23.09.2011 / Välillä Suolahti–Äänekoski
23.09.2011 Hv3 995 koeajossa Äänekoskella.
Kommentit
| 26.09.2011 00:51 | Jorma Toivonen: | Valitettavan niukasti kommentteja tästä uudesta tulokkaasta käytössä olevien höyryvetureiden harvaan kirjoon (Tk3, Hr1, Vr1...). Mielestäni Hv:t (Hv1-3) ovat sopusuhtaisimpia (ja siroja) vetureita lukuisista höyrysarjoistamme. Yhden vaatimattoman ihailijan hatun-nosto valtaisan urakan suorittajille!!! Henk.kohtaisesti on erittäin valitettavaa, ettei VR halua pitää useampaa höyryveturiaan (Hv1, Pr1, Tr1) käyttökuntoisena (ja erittäin pienellä panostuksella). Mikä olisikaan hienompaa, kun Hv1 555 vetäisi juhlapäivänä puuvaunuisen juhlajunan Helsingistä esim. Hyvinkäälle (Hämeenlinnaan?), kuin silloin ennen (tosin Hv1:t taisivat harvemmin osallistua Riihimäen lähiliikenteeseen, useimmiten vetotehtävissä saattoi olla Hv2-sarjan veturi). Toivottavasti koeajo onnistui ongelmitta ja tulevia ajokeikkoja riittää - tervetuloa. | |
| 26.09.2011 07:13 | [Tunnus poistettu]: | Tää on kyllä toden totta Tapsalta jälleen kerran uskomattoman hieno veto! Hieno Laaksomies! Voisinko tähän samaan hengenvetoon pyytää vähän päivitystä tietokantaani - mitkä leveäraidehöyryt Suomessa ovat tällä hetkellä ajokuntoisia? Oma arvio kertoo näin: Vr1 665, Vr1 789, Hv3 995, Hr1 1009, Hr1 1021, Tk3 1136 ja Tk3 1150, vaan onko muita? Mikäs sitten Tr1 1082:n tilanne on? Entäs Tr1 1033:n? Millaisen remontin jälkimainittu vaatisi ajokuntoon saattamiseksi? Entäpä Lintisen Timpan jakumppaneiden entisöimä Hv1 555? Entäs Pr1 776:n? Ja missä Tk3 1139 nykyään huilaa? Entä Tk3 1148? Mitenkäs sitten on Vr1 669:n laita? Tossa lienee melko tarkka lista Suomessa vakinaisen höyrykauden jälkeen omin konein liikkuneista höyryistä? Tk3 1151:han lähti Englantiin vuonna 2005. I alla fall, ajokuntoisia leveäraidehöyryjä on liikkunut rataverkollamme sitten vuoden 1975 ainakin yllä mainitut, eli 14 yksilöä. Se on paljon se. | |
| 26.09.2011 07:36 | [Tunnus poistettu]: | Heti pitää täydentää listaa - onhan Båtvikin kanakin liikkunut vakinaisen hörykauden jälkeen omin konein. Näin ollen ajossa olleiden leveäraidehöyryjen määrä on vuoden 1975 jälkeen ollut 15 kpl. Kasvaako lista vielä tästäkin? | |
| 26.09.2011 07:40 | Timo Salminen: | Ainakin Laaksomiehen toinen veturi Tk3 1168 ja SRM:n Vk4 68 puuttuivat luettelosta. Muokkausta: kaupallisen höyrykauden jälkeenhän ovat lisäksi liikkuneet myös Hr1 1004 ja Tk3 1139. |
|
| 26.09.2011 07:43 | [Tunnus poistettu]: | Totta joo. Näin viikon alkajaisiksi ei erikoisasiantuntijaltakaan voida edellyttää polttimon täydellistä toimintaa. | |
| 26.09.2011 11:31 | Kimmo Pyrhönen: | Kaupallisen höyrykauden jälkeen on toki liikkunut muitakin höyryjä, muttei nyt saivarrella :) Niistä viimeisin oli Tk3 1129. Ja olihan Pasilassakin juuri Kana höyryssä, nro... hmm? | |
| 26.09.2011 12:22 | Tatu-Pekka Paukkunen: | Timo Lintinen joskus kertoi Tr1 1033:n olevan kuukauden työllä heräteltävissä ajoon. 669:ssä puheiden mukaan vuotaa tuliputket, niinkuin samojen puhdeiden mukaan 1139:ssäkin. 1139 lienee nykyisin varaosalähteenä Haapamäellä. 1148 on ajokunnossa, mutta vähällä/ei millään käytöllä. Höyrykoneyhdistyksen/Härön 787 on viittävajaavalmis. | |
| 26.09.2011 12:42 | Tunnus poistettu: | 1139 on tosiaan purettavana Haapamäellä. | |
| 26.09.2011 19:44 | Raimo Harju: | Seisooko yhtään Rulla-Ristoa enää omilla jaloillaan. | |
| 26.09.2011 19:51 | Alex Chudoba: | Taitavat kaikki olla edelleen olemassa (omilla pyörillään), mutta yhtään Rulla-Ristoa ei ole ajokunnossa tai kunnostettavana. | |
| 26.09.2011 21:18 | Jussi Mäkinen: | Komea syksynsynkeä kuva. Ja kivaa tosiaan, että liikkuvaan höyrykalustoon tulee uusia veturityyppejä. | |
| 26.09.2011 21:41 | [Tunnus poistettu]: | Heitetääs pieni tekninen kysymys: Jos höyryveturilla ajetaan pikkuventtiilillä niin mitähän sillä tarkoitetaan? | |
| 26.09.2011 21:48 | Joona Kärkkäinen: | Tarkoittaakohan se sitä, että suunta on täysillä joko eteen tai taakse, ja valtaventtiili on vain vähän auki? | |
| 26.09.2011 23:05 | Tatu-Pekka Paukkunen: | Veikkaan, että tarkoitetaan ns. pintahöyryllä ajamista? | |
| 27.09.2011 18:12 | [Tunnus poistettu]: | Vetureissa oli ennen kaksiosainen venttiili, ensin avautui pienempi venttiili joka laski höyryä valtaputkeen ja tasasi paine-eroa jolloin suurempi venttiili oli keveämpi käyttää kun ei tarvinnut avata koko venttiiliä kattilan painetta vastaan. Sota -akaan oli ollut ohjeena että pelkällä veturilla liikuttaessa polttoaineen säästämiseksi ajetaan avaamalla vain pieni venttiili. Kuulin joskus kerrottavan eräästä kuljettajasta joka noudatti ohjetta varsin kuuliaisesti, oli tullut ilmahälyytys ja veturit piti siirtää linjalle hajalleen metsätaipaleelle suojaan. Kyseinen kuljettajakin läksi viemään veturia turvaan ja ajeli ohjeen mukaan ilman suurempaa kiirettä vain pikkuventtiili auki. Nykyaikaisissakin höyryvetureissa on valtaventtiilissä kevennysventtiili mutta se toimii hieman eri tavalla. Joona ja Tatu.Pekka ovat oikeilla jäljillä, piste molemmille. :-)) |