| 24.04.2004 17:29 | Jari Jalonen: | Pitäisi olla ajokunnossa. | |
| 24.04.2004 18:17 | Risto Hyvärinen: | Kysymys vaan kuuluukin: Mistä tuo täytetään? Se on tarkoitettu täytettäväksi voimalaitoksen kattilasta. | |
| 24.04.2004 18:45 | Jari Jalonen: | Voisi sanoa, että höyryä vaille ajokunnossa. | |
| 24.04.2004 20:16 | Risto Hyvärinen: | Kyllä minä sen venttiilin näin, mutta kattilassa pitäisi olla ensin "pohjalla" n. 60 asteinen vesi ja sitten sinne muistaakseni tarvitaan suurempi paine, kun minkä yksikään nykyinen höyryveturi pystyy kehittämään! No kai se 15 kilon paineellakin kulkisi! Muistelisin, että tuo liikkuu yksinään vielä 2 kilon paineellakin vaunuja sillä ei kyllä enää vedetä. | |
| 24.04.2004 21:16 | Hara: | kovin kauas ei varmaan höyrykattilasta tuolla ehkä ajeta?? Ei muutakun vaunu perään ja lavalle Valmet-Clayton höyrynkehitin yksikkö niin johan mennään =0) | |
| 24.04.2004 21:26 | Risto Hyvärinen: | Voimalaitoksen höyryllä ajetaan kuulemma n. 4 tuntia! Voisin melkein väittää, että jonkun Valmet-Claytonin kehittämä höyrymäärä ei riitä minkään höyryveturin liikuttamiseen, ottaen huomioon, että Tk3:n kattilan tehokin on 3,5 MW. Höyrylaivoissa on pienempitehoiset koneet ja käytetään lauhdutusta, niin silti kattilan koko on jotain 1,5 MW. | |
| 24.04.2004 21:29 | Hara: | Justiin !! No sitten tuntus vaan että ei kauheen pitkälle voi ajaa =0) luulo ei oo tiedon väärti..... | |
| 25.04.2004 20:27 | IH: | Hyvät härrät, kts Toijalan Veturimuseon kirjanen "Raskas Sekajuna" sieltä löytyy kaavat ajomatkan arvioimiseen. | |
| 30.04.2006 17:07 | Arto Lopia: | Pelittäisköhä tuollanen paineilmalla? Eihän se kyllä pitkälle pääsis jos vaan säiliön sisältämällä paineilmalla ajais mut kompressori vaa kyytiin ja menoks! | |
| 07.08.2006 16:29 | Reijo Salminen: | Höyryn ja paineilman ominaisuudet ovat tyystin erilaiset, höyry ikäänkuin laajenee paineilmaan nähden paineen laskiessa, tätä käytetään mm. hyväksi useampikertaisissa höyrykoneissa, esim laivoissa. Pullo on tosiaan puolillaan vettä ja tämä ajon aikana siellä 'kiehuu'. | |
| 07.08.2006 23:00 | Arto Lopia: | Joo kyllähän mul on tuo asia tiedossa. Ja juurikin tuon ominaisuuden takia höyrykattiloissa on hiukan tiukemmat määräykset kuin paineastioissa. Jos höyrykattilan lämpötila on esim. 400 astetta niin voi vaan kuvitella mitä tapahtuu kun kattila halkeaa ja paine laskee jolloin suurin osa kattilassa olevasta vedestä höyrystyy räjähdysmäisen nopeasti! Tuo paineilmalla ajo oli vaan tuollainen hajatelma joskin joku on ihan Suomenmaassakin rakentanut pienehkön paineilmalla toimivan veturin, lähinnä mielenkiinnosta luistikoneistoon tai johonki vastaavaan. | |
| 12.03.2011 19:34 | [Tunnus poistettu]: | Taitavimmat kuljettajat, kuten mm. tämän veturin pääkuljettaja Urho Gabrielsson, ajoivat yhdellä latauksella jopa kahdeksan tuntia, varsinkin silloin kun sai ajaa pitkiä siirtoajoja; silloin nimittäin saattoi ajaa valtaventtiili kiinni ja vain säädellä täytöstä paakilla, koska vauhtiin päästyään kone jylläsi eteenpäin omalla painollaan ja ylikiehuvasta vedestä kehittyi aina vain lisää höyryä. Jos taas tuli paljon vaihtoliikkeitä niin silloin aika luonnollisesti putosi; ne hinaukset pienemmällä höyryveturilla tankattavaksi ottivat nimittäin ukkoa sen verran rankasti koteloon että hän jäi toisen tai kolmannen sellaisen jälkeen joka päivä työpäivän päälle harjoittelemaan ajamista, tietenkin käyttöinsinöörin luvalla, kunnes hallitsi koneensa vaikka täysunessa. Ja hyvin tuo sujui kunnes tuli aika siirtyä keinutuoliin vuonna -57. Muut kuljettajat eivät näin hyvin hallinneet tätä kapistusta mutta kuusi vuotta se sinnitteli vielä kunnes liikenne kerta kaikkiaan loppui eikä katsastusta enää kannattanut uusia. Lähes ajokunnossa kone on vieläkin; J-P sanoo että syöpymisvaarassa olleet tiivisteet ovat hänellä tallessa kunnolla suojattuina ja koneen ajokuntoon saaminen olisi noin viikon pieti katsastuksineen. Ongelma on vain höyrynkehittimen puuttuminen; ehkä se joskus saadaan, olisi sille muutakin käyttöä. | |
| 26.01.2015 08:52 | Reino Kalliomäki: | Paraisten Kalkki Oy käytti paineilma-säiliöveturia. Ilmeisesti se oli edukseen tunneleissa. Ainoa toinen kerta, kun olen kuullut paineilmaa käytetyn tapahtui Riihimäellä: Uutta Tubizen valmistamaa veturia ei siellä koskaan lämmitetty - se tuli liian myöhään. Kuljettaja Aarno Markio halusi kuitenkin kokeilla sitä, ja hän "pumppasi" siihen ilmanpainetta toisella veturilla työntämällä. Näin hän pääsi hiukan kokeilemaan. Harmi kyllä, en kysynyt miten pitkästi veturi kulki ilmanpaineella! |
|
| 28.05.2019 22:04 | Kari Jokinen: | Varikkomestari kertoi kerran että kun tämä veturi kunnostettiin nykyiselleen sitä koeajettiin jonkin verran - parisataa metriä - paineilmalla; samoin Porter-veturi liikkui kertaalleen paineilmalatauksella ennen ensi ylöslämmitystään ja lokomobiilejakin koekäytettiin näin. |