??.??.1955 / Sääksjärvi (vanha)
??.??.1955 Löytyipä papereistani kuva eräästä uudenkarheasta. Sääksjärvi lie oikea paikka näille neitsytajopysähdyksille?
Kommentit
| 28.10.2011 17:24 | Lari Nylund: | Kyllä se suomalainen sitten on osannut rakentaa kauniin höyryveturin. Sääksjärvi tuo on melkoisella varmuudella. Eipä ole paljoa paikka muuttunut. Kiitos tästä kuvasta. | |
| 28.10.2011 17:33 | Tunnus poistettu: | Yleisnäkymä tutun oloinen. Vastarannalle on kyllä ilmestynyt enemmän rakennuskantaa ja rata kulkee tuohon nähden "järvessä", eli rataa on oikaistu rantaa pengertämällä. | |
| 28.10.2011 22:27 | Mikko Mäntymäki: | 100% varmuudella Sääksjärvi, tuolla järvellä on tullut hiihdettyä menneinä vuosina ja samalla bongattu junia. | |
| 29.10.2011 00:37 | Tunnus poistettu: | Rataan liittymätön juttu. Järven pohjoispäässä on saari, jossa ainakin ennen (Mikko taitaa tietää nykytilanteen) oli asuttu talo, jonka rakennukset olivat usean kunnan alueella. Saaressa sijaitsee (ellei ole tehty muutoksia) kolmen kunnan, eli Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen rajapyykki. Radan oikaisun muuten huomaa asemarakennuksen etäisyydestä rataan nähden, vai onko se rakennus enää pystyssä. | |
| 29.10.2011 21:02 | Seppo Romana: | Upea kuva ajalta jolloin tulevaisuus oli valoisa ja täynnä kehitysoptimismia. Ajalta jolloin tämä oli insinööritaidon huippu! | |
| 29.10.2011 22:40 | Raimo Harju: | Kyllä tuossa Seppo tarvittiin myöskin ammattinsa osaavia metallimiehiä,levyseppiä ja hitsaajia sekä koneistajia.Liian usein ylistetään insinööritaitoa,unohtaen täysin ne jotka sen varsinaisen työn tekevät.Paperille on helppo piirtää lähes mitä vain,mutta sitten onkin toinen juttu vääntää sama paksusta raurasta | |
| 30.10.2011 15:40 | Jussi Mäkinen: | Upea kuva! | |
| 31.10.2011 10:03 | Tapio Nikula: | Tuo insinööriasia voi pitää paikkansa nykyaikana. 50-luvulla jokainen valmistuva insinööri kuin myös diplomi-insinöörikin joutui käymään konepajaharjoittelun läpi pakollisena opintona. Diplomi-insinööreillä pakollinen konepajaharjoittlu poistui 70-luvun alussa. Useimmilla 50-luvun koneinsinööreillä saattoi olla jopa vuosien työkokemus "rauran" vääntämisestä. Siis insinööri pystyi kyllä sekä tekemään että suunnittelemaan, ne ammattimiehet vain tekemään, vaikka tekivätkin hyvää jälkeä. Edellinen siis sanottu kärjistäen. Kirjoittaja vähättelee tarpeettomasti insinöörityön merkitystä verrattuna "varsinaisen työn tekijöihin". Insinöörien tekemä työ kuitenkin aikaansaa sen, että niillä ammattimiehillä yleensä on työtä, mitä tehdä. Anettaisiinko molemmille ammattikunnille kunnia tuon veturin aikaansaamisesta. | |
| 31.10.2011 19:01 | Raimo Harju: | Yrittäessäni äsken vastata Tapion nuhteisiin ,putosi resiina kiskoilta ja vastaukseni haihtui taivaan tuuliin.Kun olen silloin tällöin lehdistä lukenut insinööritaidon ylistystä,joko laivan vesillelaskutilaisuuden yhteydessä tai öljynporauslautan luovutustilaisuudessa.En ole nähnyt sanallakaan mainittavan hitsaajien ja levyseppien tekemästä vaativasta työstä.Annettaisiinko molemmile ammattikunnille sama arvo. |