08.03.2011 / Berliini, Olympia-Stadion, Saksa
08.03.2011 S3 Erkneriin saapuu Olympiastadionin asemalle.
Kommentit
| 17.03.2011 15:32 | : | Tämä (paikallisjunan tai mikä se tarkemmin lieneekään) asema on yhteenkirjoitettuna Olympiastadion ja metron (tai sen kokonaan keltaisen junan) asema on puolestaan Olympia-Stadion. Eli kyseessä on kaksi eri asemaa pikkuisen matkan päässä toisistaan stadionin kupeessa. Sinänsä aika mielenkiintoista erotella asemien nimet vain tuollaisilla pikkuseikoilla kuten väliviivalla. | |
| 17.03.2011 15:52 | [Tunnus poistettu]: | Jutusteltiin tuossa frendin kanssa metron ja junan eroista. Oma mielipiteeni on se, että metro on tietysti junakalustoa kevyempää ja että metrossa ei käytetä ajolankaa, vaan virtaska imaistaan joko sivu- tai keskikiskosta. Kaippa metroliikenteessä sovelletaan myös rautateitä "kevyempiä" turvallisuusvaatimuksia. Metroissa ei liioin liene lipunmyyntiä liikkuvassa junassa. Mitä muita eroja porukalle tulee mieleen? Ja mitä erityisesti Berliinin metroon tulee, se lienee hyvin pitkälti esikuva Helsingin metrolle opastimia, virtakiskoa ja JKV:tä myöden. | |
| 17.03.2011 16:04 | Topi Lajunen: | On olemassa metroja, joissa on ilmajohto. On olemassa myös rautateitä, joissa on virtakisko. Lipunmyyntikäytännöt vaihtelevat myös ympäri maailmaa. Ei ole muuten Berliinin metrossa opasteet sen enempää samanlaiset kuin nyt vaikkapa verrattuna paikalliseen tai suomalaiseen rautateihin. http://www.berliner-untergrundbahn.de/signal.htm - Metrolle ei taida mitään "virallista" määritelmää olla, kukin saa nimetä asioita metroiksi miten haluaa. Asiaa on pohdittu kattavasti esim. täällä: http://www.kaupunkiliikenne.net/mikametro.htm | |
| 17.03.2011 16:16 | : | Juu, muistelin tälläistä määritelmäkeskustelua näistä kiskoilla liikkuvien esineiden nimistä joskus käydyn, niin sillä juuri tuollaisia "vai mikä se nyt olikaan" -lisäyksiä kirjoittelin. | |
| 17.03.2011 16:20 | Timo Valtonen: | Berliinissä S-Bahnin (juna) ja U-Bahnin (metro) ero on vanhastaan se, että S kulkee maan päällä paitsi silloin kun se sattuu kulkemaan maan alla ja U kulkee maan alla paitsi silloin kun se sattuu kulkemaan maan päällä. Nyttemmin ero on siinä, että U kulkee yleensä hyvin, S vain silloin kun ehjää kalustoa löytyy tai on saatu lainaksi muualta. - Periaatteellinen ero Helsingin metrolla ja Berliinin U-Bahnilla on (kuten Tuukka jonkun muun kuvan yhteydessä kirjoitti): Berliinissä on verkosto rakennettu "cut and cover" -menetelmällä, t.s. katu revitään auki, kaivetaan syvä pitkä oja, laitetaan kiskot ja kansi päälle, kun taas Helsingin metro on ottanut mallia neuvostometroista kun se on louhittu syvälle maan alle ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää väestönsuojana. - Summa summarum: kaikenkattavaa yleistä eroa metron ja junan välillä on vaikeaa tehdä, erot ovat usein paikallisia ja tapauskohtaisia. Esimerkiksi Tokiossa on ainakin yksi linja, jossa virtakisko on tunnelin katossa ja Sapporossa metrovaunuissa on kumipyörät. | |
| 17.03.2011 16:27 | Topi Lajunen: | ...ja Osakassa yksi rautatiefirma rakensi ratansa kaupunkin metrofirman raiteen jatkeeksi, ja liikennöi juniaan myös "through servicenä" metrolinjalle. Kalustokseen näin ollen hommasi metrolinjan kanssa yhteensopivaa. Näin ollen samalle metroasemalle saattaa perätysten ajaa ensin metrojuna ja heti perään junajuna. http://en.wikipedia.org/wiki/Kintetsu_Keihanna_Line | |
| 17.03.2011 16:41 | Teppo Niemi: | Mutta mitenkäs niin Hampurin kuin Berlininkin S-bahnit ovat sivuvirtakiskolla toteuttettuja. Kummankin rataverkolla on liikennöity normaalein junin. Esim Hampurissa Balankensee - Wedel ja Ohlsdorf - Poppembutteln tavarajunin (järjestelijät) ja Bergedorf -Aumuhle jopa IC-junin!. | |
| 17.03.2011 16:54 | Topi Lajunen: | Ja Mikolle vielä: enemmän pitäisin Helsingin Metron esikuvina saksalaisia S-bahneja, ovat samaa kokoluokkaa. Helsingin metrojunat tosin ovat vielä suurempia. | |
| 17.03.2011 17:09 | Kimmo T. Lumirae: | Metrohan on yleensä muusta rautatieverkosta erotettu liikennejärjestelmä, jossa ei sovelleta UIC-normeja tai vastaavia. Rautatie voi toimia metromaisesti (kuka kerpele muuten kirjoitti wikipediaan Sm:lle lempinimeksi (!!!) "Metromainen paikku"?), esim. Hesan lähijunat tai Espanjan Aurinkorannikolla Malagasta länteen kulkevat lähijunat, joita turistioppaatkin kehottavat nimittämään metroksi ja kehtaavatpa vielä sanoa että "pysäkin löydätte helposti, se Renfe tarkoittaa metroa". Tähän asti rajanveto on kohtuullisen helppoa, olkoonkin että viiva on ehkä veteen piirretty. Pakan sekoittaa jokseenkin täysin nuo S-junat, joita on ainakin kahta, selvästi toisistaan erottuvaa mallia: Berliinin, Hampurin ja Wienin S, jotka ovat metromaisia, muulta rautatieliikenteeltä erotettuja ratoja (poikkeuksin, toki) ja toisaalta useissa Saksan ja Sveitsin kaupungeissa oleva S, joka on konseptiltaan taas kuin suoraan Hesan lähijunaverkosto. Luulen, että kaikenkattavaa määritelmää ei voi olla, koska kaupunginisien ja rautateiden johtajien keksimät nimitykset ovat monin paikoin olleet täysin mielivaltaiset. | |
| 17.03.2011 17:13 | [Tunnus poistettu]: | Juu siis nimenomaan Berliinin S-Bahnia tarkoitin tuossa Stadin metron esikuva-asiassa. Oon joitakin kuvia ja videoita katsellut, joissa ainakin virtakiskot ja raidevirtapiiripalikat muistuttavat hyvin läheisesti Stadin metron vastaavia. Samoin esim. näissä kuvissä näkyvät ratalaitteet yms. kilkkeet ovat mikroskooppisen lähellä hesalaisia veljiään: http://vaunut.org/kuva/68419, http://zcochrane.deviantart.com/art/Berlin-S-Bahn-481-99784645?offset=10 ja vaikkapa http://www.rail-pictures.com/name/train-photo/327/gallery/Germany~Urban+trains~S-Bahn+Berlin.html Off topic: kuvia kollatessani löysin sattumalta tällaisen saitin: http://www.bahnfotokiste.de/berlin/ | |
| 18.03.2011 01:02 | Leo Männistö: | Siis Berliinin S-Bahnilta on kopioitu myös liikennöintikäytäntö tekniikan lisäksi (mainio artikkeli esim. seisake.netissä) joskaan Helsingissä ei koskaan otettu junanlähetystä laiturivalvojan toimesta käyttöön. Berliinissä tätä vielä harrastetaan, joskin vähenevässä määrin. Laitureille on asennettu kameroita, joista jollain säteilylinkillä siirtyy kuva kuljettajalle ohjaamoon. Tosin tästäkin on olemassa ilmeisesti määräys, että puolikkaan junan kohdalla saa katsoa peileistä ja 3/4 ja 4/4 junien kyseessä ollessa on kuljettajan tähystettävä oviaukosta / laiturilta. Kuljettajan mikrofonissa on myös painikkeet ovien sulkemiseksi. | |
| 18.03.2011 01:15 | Leo Männistö: | Ja junan lähtö asemalta berliinissä tapahtuu siis seuraavasti: Tapaus 1: Kuljettaja kuuluttaa linjan numeron ja määränpään ja kehoittaa astumaan sisään (esim. S9 nach Flughafen Schönefeld, einsteigen bitte!), toistaa linjan numeron ja määränpään sekä kehoittaa olemaan jäämättä sulkeutuvien ovien väliin (esim. S3 nach Erkner, zurückbleiben bitte!) ja kolmantena vaiheena soi ovien sulkeutumisesta varoittava kolmen nuotin "melodia", virastonimeltään "Dreiklang-Türschließ-Warnsignal" ja ovet sulkeutuvat. Tapaus 2: Junanlähettäjä hoitaa em. kuulutukset, sytyttää laiturilla olevasta keltaisessa tolpassa olevilla painonapeilla opasteet Zp8 "sulje ovet", valkoinen vaakaviiva, ja ovien sulkeuduttua opasteen Zp9 "lähde", vihreä pystyviiva. Mainittakoon muuten, että kyseinen ovien sulkeutumispiippaus soi erään lehtiartikkelin mukaan ensimmäisen 25 vuotensa aikana 4,25 miljardia kertaa. | |
| 18.03.2011 07:52 | Juhana Nordlund: | Täällä on esitetty useita hyviä kommentteja (paikallis)junien ja metrojen yhtäläisyyksistä ja eroista. Hyvin yleistä on, että metroissa vaunujen pituus on lyhyempi kuin vastaavissa paikallisjunissa. Metroissa yleensä junakaluston törmäyskestävyydeltä ei vaadita yhtä paljon kuin "oikeiden rautateiden" kaluston kohdalla. Metrojunien suurin nopeus (sn) on hyvin yleisesti alempi kuin S-bahnien tai niihin rinnastettavien järjestelmien kaluston sn. Yleensä metrojärjestelmissä asematiheys on joko hieman tai jonkin verran suurempi kuin rautateiden puolella (kuitenkin esim. Helsingissä metrolla voi olla jopa pidempiä asemavälejä kuin rauteiden kaupunkiradoilla joillakin osuuksilla). Sekä metroilla että kaupunkiradoilla on yhtä lailla tunneli- ja avorataosuuksia, mutta tunneliradat ovat metroilla tavanomaisempia. Metroiksi luokitelluilla järjestelmillä kaarresäteet ovat yleensä jyrkempiä kuin rautateillä, mutta tässäkään ei ole syytä lähteä yleistämään tarpeettomasti. Vain paikallisliikenteeseen tarkoitetuilla rautatien osuuksilla voi olla hyvin metromaisesti normitettuja ratkaisuja. | |
| 18.03.2011 10:40 | Kimmo T. Lumirae: | Mainiota tekstiä, Leo, mutta mitä tarkoitat liikennöintikäytännön kopioimisella? Ja "tekniikan lisäksi"...mikä tekniikka on kopioitu sieltä? | |
| 18.03.2011 11:24 | Leo Männistö: | Siis idea tästä junanlähetyksestä laiturivalvojan toimesta oli tarkoitus kopioida Suomeen, mutta tämä idea korvattiin juniin asennetuilla peileillä. Tekniikkahan on melkolailla samaa, virtakiskot taitavat olla kuoren väriä lukuunottamatta samaa tavaraa käytännössä. Lisäksi BR481 ja M200- junat ovat käsittääkseni erittäin läheistä sukua keskenään. Yksi perustavanlaatuinen erokin muuten on, Berliinissä on, kuten aikaisemmin mainittu, tasoristeyksiä virtakiskoradalla. | |
| 18.03.2011 13:34 | Kimmo T. Lumirae: | Joo, OK. Eli oli tarkoitus kopioida mutta ei näin tehtykään. Ja metron tekniikkahan oli olemassa jo kauan ennen M200-junien hankintaa. Mutta ymmärsin pointin. Vielä Berliinistä muuten: joskus wanhaan hywään aikaan ainakin itäpuolella se laiturivalvojan pyyntö väistää lähtevää junaa oli hyvin töykeä käsky "Zurückbleiben!!!". Nyttemmin kulkiessani totesin sen muuttuneen muotoon "Zurückbleiben, bitte". | |
| 18.03.2011 14:01 | Timo Valtonen: | Totta. Bitte -sana lisättiin kaikkiin kuulutuksiin. Prahassa seurattiin samaa mallia ja siellä kuulutuksissa on nykyisin samaa tarkoittava sana "prosím". | |
| 18.03.2011 21:20 | Tuukka Ryyppö: | Käytännössä aika moni sanoo kyllä "Zobite", kun pitäisi sanoa "Zurückbleiben, bitte" ;) Koko litania "S7 nach Ahrensfelde, einsteigen bitte. S7 nach Ahrensfelde, zurückbleiben bitte" lyhentyy paikoin jopa muotoon "Sieben'ch Ahchsfed, ähnstchen! Sieben'ch Ahchsfed, zobite!". Eräs Ostkreuzin junanlähetystyöntekijöistä myöskin tykkää lyhentää tuon zurückbleiben bitten zobiteksi, vaikka artikuloikin hyvin selkeästi. Siinä tulee jo olo, kuin se olisi virallinen sana :) Vastapainoksi sitten Friedrichsfelde-Ostista löytyy junanlähettäjä, joka listaa suurimman osan junan jäljellä olevista väliasemista (paikoin kaikkikin) sekä ennen "Einsteigen, bitte":ä, että ennen "Zurückbleiben, bitte":ä. Virkaintoisehkoa touhua se, mutta ihan hauskaa kunneltavaa kun junia kulkee minuutin välein. Siinä ei mies kovin pitkiksi ajoiksi hijene ;) | |
| 19.03.2011 00:55 | Leo Männistö: | Jep, eivät ole mitään konekuulutuksia, kuten u-bahnissa. välillä kuulee melkoisia artikulaation mestariteoksia kieltämättä: "zurückkkkbleiiiiiiben" vs. "zrblbte" Mainittakoon muuten erittäin sivuraiteelta, että S-Bahn on taas rikki. Tulin töistä kotiin Regional Expressillä (joka myös rikki) reittiä Schönefeld-Karowin raide-eritasoliittymä-Gesundbrunnen (jossa vaihdoin - Lichtenberg. Eli suunnilleen numeron 9 muotoinen reitti. | |
| 19.03.2011 09:14 | Timo Valtonen: | Kun tuo Berliinin S-Bahn on noin sekaisin edelleen, on syytä turvautua höyryyn. http://berlin-macht-dampf.com/fahrtenprogramm-2011-ab-berlin/27-03-2011-berliner-„s-bahn“-runde-volldampf-auf-dem-innenring-–-runde-3/ | |
| 19.03.2011 10:11 | Eljas Pölhö: | Saksassa taidetaan museojuniin suhtautua asiallisesti osana liikennettä. | |
| 19.03.2011 12:49 | Tuukka Ryyppö: | Niin, mitenköhän toimisi S-Bahnin ajaminen dieselvetoisina vaunujunina? Turvalaitteissa on ilmeisesti jotain eroja.. Mitenköhän helposti turvalaitteet olisi asennettavissa? | |
| 21.03.2011 11:53 | Teppo Niemi: | Käsittäkseni Hampurissa tälläista on harrastettu pariinkin otteeseen ainakin Ohlsdorfin ja Poppenbullelin välillä, sekä Bergedorf - Aumuhle osuudeella. Mutta näitä osuuksiahan on liikennöity muutenkin normaalikalustolla, kuten edellisestä kommentistani ilmenee. Pitäsi kaivaa esille Berlinin S-bahnia käsittelevää kirjallisuutta ja etsiä sieltä jokin vastaava rataosa, jollaisia myös Berliinissä on ollut. |