??.??.1933 / Iisalmi
??.??.1933 Ds2-sarjan moottorivaunu Iisalmessa (?). Vaunu n:o8 oli sijoitettuna Iisalmeen 24.4.-10.11.1933, seuraava sijoituspaikka Turku. Ongelmia Iisalmessa tuotti pienehkö polttoainesäiliö (320 l ), joka ei riittänyt edestakaiseen matkaan Ylivieskaan (kiitokset tiedoista E.Pölhölle). Vaunussa oli MAN W6V 16/22 moottori teholtaan 150hv, nopeus 75 km/h, 60:n matkustajan kanssa paino n.51,5tn:a. Sähköisen voimansiirron ratamoottorit (2x68kW) sijaitsivat matkustajaosaston puoleisessa telissä. Vaunu valmistettiin alkuvuonna 1933 Pasilan konepajalla (Suomen veturit osa 2).
Kommentit
| 20.05.2011 21:34 | Eljas Pölhö: | No, jos kiitoksia jaetaan, niin minä kysyin TAE:lta. Oli helpoin tapa saada eksakti vastaus Jormalle. On muuten harvinaisen hieno kuva Ds2:sta, joten todella kiva, että Jorma hankki kuvan ja laittoi näytille. | |
| 20.05.2011 22:04 | Ilkka Hovi: | Olisiko tuo liitevaunu postivaunu tai EP ? | |
| 20.05.2011 22:10 | Eljas Pölhö: | Melkoisen varmasti EP tai P, koska Ds2:lla yritettiin ajaa kierrolla Ilm-Yv-Hpj-Yv-Ilm ja näistä junista Ilm-Yv ja Yv-Ilm kuljettivat postia. | |
| 20.05.2011 23:17 | Petri Koskela: | Runsaasti on tavaraa katolla, tunnistan soittokellon, etupäänmerkit, kamiinantorven, tuulettimet ja erikoisenmalliset viheltimet mutta loppu menee arvailuksi. Jäähdyttimennäköiset kaksi loodaa voisivat olla niitä - mutta miksi kaksi, yksimoottorinenhan tämä oli. Mikä on sitten pienempi jäähdyttimennäköinen laite ja koneisto-osaston korokkeen päällä olevat säiliöt? Koroke lienee vain tuuletusta varten vai oliko näissä sähköjarru ja sen vastukset tuon korokkeen alla, ajamiseen ei kai Lemp-kytkennässä vastuksia tarvita. Kiinnitti huomioni myös loppuopastekoukut mutta niinpä Jt sanoo että loppuopasteet on oltava myös moottorivaunuissa, en muista nähneeni sellaista kuvaa missä yksinäisessä motissa olisi levyt tai lyhdyt peräpään koukuissa. Jt:stä sai käsityksen että loppuopaste on junan loppumerkki, punavaloja käytetään vain yksinäisen veturin kulkiessa linjalla. Koukut on muuten myös Dm4:ssä mutta ei niissä mitään ole ainakaan tässä http://vaunut.org/kuva/23316 kuvassa, liekö säännöt muuttuneet. | |
| 21.05.2011 09:16 | Timo Salminen: | Kuvaan on kirjoitettu "Moottoriveturi Iisalmeen", minkä perusteella olettaisi, että kuva olisi otettu jossakin muualla kuin Ilm:ssa. Ylivieskassako ehkä? Joku varmasti tunnistaa laiturien ja rakennuksen perusteella. | |
| 21.05.2011 16:13 | Pasi Utriainen: | Iisalmen asemarakennuksen katon reunus on koristeellisempi kuin taustan rakennuksessa. Lisäksi oikean laidan rakennus sopisi paremmin Ylivieskaan kuin Iisalmeen. Voisi olla sama rakennus kuin P. Viitamäen kuvassa vuodelta 1972 eli http://vaunut.org/kuva/41729. | |
| 21.05.2011 18:10 | Markku Blomgren: | Oliko noissa ohjauslaitteet vain yhdessä päässä? Eli vaunu käännettiin ympäri paluureissulle? Jos ohjaimet myös toisessa päässä, niin jäähdyttimet suunniteltu ajoon kumpaankin suuntaan. Menisikö korokkeen alla jäähdyttimen johdotus sekä mahdollisesti pakoputki, ellei tule suoraan ylös ohjaamon takaa, itse moottori lienee...missä? Aluskehyksessä vai ohjaamon takana? Kuvaa on kai valotettu ajan kanssa koska hahmo etualalla on suttuinen? | |
| 22.05.2011 08:17 | Kurt Ristniemi: | Mikä panee olettamaan, että Ds2:n perässä olisi postivaunu? Minusta vaunu näyttää tavalliselta matkustajavaunulta. Eikö olemahdollista, että posti on kuljetettu Ds2:n konduktööriosastossa? Siinähän on tarkoitukseen sopivat tuplaovet. | |
| 22.05.2011 11:12 | Eljas Pölhö: | Oletus, että postijunassa on postivaunu ja se oli joka tapauksessa varattu tähän junaan, joka oli tarkoitettu veturijunaksi. Motti siinä oli lähinnä kokeilu. Postivaunun hinaaminen oli VR:lle maksettua työtä, ei oman vaunun kuljettamista. EP-vaunu oli ulkonaisesti samannäköinen kuin vastaavan ikäinen E-vaunu eikä postiosastoon ollut omaa ulko-ovea. Kaipa vuoden 1933 tilastoista selviäisi onko oletus oikein vai väärin. | |
| 23.05.2011 00:44 | Tapio Muurinen: | Markun kysymyksiin jotain vastauksia: Molemmissa päissä oli ajopöydät (ajettiin kai seisoaltaan), moottori on tässä 1. pään telin päällä, mutta ratamoottorit 2. pään telissä, "pönttö" katolla on äänenvaimennin ja pakoputki. Mitä kattokorokkeeseen sisältyy, en tiedä, mutta luultavasti moottorin asentaminen paikoilleen ja pois ottaminen on tapahtunut nostamalla. Moottori huuti omassa huoneessaan, josta oli käynti ohjaamoon ja matkatavaraosastoon. Lämmittäjä seisoo konehuoneen ovella. Pariovi vie tilavaan matkatavara-/postiosastoon. Seuraavana on hyyssikän ikkuna, käynti matkustamoon jne. | |
| 23.05.2011 00:56 | Jorma Toivonen: | Huomattavaa parannusta Hyvinkään rautamuseossa olevaan Ds1-sarjan moottorivaunuun, jossa moottori sijaitsee suojaamattomana kuljettajan vierellä - ei ollut linjaradiota (mitä kuunnella), eikä korvatulppia (mitä suojeltaisiin), ainoa kova-ääninen kuultava - huutava vaimo kotona... | |
| 04.03.2013 00:16 | Eljas Pölhö: | Sarja Ds2 täyttää, tai paremminkin täytti jo, 80 vuotta tänä vuonna. Aloin blogissani 30-luvun moottorijunien reittien luetteloinnin. Ensimmäisenä tilanne keväällä 1931, ja ylioptimistinen aikataulu 15.5.1931 (uudet motit tulivat vasta 1933, joten siihen asti uudet moottorijunat ajettiin F- ja keveillä G-sarjojen vetureilla. | |
| 04.03.2013 01:34 | Kimmo T. Lumirae: | Haamuhahmon selän takana vaunun alustassa on tässäkin mahdollisesti hiiliesilämmityslaite, jollaista arvuuttelimme Jorman tuoreempien Ds1 -kuvien yhteydessä. Katon toinen säiliö voisi olla ns. pääsäiliö eli kompressorin paineilmasäiliö. |
|
| 03.11.2018 00:24 | Jorma Toivonen: | Mitäpäs jos tuo kuvassa oleva kaunokirjoitus tarkoittaakin, jotta Moottorivaunu olisi tullut Iisalmeeseen? Kun ei tuo rakennus oikein istu Ylivieskan tavararatapihan raiteille. Iisalmen ykkönen voisi ehkä olla parempi arvaus (tosin – mikä lie rakennus tuo sitten olisi?) Tai sit se on joku Haapajärvi. Jossa tuskin noin tasokkaita laitureita silloin oli. SKS |