??.??.1920 / Karjala, välillä Hiitola–Rautu
??.??.1920 Kuva on otettu 20 luvulla (ehkä loppupuolella?), muori on merkannut nuolella isoisäni Frans Oskarin. Kuvauspaikasta on sen verran tietoa, että hän kertoi muorille, että oli tekemässä ”riisuliraasuli” rataa (Pohjois)Karjalassa?. Tässä linkki vuoden 1933 karttaan ao. seudulta http://vaunut.org/kuva/60084?s=1 . Joku osaa varmasti kertoa tarkemmin (vuosilukuhaarukasta) mikä rataosuus on kyseessä. Näyttää työnjohtajakin olevan paikalla, on siistit vaatteet päällä ja kello vitjassa povitaskussa.
Kommentit
| 13.08.2011 14:57 | Perttu Karttunen: | Voisi olla vaikka Outokummun rataa, koska tämähän valmistui vuonna 1928, vaunutkin näyttäisi samanlaisilta joita on muutama säilynyt kaivosmuseollakin. Sysmäjärveltä tämä ei ehkä ole, mutta käsittääkseni myös täällä käytettiin aikanaan apuna kapearaiteista rataa. Toki kyseessä voi olla Sysmäjärven soraharukin, täällä on jo sietä verrokkikuva, muta siinä kuopalla on kylläkin leveäraidehöyry vaunuineen, mutta olisiko tuo raide rakennettu alunperin kapearaiteisena mutta myöhemmin muutettu leveäksi. Täytyypä kaivaa arkistoja ja vinkata tästä kuvasta museon amanuenssille, voisi selvittää ainakin että voisiko olla täältä kotiradalta tuo kuva. | |
| 13.08.2011 15:31 | Eljas Pölhö: | Miten olisi rata Hiitolasta Raasuliin (Rautuun)? http://vaunut.org/kuva/52996 | |
| 13.08.2011 17:50 | Tunnus poistettu: | Rautu on minunkin veikkaukseni. Hieno ajankuva mm siksi, että miehíllä on lakki, toisilla jopa hattu päässä, vaikka työtamineet ovatkin kulahtaneet. | |
| 13.08.2011 18:33 | Kimmo T. Lumirae: | Tuohon maailmanaikaan vain hanttapulit kulkivat ilman päähinettä. Miehisellä miehellä oli aina lakki tai hattu. | |
| 13.08.2011 18:49 | Timo Salminen: | Mitenkäs se olikaan: vain kanavarkaat kulkevat ilman lakkia, sanottiin. - Kuvaajan nimelle on kohta kuvanlisäyssivulla vähän kuvatekstin jälkeen. | |
| 13.08.2011 21:25 | Jouni Halinen: | Elias, "riisuliraasuli" rataa= Hiitolasta Raasuliin (Rautuun), onko tässä ratkaisu?; onko kyseinen rata vielä nykyjään Suomen puolella?. | |
| 13.08.2011 22:53 | Eljas Pölhö: | Siinä mun linkkaamassa karttakuvassa linja 81 Hiitola-Käkisalmi-Rautu. Siinä näkyy myös vanha raja ja uudempi raja ja niiden väliin näkyy jäävän. | |
| 14.08.2011 01:17 | Jouko Järvinen: | Hieno ajankuva! | |
| 14.08.2011 22:46 | Tapio Muurinen: | Raasulissa, Suomen autonomisen ja Venäjän keisarikunnan rajalla kiskojen päät kolahtivat yhteen jo v. 1917 alussa. Sopiiko tämä ajankohta perhealbumin kuvaan? - Sana "risuraasuli" nosti kysymyksen, vieläkö tuolloin käytettiin heikosti kantavilla mailla risupetiä ja sen päälle puunrungoista ladottua "telatietä", jonka varaan ajettiin ratapenkka? Näin tehtiin 1800-luvulla, kun halvalla rakennettiin. - Raudun radan sillat tehtiin puusta, koska teräksen saanti Euroopasta oli I-maailmansodan takia mahdotonta. Myös Kiviniemen silta Vuoksen yli oli puusilta. Liikenne sallittiin Rautuun saakka vain, jos silta kestää. | |
| 15.08.2011 00:13 | Perttu Karttunen: | 20-luku sulkee kyllä pois myös Outokumpu - Pitkälahti kapearaiteisen, Mutta loppupuolella tosiaan rakennettiin Joensuu - Outokumpu rataa (valmistui 1928) joten en kyllä uskalla väittää tämän olevan täältäkään... hiisi vie. :D Komee kuva kuitenkin :) laitoin asiasta jo postia kaivosmuseon amanuenssille mutta ehkä tämä kuitenkaan ei ole Outokummun radan työmaalta ... | |
| 15.08.2011 08:03 | Jouni Hytönen: | Kiviniemen sillan merkitys kohoaa uusiin lukemiin lähitulevaisuudessa, kun Pietarin ja Viipurin välinen tavaraliikenne kierrätetään Kamennogorskin (Antrea) kautta. | |
| 17.08.2011 09:21 | Joni Orava: | Uusi ratalinja kulkee haarautuu kaiketi Losevon (Kiviniemen) pohjoispuolelta kohti Kamennogorskia (Antreaa), eli rata kulkee siis Vuoksen pohjoisrantaa. Miksiköhän eivät hyödynnä vanhaa Valkjärven rataa, se kulkisi paljon suorempaan Viipuriin? Tosin penkka loppuu Mitšurinskojeen (Valkjärvi), ja rata nykyisin jo jonnekin Zitkovon (Ristseppälä) paikkeille. | |
| 17.08.2011 23:15 | Jouni Hytönen: | Antreasta pääsee suoraan Suomea kohti, eikä tarvitse mennä Viipuriin ollenkaan. | |
| 04.03.2019 20:09 | Ilkka Hovi: | Paljon kuuppia mutta niitä oli vetämässä ainakin Bagnallin valmistama 0-4-2ST veturi. Vuonna 1916 ja 1917 oli täällä Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen rautatierakennusten nro 1. Kuvittelin että rata saatiin läpiajettavaan kuntoon ennen rajan sulkeutumista 1918. |