30.07.2011 / Jokioinen, Minkiö (JR)
30.07.2011 Jokioisten rautatien ensimmäisen moottorivaunin voimansiirron puoleinen akseli. Moottorivaunu oli käytössä vuosina 1930-1932 ja Koneisto romutettiin vuonna 1939 Akselit siirrettiin tavaravaunuihin. Nykyään vain voimansiirron puoleinen akseli on edelleen käytössä umpitavaravaunussa JR65. Vaunun kori myytiin saunaksi Pyhäjärvelle, olemassa vielä vuodenvaihteessa 2010
Kommentit
| 01.08.2011 07:34 | [Tunnus poistettu]: | Minä tämän ensin muistin ja osoitin kuvaajalle kun kohde sattumoisin oli suoraan hänen jalkojensa alla... | |
| 01.08.2011 11:23 | Alex Chudoba: | Liekö entinen JR:n moottorivaunun akseli, nykyisin vaunussa JR65? | |
| 01.08.2011 11:27 | Jyrki Längman: | Kyllä näin on hyvin tiedetty | |
| 01.08.2011 19:55 | Markku Blomgren: | Olisin varmaan saman vastauksen kehittänyt, mutta ajattelin antaa muiden kokeilla onneaan ensin... Kuva on myös mielenkiintoinen siitä suhteesta, että näkee miten voimansiirto on aikanaan totetutettu kapearaiteisen tilassa. En tiedä sitten miten voimansiirto poikkeaa leveäraiteisista vai onko perustekniikka samanlainen? Olen mielessäni yrittänyt rakennella kapearaiteista moottorivaunua, mutta juurikin tuo voimansiirto on hieman mietityttänyt ja itse olisin päätynyt telin sivuun asennettuun vetolaitteistoon. | |
| 01.08.2011 20:51 | Kimmo T. Lumirae: | Uskon, että tuo on joskus toiminut, mutta en ymmärrä, miten. Ainoa selitys, mitä keksin, on, että noiden lieriöhammaspyörien välissä on ollut vetohammaspyörä, joka on ollut mahdollista siirtää hammaskosketukseen joko oikean- tai sitten vasemmanpuoleisen lieriöhammaspyörän kanssa ja näin on saatu aikaiseksi suunnanvaihtomahdollisuus. Markku, leveä- ja normaaliraiteisissa on tavallista käyttää kardaanivetoa telin sisempään akseliin ja siirtää voima enemmän tai vähemmän tuon kaltaisilla lieriöhammaspyörillä akselille (Dm7, Sm3). Joissain rakenteissa käytetään lisäksi toista, erillistä kardaania telin ulomman akselin yhdistämiseksi sisempään akseliin (Dv12, Dr14). Tietenkin tässäkin on läjäkaupalla harvinaisempia muunnelmia. Sähkömoottorivedossa käytetään hammaspyörävetoa poikittain asennetusta sähkömoottorista, mutta se on tavallaan jo toinen juttu. |
|
| 02.08.2011 01:16 | Markku Blomgren: | Juuh, sen tyyppisen akselinkäyttölaitteen tiedänkin, ajattelin vain, että se olisi liian massiivinen kapearaiteiseen kalustoon, tilaa kun on n. puolet vähemmän. Tuo akselinkäyttölaite lienee englanniksi final drive (system) vai sekoitanko johonkin toiseen asiaan? Vetääkö muuten Sm3:ssa moottorivaunun kummankin telin sisempi akseli vai molemmat? Onko ajomoottoreita siis kaksi per moottorivaunu? Mikäköhän on saanut Italialaisen insinöörin sijoittamaan moottorit keskelle vaunua ja vedon kardaaneilla? Jotenkin kuvittelisi, että suora veto telille sijoitetulla moottorilla (axle hung?) olisi tehokkaampi, kevyempi ja helpompi huoltaa? | |
| 02.08.2011 04:24 | Topi Lajunen: | Kyllä, Sm3-yksiköissä (kuten myös Sm6:ssa) vetää vain moottorivaunujen telien sisemmät akselit. Ajomoottoreita on kaksi, ja ne on sijoitettu lattian alle. Itse olen antanut itseni ymmärtää, että kallistusjärjestelmään liittyvien kilkkeiden johdosta telissä olisi varsin vähän tilaa ajomoottoreille. | |
| 02.08.2011 23:16 | Kimmo T. Lumirae: | Erityisesta ja nimenomaan axle-hung -moottorit ovat erittäin raskaita akselin jousitusliikkeiden kannalta. Helppo rakentaa ja halpa huoltaa, kyllä, mutta rikkovat radan vähänkään kovemmalla nopeudella tai isommalla akselipainolla. Kokonaan eri juttu on rakentaa järjestelmä, jossa ajomoottori on telissä kiinni ja siitä on enemmän tai vähemmän (mieluummin ensimmäinen) joustava veto jousitusliikkeen mukaisesti liikkuvaan vetoakseliin. Mutta tämä on ollut se veturitehtainen viisasten kivi, joka on erottanut jyvät akanoista: esimerkiksi Neuvostoliiton sähköveturiteollisuudella ei ollut käytettävissä joustavaa ajomoottorikäyttölaitetta; dieselveturiteollisuus käytti esim. TEP60:ssa Alsthomin tanssivaa rengasta käyttölaitteena. |
|
| 09.08.2011 07:21 | [Tunnus poistettu]: | Kuinkahan saivat moisen oikukkaan ja häiriöherkän laitteen kopioitua niin että yleensä toimi? No, sikäläiset harrastivat sitä lisenssitöntä kopiointia yleensäkin aika ahkerasti... | |
| 08.10.2021 18:35 | Jimi Lappalainen: | Moottorivaunu: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:138 | |
| 09.10.2021 18:37 | Jussi Tepponen: | Tuo yllä linkitetty kuva on JR:n toisesta moottorivaunusta. Ensimmäisen kaksiakselisen moottorivaunun kuva (mistä kuvan akseli on peräisin) löytyy mm täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2456 Edellisessä kommentissa mainitun JR:n toisen moottorivaunun kuvan hieman tarkempi ajoitus löytyy täältä: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2180 |
|
| 09.10.2021 19:58 | Jimi Lappalainen: | Katsopas vain, hieno juttu :) |