07.09.1994 Tampereella oli kymmenen vuotta sitten arkipäivää Dr13:n ja Eifet-vaunun hyörinä. Vaunu kulki vain Jyväskylän ja Tampereen välillä sähkönsyöttöä varten. Kuvassa Dr13 2328 lisää Eifet 25304:n junaan IC 99.
12.05.2004 18:53 | Kalastaja: | Ic-vaunussa vielä sivussa irroitettava loppuopastin. Eikö ekoissa vaunuissa ollut kiinteitä opastimia takana?? | |
12.05.2004 22:30 | KooPee: | Kiinteät opastimet oli, mutta näitä perinteisiä loppuopastimia käytettiin silti. Kukas muistaa ne perusteet miksi näin oli? | |
27.05.2006 20:34 | Petri Soronen: | Niin, vastausta odotellaan. | |
30.05.2006 22:28 | Osku Reinikka: | odotellaan vieläkin ;) | |
30.05.2006 22:39 | Simo Toikkanen: | No, paljastetaan sitten. Kiinteitä loppuopastimia saatiin käyttää 1998 voimaan tulleen Jt:n korjauslehden mukaan vain silloin, kun jarru- ja pääsäiliöjohdot on kytketty koko junarungon läpi. Jokin hämärä muistikuva on siitäkin, että InterCity-kalustossa kiinteitä loppuopastimia ei saatu käyttää, jos junarungossa oli yksikin teräsvaunu, kuten tässä vaikkapa tuo Eifet. Tämän muistikuvan romuttaa kuitenkin kiinteillä loppuopastimilla varustetun Cht 2382:n käyttö mm. Turun pikajunissa, joten tältä osin voin olla väärässäkin. | |
30.05.2006 22:43 | Simo Toikkanen: | Jt:n korjauslehti vuodelta 1991 kertoo lisää. "Vain takapään suuntaan näkyviä kiinteitä loppuopastimia saa käyttää lähiliikennevaunuista (Eil ja Eilf) kootuissa junissa rataosilla Helsinki-Tampere/Kouvola sekä IC- ja SNTL:n matkustajajunissa kaikilla rataosilla." Mahtoikohan sitten tuon Cht:n loppuopastimien käyttöön olla jokin poikkeuslupa... | |
31.05.2006 00:18 | Lari Nylund: | Cht 2382 oli Turun erikoispikajunan vakiovaunu ja jonkinlainen poikkeuslupa sen kiinteiden loppuopastimien käyttöön oli. | |
16.03.2009 21:22 | [Tunnus poistettu]: | By the way, tuossa Eifetissä sai ainakin IC-junien alkuaikoina matkustaa tavan pulliainen. Sitä en tiedä, myytiinkö tuohon paikkalippuja, mutta päätyovet olivat kyllä kaikelle kansalle auki. Eifetin jakkarat olivat vihreitä, kuten taisivat olla kaikkien kipparivaunujen istumapenkit tuolloin. | |
16.03.2009 22:33 | Jouni Hytönen: | Nyt kun tätä kuvaa ja kommentteja oikein tarkkaan katsoo, en kyllä edelleenkään löydä vastausta toisen kommentin kysymykseen. Loppuopastimethan ovat tuossa Helsingistä Tampereelle saapuneen IC 99:n perässä ja aggregaattia ollaan vasta liittämässä junaan. Eli edelleen: miksi loppuopastimet? Kuvaajan selän takana on pelkkiä IC-vaunuja. | |
16.03.2009 23:58 | Niila Heikkilä: | Tuohon aikaan yhtäjaksoinen raidevirtapiireihin perustuva suojastus päättyi pohjoiseen mentäessä Tampereelle, (Parkanon rata oli tuolloin akselinlaskennalla ja asemavälisuojastuksella) joten pystyisikö tuosta kehittämään selitystä erillisille loppuopastinvaatimuksille. Jos vaikka Tampereen eteläpuolella olisi ollut ratatöiden takia pätkä raidevirtapiiriä/linjasuojastus poissa käytöstä, ja jonkun paikallissuorittajan olisi ollut pystyttävä paremmin havainnoimaan loppuopasteet? | |
17.03.2009 00:37 | [Tunnus poistettu]: | Niilan selitys kuulostaa järkeenkäyvältä, mutta näin en kuitenkaan muista koskaan*) tehdyn. Voisiko tässä olla kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin sellaisesta, että Cx-vaunun kiinteä lopari olisi mennyt mäsäksi ja näin ollen se olisi korvattu tommosilla perinteisillä loppuopastelyhdyillä? *) Koskaan = harrastusvuosieni aikana, eli 1990-. Semmosen muuten hoksasin kuvia plaratessani, että niin Edm- kuin De-vaunuissakin on tommoset samanlaiset sarvet vaunun kyljissä loppuopastelyhtyjä varten, vaikkei näiden vaunujen elinkaaren aikana Jt niiden käyttöä ole enää edellyttänytkään. | |
17.03.2009 15:18 | [Tunnus poistettu]: | Joitain muutoksia loppuopastimien käytön osalta tehtiin 90-luvun puolessa välissä. Ensimmäisenä tuli mieleen, että jarrujohto ja pääsäiliö ei taida olla kytketty koko rungon läpi. | |
02.02.2013 21:27 | Jimi Lappalainen: | KooPee, tässähän on Cx 26118 näkyvissä. | |
12.04.2015 17:51 | Jouni Hytönen: | Tuona päivänä ajettiin sähköistyksen tavarajunakoeajo. T 3491:een oli kerätty 96 akselia raakapuuta ja vetureina olivat 3037 ja 3089, joista viimeksimainitulle Jyväskylä koitui kohtaloksi kolme ja puoli vuotta myöhemmin. |