02.09.2001 / Savio
02.09.2001 Saviolla pääradassa oli vain kolme raidetta: Lähinnä läpiajoliikenteen raiteet 1 ja 2, ja niiden takana Keravan lähiliikenteen raide 3, jolla junat siis ajoivat molempiin suuntiin. Takana, radan itäpuolella, Klondyke-kiinteistö, eli entinen Savion Kumitehdas.
Kommentit
| 17.03.2011 09:12 | Juha Kutvonen: | Näkymä tehdasraiteen puolelta: http://vaunut.org/kuva/21337 | |
| 17.03.2011 20:25 | Ari Palin: | Vuonna 2001 raidetta 3 käyttivät K-, N- ja T-junat molempiin suuntiin. Käytäntö alkoi vuonna 1999, kun Rekolan ja Korson välinen kohtausraide valmistui osana Keravan kaupunkirataa. Lisäksi raidetta 3 käytti osa Keravalla pysähtyvistä Riihimäen suuntaan menevistä lähijunista riippuen siitä, oliko raide vapaa K/N-junilta. Savion eteläpuolella ollut Sn110-vaihdeyhteys oli kätevämpi kuin Keravan ratapihan eteläpäässä olleet Sn35-vaihteet siirryttäessä raiteelta 2 Keravan silloiselle laituriraiteelle 3. | |
| 20.03.2011 08:23 | Kurt Ristniemi: | Ari, kiitos raiteiden liikennöintitiedoista! Muistelinko siis vuotta 1999 edeltäviä aikoja, kun muistelin paikallisliikenteen etelään kulkeneen ykkösraiteella? - Täytyy näinollen muttaa tuota liikennöinnin kuvausta: ei siis niin kuin muistelin, että paikallisliikenne ykköstä etelään ja kolmosta pohjoiseen, vaan kaukoliikenne raiteilla 1 ja 2, ja lähiliikenne raiteella 3 molempiin suuntiin. - Apropos Keravan kaupunkiradan liikennöinti: miksi sillä nykyisin on vasemmanpuoleinen liikenne? | |
| 20.03.2011 10:00 | Topi Lajunen: | Yhtenä syynä on mainittu se, että kun laiturit ovat pääasiallisesti kaupunkiraiteiden välissä, niin vasemmalla ajamalla kuskilla on parempi näkyvyys tähystää kylkilinjan suuntaan asemalta lähdettäessä. On myös poikkeustilanteessa edullista, että ainakin toiseen suuntaan kuljetaan vierekkäisillä raiteilla samaan suuntaan, jolloin tilapäisesti voidaan käyttää poikkeavaa raidetta, kulkematta vastakkaisen suunnan raiteen yli. | |
| 20.03.2011 13:53 | Kurt Ristniemi: | Helsingin metrossahan on myös laituri raiteiden välissä, mutta siellä on oikeanpuoleinen liikenne. Vaan niinpä metrossa onkin kuljettaja vasemmalla puolella, niinkuin oikeanpuoleisessa liikenteessä yleensäkin on tapana. Miksiköhän oikeissa junissa kuljettaja kuitenkin on oikealla puolella? Johtuneeko sitten siitä, että ennenvanhaan hyvään aikaan kun laiturit yleensä olivat radan ulkosyrjillä, niin veturinkuljettaja näki sitten laiturit oikealta reunalta paremmin? Niinpä visiiin, sillä brittihöyryissä kuljettaja näyttää olevan vasemalla, ja liikennehän lie vasenkästistä. - Vaan yhäkö yksinajettavissa uusissakin lähiliikennejunissa kuljettaja on reunalla eikä keskellä? | |
| 20.03.2011 21:02 | Jorma Rauhala: | SRS:n sähköjunasivuilta http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua tietoa sähköjunaliikenteen aloituspäivistä: Helsinki - Hiekkaharju (17 km) 1.9.1970, Hiekkaharju - Kerava (12 km) 1.12.1970, Kerava - Riihimäki (42 km) 28.1.1972. Helsinki - Tikkurila (16 km) 3. raide 28.5.1972, Helsinki - Tikkurila (16 km) 4. raide (Kaupunkirata) 12.8.1996, Tikkurila - Kerava (13 km) 3. raide 31.5.1981, Rekola - Korso (3 km) 4. raide 6.5.2000, Korso - Kerava (6 km) 4. raide 21.7.2003, Tikkurila - Rekola (4 km) 4. raide 29.9.2003. (Korso - Kerava ja Tikkurila - Rekola välien 4. raiteen valmistuttua 3. raide oli poissa käytöstä muutostöiden takia.) Tikkurila - Kerava kaupunkiradan 3. ja 4. raiteet lopulliseen käyttöön 30.5.2004, tihennetyn kaupunkijunaliikenteen aloitus 15.8.2004. | |
| 20.03.2011 22:12 | Topi Lajunen: | Kurt, aiemmin ja vielä nykyäänkin joissain vetureissa (höyryveturit, pitkäkeulaiset dieselit) on varsin huono näkyvyys vastakkaiselle puolelle, joten kuljettajan on ilmeisesti ollut hyvä olla samalla puolella kuin opastimet ja radan merkit. Ja kun oikeanpuoleisessa liikenteessä ne ovat raiteen oikealla puolella, niin kuskikin on istutettu sinne. Nykykalustossa kun ei pitkiä keuloja enää ole, niin istumapaikan merkitys on vähentynyt, ja uudessa kalustossa istutaankin lähempänä keskilinjaa... ja Sm5:ssa jo täsmälleen keskellä. |