08.03.2011 / Riihimäki asema

08.03.2011 Sr2:n ympärilyönnin testiajolla koekaniinina 3245. Koejunan reittinä Ilmala-Tampere-Ilmala ja vaunustona 1xEin, 1xEil, 6xEdm, joista painoa kertyi 481 tonnia. Paluumatkalla tauon paikka Riihimäellä.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Riihimäki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: G. Anttalainen (Lisännyt: Jorma Toivonen)
Lisätty: 08.03.2011 18:38

Sähköveturi
Sr2: 3245

Junatyyppi
V: 11888

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

08.03.2011 18:54	Tunnus poistettu:	Minulle on jo noin 60 vuotta ollut kummallista miten rautapyörä rautakiskolla voi saada sen verran kitkaa aikaan, että juna kulkee. Mutta noin se piru vaan kulkee. ja aika lujaakin. Kun vauhtiin pääsee, niin sitten kitkaakin on vähemmän.
08.03.2011 18:57	Miika Hämynen:	Onpas värikäs juna.
08.03.2011 20:53	Jussi Liimatta:	Näin tämän junan tänään kun tulin Tullintorille...Tampereen aseman vastakkaiselle puolelle, juna oli liikkeellä etelän suuntaan.
08.03.2011 21:05	Valtteri Paakkari:	Näin tämän tänään Keravalla noin klo 14, oli pysähtynyt punaisiin valoihin.
08.03.2011 21:16	Mikko Mäntymäki:	Jussi, mihin kellonaikaan näit tämän? Itse olin Toijalassa klo 12:25 ja lähdin siitä matelemaan kohti Tamperetta 13:35:n aikoihin.
08.03.2011 22:02	Jussi Liimatta:	Jaa tuota, oli se klo 11.00 jälkeen, Jorma varmaan selvittää junan lähtöajan niin tiedän samalla milloin tulin Tampereelle :)
09.03.2011 00:35	Jorma Toivonen:	Valitettavasti ei tullut kysytyksi tarkkoja aikoja kuvaajalta, mutta luultavasti poistui Tampereelta yhdentoista aikoihin Jussin kommentin mukaan. Junan pitäisi olla kulussa myös tänään keskiviikkona (9.3., ehkä myös 10.3 - varavaraus). Alustavan aikataulusuunnitelman mukaan lähtö Ilmalasta klo 7;42 ja tulo Tampere Tavaraan 9;16 (11889) ja paluulähtö Tampere Tavarasta klo 12;30, tulo Ilmalaan 14;04 (11888). Junan kokoonpano sama = Ein 23127, Eil 25047, Edm:t 70107576538-1, 70107576526-6, 70107576522-5, 28505, 70107576525-8, 28509. Nuo aikatauluajat ovat erittäin karkeasti suuntaa antavia, koejunat liikkuvat täysin muun liikenteen ehdoilla ja koeajot ovat aina yllätyksiä täynnä (positiivisia tai negatiivisia).
09.03.2011 13:36	Tunnus poistettu:	Kumma on kun kukaan besserwisser, joita näillä kulmilla vilisee, ei ole käynyt nokkimassa ihmetystäni. Jos ajatellaan matemaattisesti pyörän kosketusta tasoon, kosketuspinta lähentelee sitä mystistä arvoa nimeltä ääretön. Se pinta on kyllä olemassa, mutta kuinka monta neliömilliä se on?. Kumipyörä vähän litistyy ja näin ollen tarttumapintaakin on enemmän. Käytännössa metallipyörienkin osalta pikkuriikkisen tuota tapahtuu, mutta kitkan täytyy perustua joihinkin koheesiovoimiin tai vastaaviin.
09.03.2011 14:10	Petri P. Pentikäinen:	Ehkä tämä on liian vaarallinen keskustelunaihe, voihan pahimmassa tapauksessa käydä ilmi, ettei junan liikkeelle pääseminen ole tieteellisesti mahdollista.
09.03.2011 14:14	Kurt Ristniemi:	No tottahan bessewisserit rientää hätiin: "Kiskon ja pyörän välinen kosketuskohta ei ole todellisuudessa pistemäinen, vaan se on ellipsin muotoinen ja suuruudeltaan kolikon kokoinen, eli yleensä noin 500 mm2" kertoo Liikenneviraston tutkimus 'Rataan kohdistuva kuormitus liikkuvan kaluston ja radan vuorovaikutuksessa'. Ks. http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3​/lts_2011-04_rataan_kohdistuva_web.pdf Ja edelleen "Yksipistekosketus kiskon kulkureunassa aiheuttaa erittäin suuren pintapaineen kiskon ja pyörän välille". Rautateillähän kitka perustuu julmaan painoon pikemminkin kuin kitkakertoimeen.
09.03.2011 14:31	Tunnus poistettu:	Kiitos vastauksista! Kosketuspinta on tosiaan yllättävän pieni, mutta lentäähän se kimalainenkin aerodynamiikan laeista tietämättä.
09.03.2011 15:30	Jouni Hytönen:	Kiskon ja pyörän yhteentoimivuuden analysoiminen edellyttää nopeasti perustasoa parempia matemaattisia taitoja, joten kovin moni ei uskaltane asiaa paljon kommentoida, ettei mene vikaan. :) Ja kun laitetaan juna liikkeelle, asia mutkistuu entisestään ja päästään keskustelemaan mm. varsin kansantajuisesta käsitteestä nimeltä tehollinen kartiokkuus.
09.03.2011 15:32	Topi Lajunen:	Teoriassa kosketuspinnan suuruudella ei ole merkitystä kitkan suuruuteen, vain massa vaikuttaa. Pinta-ala supistuu pois yhtälöstä. Käytännössä homma onkin sitten vähän toisin.
09.03.2011 15:41	Petri P. Pentikäinen:	Tieteen populaarijulkaisun mukaan kitkapinnan koolla on vaikutusta kitkaan http://tieku.fi/kysy-meilta/leveat-renka​at-pitavat-auton-radalla
09.03.2011 16:44	Kimmo T. Lumirae:	Me besserwisserit tukeudumme mieluummin kokemusperäisiin arviohin ja arvoihin, joita veturitekniikan lähdeteokset ovat pullollaan. Näissä arvoissa pinta-alalla on niin vähän merkitystä, että sitä ei yleensä käsitellä. Pidän kuitenkin mahdollisena, että isopyöräisen veturin suuremmalla kitkapinta-alalla on merkitystä, vaan en osaa sanoa kuinka paljon ja mihin suuntaan.
09.03.2011 19:10	Topi Lajunen:	Petri, juu, koska - hieman karrikoiden - kumipyörän ja asvaltin rajapinnassa kitka ei itse asiassa petä lainkaan, vaan materiaali murtuu (jää mustaa viivaa asvalttiin). Tässä renkaan leveyden merkitys astuukin kuvaan: mitä enemmän materiaalia on murrettavana, sitä parempi "pito". Wikipedian artikkelissa kerrotaan lähteistettynä: "Kun liikutetaan kappaletta pinnalla, kappaleen pintaa vasten oleva pinta-ala ei vaikuta kitkavoiman suuruuteen." http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka
09.03.2011 19:16	Topi Lajunen:	Ajatusleikkinä voidaan kuvitella kuutiometrin kokoinen 100 kg painava kuutio. Työnnämme sitä pitkin lattiaa (työntö 1). Raskasta on. Poistamme kuution painosta puolet (vaikka nyt kovertamalla sitä ontoksi, aivan sama miten). Nyt keveni huomattavasti, nyt on tasan puolet niin raskasta työntää (työntö 2). Noh, rakennellaan toinen tuollainen 50 kg koverrettu kuutiometrin kuutio, ja läntätään se toisen kuution eteen, ja työnnetään molempia peräkkäin (työntö 3). No, nyt on taas tuplasti niin raskasta kuin edellisellä työnnöllä - eli yhtä raskasta kuin alkuperäisellä 100 kg painavalla kuutiolla. Paino on työnnöissä 1 ja 3 sama, mutta lattiaan kohdistuva pinta-ala onkin kaksinkertainen. Työntöä vastustava voima (kitka!) on kuitenkin sama. Ja tämä sitten pätee vain teoriassa. :)
09.03.2011 21:03	Kurt Ristniemi:	Pintapaineen vaikutuksen kitkan määrään voi todeta myös perin simppelillä käytännön kokeella: Aseta peukalon ja etusormen päät vastakkain, mutta älä purista niitä yhteen. Kokeile kuinka vähällä voimalla sormia voi liu'uttaa toistensa suhteen; Kitkaa on vähän. Lisää sitten puristusta ja kokeile kuinka liu'uttamiseen nyt tarvitaan enemmän voimaa; Sormien välinen kitka on selvästi kasvanut. Lisää puristusta edelleen ja huomaa miten liu'utukseen tarvitaan taas lisää voimaa. Jne. Ts. mitä suurempi puristus (pintapaine) kappaleiden välillä on, sitä suurempi on niiden välinen kitka. Niinpä raskaan veturin ja kiskon välillä voi olla vallan hyvä pito, vaikka sekä pyörä että kisko ovat kovaa sileäpintaista terästä ja vaikka kosketuspinta on pieni.
03.04.2011 17:57	Jimi Lappalainen:	Oliko tällainen testijuna kulussa 1.4? Sinä päivänä kello 17.40, junasta IC2 180, näin vilaukselta junarungon, jossa oli perässä monta viherkaksikerrosvaunua.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!