29.10.2011 / Pieksämäki asema
29.10.2011 Dr12 2216 lähdössä yöjunassa H 96, Jyväskylän, Haapamäen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Tai sitten ei.
Kommentit
| 31.10.2011 22:41 | Jussi Mäkinen: | :) Harmi kyllä ainakin Citymarket, Mersun ikä, sähköistys ja betonipölkyt viittaavat johonkin muuhun vaihtoehtoon. Mutta kuva ja teksti ovat hienot. | |
| 31.10.2011 22:50 | Jarkko Korhonen: | Cittareita oli jo 80-luvulla, mutta tuo mese taitaa jäädä Hurujen henkilövedon loppumisen (1984?) suhteen liian uudeksi. Mannemesestä seuraavahan tuo on, tuliko siinä 1985 ja faceliftit myöhemmin. | |
| 31.10.2011 23:44 | Jussi Mäkinen: | Vaan eikös sittareilla ollut 80-luvulla erilainen logo? Ainakin Hyvinkäällä sellainen punavalkoinen CM-kirjaimista koostuva. | |
| 01.11.2011 22:58 | Jarmo Pyytövaara: | Kyllä vain, punainen pohja ja valkoiset viirut. | |
| 28.12.2011 23:38 | Kari Ranta-Ojala: | Vieläkös on jollakin muistissa Pohjanmaan radan Huru-aika? Tässä kiinnostaisi tietää sellainen asia, että paljonko Huru vetoisella pikajunalla meni matkaa tyypillisen Seinäjoki-Oulu välin pikajunan eli 8-10 sinistä vaunua kiskaisemiseen matkavauhtiin (110-120 km/h) jos lähdettiin esim. Kannuksesta tai jostain suht koht tasaiselta kohtaa missä päästiin suoralta raiteelta liikkeelle. Mitä nuoruudesta itse muistelisin, niin oli se varmaanki jotain 2-3 km paikkeilla. Siis edelleen muistelen Kannuksesta lähtöä useammin etelään Kokkolan suuntaan mitä Ylivieskan suunnalle. Joskus 70-80-luvun alusssa Huru oli selkeästi yleisin veturi pikajunien keulalla ko rataosuudella kesään 1983 saakka. | |
| 29.12.2011 01:06 | Tapio Muurinen: | Aika hyvin on muistissa v. 1975-77, ja 1981 eteenpäin, mutta pääaisiassa P63/64 makuuvaunussa, jopa Cm:ssä tuli Hurun urputusta kuunneltua Seinäjoen pohjoispuolella, mutta kiihtyvyyksiä ei tullut erityisemmin tarkkailtua. Yöjunat olivat paljon pidempiäkin, toisaalta ei niillä ollut niin kova hoppukaan. Kerran v.1975 kesällä matkustin P67:lla Riihimäestä alkaen. Alussa se tuntui jäävän, mutta Oulua kohti Huru sai ajettua aikataulua hyvin kiinni. Sen kyllä huomasi ilman kelloakin. | |
| 29.12.2011 01:28 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkempaa tietoa ei juuri Hurusta ole, mutta kyllä 2-3 kilometrin kiihdytys kuulostaa aika reippaalta lähdöltä. Se tarkoittaisi Pasilasta lähdettäessä Oulunkylässä mainitsemaasi 120 km/h ja se ei kyllä Dr12 + 40 akselia onnistu millään. Samoin kun Tampereelta lähdetään etelään niin aika kova vehje saa olla, joka 16...24 akselia vetäisee Perkiön ratapihan kohdalle 120 km/h ja siinä on sentään alamäki. Sarankulman onnettomuuden aikoihin joku ihmettelikin että "miten sen Dr13 + 24 (tms. ) akselia saikin kiihtymään 105 km/h:iin tuolla matkalla..." eli Perkiön ratapihan loppupäähän, joka on jotain, olisiko 4 km Tampereelta. |
|
| 29.12.2011 10:54 | Petri Nummijoki: | Utin suoralla 1959 tehdyissä kiihdytyskokeissa 20-akselinen noin 180 t painava juna saavutti 4 km:n matkalla vajaat 110 km/h Hr12-vetoisena. 40-akselinen noin 360 t:n juna kiihtyi noin 95 km/h, 60-akselinen noin 540 t painava juna reilut 80 km/h ja 80-akselinen noin 720 t painava juna reilut 75 km/h. Teräsvaunu painoi täydessä kuormassa 70- tai 80-luvun varustuksessa noin 48 t, joten 8-10 kpl tarkoittaa 385-480 t junapainoa. Kun tätä vertaa edellä mainittuihin tuloksiin niin 2-3 km:n kiihdytyksen jälkeen vauhtia on paljon vähemmän kuin 110-120 km/h. Taitaa 20-30 km olla ennemmin matka, joka kului 120 km/h saavuttamiseen. | |
| 29.12.2011 11:49 | Petri Nummijoki: | Minulle on jäänyt muistikuva 90-luvulta, että Dr13 kiskaisi 24-akselisen Turun pikajunan kutakuinkin täyteen matkavauhtiin (120 km/h) Perkiön ratapihan loppupäähän mennessä kellolla mitattuna eikä hyytynyt Sääksjärvelle noustaessakaan yhtään. 44-akselisella Dr13-vetoisella laivapikajunallakin vauhti oli jo hyvää (luokkaa 100 km/h) ratapihan päättyessä. 48-akselinen Dv12-parin vetämä yöjuna saavutti ratapihalla noin 90 km/h mutta pudotti ennen Sääksjärveä vauhtinsa vähän alle 80 km/h. Valitettavasti kunnollisia muistiinpanoja minulla on vasta aivan 90-luvun lopulta, jolloin taas Tampereen ratapihalla olleet nopeusrajoitukset sotkivat mittaukset. | |
| 29.12.2011 12:14 | Kari Ranta-Ojala: | Joo voi olla että aika on kullannut muistot ja mikähän mahtoi olla se sn mitä Kannuksesta Riippaan ja Kokkolaan edes ajettiin. Lisäksi istumalla kyydissä ei huomaa sitä vähittäistä nopeuden kasvua enää yli 90-110 km/h jos se tapahtuu pitkällä matkalla. Yksi muistikuva vielä on: Kannuksesta pohjoiseen lyhyehkö Huru juna pääsi "täyteen vauhtiin" hiukan ennen Poleenharjun mäkeä Saaralan kohdalla. Tässä p51 joka ajoi aikoinaan Haapamäen kautta Ouluun oli yleensä 2 makuuvaunua ja postivaunu sekä 2 päivävaunua, eli yht 5 vaunua. Tähän paikkaan on matkaa Kannuksen asemalta n 4 km luulisin. Eli jos olette veturinkuljettajia jotkut tämän foorumin kirjoittajat niin tarkennan vielä vähän. Minkinrehusekottamo on Oulun suuntaan oikealla ja het sen edessä tasoristeys puomeilla varustettu. | |
| 29.12.2011 13:55 | Eljas Pölhö: | Kannuksesta lähtö ei ehkä ole ollut otollisin paikka mitata lähtökiihdytyksiä, eikä oikein koko Kokkola-Ylivieska-välikään. Siellä oli 60-luvulla vielä paljon nopeusrajoituksia kaarteiden takia. Ylivieskasta lähdettäessä Karhukangas-Sievi -välillä 300m 95km/h, Sievi-Eskola -välillä 400m 90km/h, Eskola-Kannus -välillä 500m 95km/h, Kannus-Riippa -välillä 400m 85km/h ja Riippa-Kälviä välillä 1200m 90km/h. Ennen raskasta kiskotusta rajoitukset olivat yleensä 70-75km/h ja asemien ohitus 85km/h. Kannuksessa pysähtyneitä Hr/Dr12-junia en äkkiseltään kokoelmistani löytänyt, P67/P68 oli Sr/Sv12 (Dv12) 60-luvun lopulla ja Hurut vetivät yöjunia, joissa mittaukset olivat usein summittaisia. Jukka Nurmisen kokoelmista löytyy kymmenittäin Hv1/Hv3 -ajoja 40-luvuilta ja 50-luvun alusta. Silloin Kannus-Riippa (13,4km) vei tyypillisesti 19min. Höyrykauden lopulla kaikki P67-mittaukset antavat samalle välille 12-13min ajan ja Kannus-Eskola (12,3km) 12-14min. Juna P67 (17.6.1968) Sv12 2553+2550 (1Fo+1CEit+1Rk+3Eit = 250t) lähtö Kannus-Eskola vei 9min 21s. Juna P68 (15.5.1968) Sr12 2728 (1Ei+2Eit+1Eikt+1CEit+1EFit =260t) lähtö Kannus-Riippa vei 10min 32s. Juna MK58 (22.8.1968) Dm8 5001x02 Eskola-Kannus (vauhdissa ohitus) vei 7min 22s (100,2km/h) ja Kannus-Riippa 8min 33s (94,0km/h). Kummallakin välillä nopeusrajoitukset kaarteissa rajoittivat vauhtia ja oltiin lähellä sen hetkistä minimiaikaa näillä väleillä. Aikataulukoeajossa EP58 varten (11.11.1971) Sr12 2743+Sv12 2555 (24 aks) nopeusrajoituksia oli jo helpotettu ja ne olivat luokkaa 100-110km/h. Ylivieskasta lähdettäessä nopeudet kilometritolpittain 630-625 olivat 42 - 70 - 85 - 87 - 97 - 117. Kilometrilla 614-615 oli ratatyö ja seuraavien tolppien (614-610) nopeus oli 44 - 67 - 90 - 104 - 108. Kannusta ennen oli kaarre sn100 ja nopeudet olivat Km 593 alkaen 103 - 100 - (Kannus) - 110 - 114 - 119 - sitten 10 seuraavalla tolpalla nopeus 120km/h. Olosuhteista mainittakoon, että Tuomiojan eteläpuolella oli jäätä kiskoilla ja kova sivutuuli. Ajo täydellä teholla sai aikaiseksi vain 92-94km/h. Tampereen eteläpuolelta löytyy monipuolisempia mittauksia ja voin tehdä vertailun blogiini. |
|
| 29.12.2011 16:11 | Tapio Muurinen: | Petrin tarkoittama kiihdytyskoevertailu oli ilmeisesti sama, joka tehtiin viikko aikaisemmin luovutetun Hr12:n (kumpi) ja Nohabin (KDs1) välillä 20.5.1959. Aitomäestä Uttiin on tasainen 4 km:n suora. Tuloksia niistä ei aikaisemmin ole näkynytkään, eikä varsinkaan kumpi niistä pärjäsi. | |
| 29.12.2011 18:20 | Kimmo T. Lumirae: | Erityisesti Hr 12 oli jotenkin sen tyyppinen, että normaaliajossa kiihdyteltiin varmaan rauhallisemmin kuin kiihdytyskokeissa, ja tämä oli huomioitu aikataulussakin. Muistan kuulleeni tarinan siitä, miten, tarinan mukaan 12-akselisella (puuvaunuja), Tpe-Hki matkustajajunalla (pikajuna?) ei tarvinnut Hr 12:lla käyttää korkeampaa tehoporrasta kuin 3, jolla teho on jossain 500-600 hv nurkissa, varmaan vertailukelpoinen Dm 4:äänkin, tai: vertaa Hv:hen. Ja aikataulussa kuulemma pysyi (no niin kai kun vielä 1980-luvun alussa P 41:n ajoaika Hki-Tpe oli 2:30). Myöhemmän kokemuksen mukaan tehoporras 3 riitti Tl-Tpe 8-akselisen paikallisjunan (2 puuvaunua) paluujunan kiikuttamiseen miten kuten että kyllä tarina 12-akselisesta junasta saattaa hyvinkin olla tosi. Kiihdytyskokeissa oli tietenkin tarkoitus saavuttaa suurin kiihtyvyys ja tällöinhän Hr 12:aa ajetaan maksimivirroilla ja mahdollisimman nopeasti maksimiteholla. Normaaliajossa ajomoottorivirrat olivat huomattavasti alhaisemmat ja ihan täyttä tehoa käytettiin harkiten. Tavarajunissa juttu oli toinen, täysitonnijunassa jokainen ampeeri ja hevosvoima tarvittiin, mutta toisaalta linja-ajossa asiansa osaava ja maaston tunteva kuljettaja ajeli maaston muotoja seuraillen rauhallisellakin tehonkäytöllä. Näin opittu ajotapa periytyi edelleen Sr1-kaudelle, varsinkin kun aikataulut eivät edellyttäneet varsinaista repimistä. Hki-Tpe matkustajajuna kulki helposti alle 600 A ajomoottorivirroilla ja Tpe-Pko-Sk -juna jopa 300 A virroilla mukavasti aikataulussa. Kiire junille tuli vasta myöhemmin. |
|
| 29.12.2011 19:08 | Eljas Pölhö: | Hr12 kiihdytyksiä esim junalla P42, kummassakin esimerkissä vaunusto EFit+CEit+Eikt+2 Eit = n. 222t. Esim Tampereelta 24.4.1969 Hr12 2212 ensimmäinen mittauspiste 5,7km:n päässä Km182 = 5.51, siitä seuraavat kilometrit 33s (109,2km/h), 37s (97,3), 33s, 33s, 35s, 31s jne Toijalaan kesti 24min 54s. Toijalasta lähtö 0,2km (Km 147) kesti 52s ja sitä seuraavat kilometrit 63s, 54s, 43s, 38s, 36s, 34s, 33s, 30s jne Hämeenlinnaan kesti 25min tasan. Hämeenlinnasta 0,5km (Km 107) kesti 1min 53s ja seuraavat kilometrit 59s, 44s, 39s, 35s, 33s, 32s, 31s, 31s, 30s jne Riihimäelle 22min 17s. Nopeus 120km/h = 30s/km. Aika tyypillistä keveillä junilla, jos oli kiire, oli 100km/h keskinopeuden saavuttaminen kilometrin matkalla n. 3,5-5km:n päässä lähdöstä. Nopein Tietämäni Hr12 ajo on niin ikään junalla P42. Juna lähti Hyvinkäältä 10min myöhässä 31.8.67. Ajoaika Helsinkiin oli 36min 25s (aikataulu oli 43min). Hyvinkää-Palopuro (5,93km) 4.25, Jokelaan (10.85km) 6.40 (keskinopeus 131,8km/h), Purolaan (18,12km) 9.50 (keskinopeus Jokelasta 137,2km/h), Järvenpäähän (21,98km) 11.40 (keskinopeus 126,3). Järvenpäässä oli voimakas jarrutus, koska kaarteen sn oli 100km/h 1900m:n matkalla. Keravan (29,91km) ohitus 15.55, Korson (36,03km) 18.40, Tikkurilan (43,07km) 21.55, Malmi (48,15km) 24.25, Oulunkylä (51,40km) 26.15, Pasila (55.55km) 30.45 ja hiljaa Helsinkiin (58,64km) 36.25. Yllättävää oli 130km/h ylitys Palopuro-Järvenpää ja uudestaan Kerava-Tikkurila. Veturi oli 2220, vaikka suorituskyvystä olisi odottanut jotain viimeisestä 10 veturista, joiden suurin nopeus (ei sallittu) oli 140km/h. |
|
| 29.12.2011 22:20 | Petri Nummijoki: | Utin kiihdytyskokeisiin osallistui 2201. Kilometreittäin (1, 2, 3, 4 km) ohitusajat olivat 20-akselisella 177,8 tonnin junalla 1 min 17,5 s, 1 min 59 s, 2 min 35 s ja 3 min 8 s. 40-akselisella 359,25 t painavalla junalla lukemat olivat 1 min 30 s, 2 min 18,5 s, 3 min 0,5 s ja 3 min 40,4 s. 60-akselisella 539,4 t painavalla junalla saavutettiin 1 min 42 s, 2 min 36,5 s, 3 min 23,5 s ja 4 min 9 s. 80-akselisella 716,2 t painavalla junalla ajat olivat 1 min 48 s, 2 min 45,5 s, 3 min 36 s ja 4 min 23,2 s. 20-, 40- ja 60-akselisten junien välillä erot olivat selvät mutta 80-akselinen juna ei kiihtynyt kovinkaan paljon hitaammin kuin 60-akselinen. | |
| 30.12.2011 00:56 | Jorma Toivonen: | Hieman kiinnostaisi, mistä Petri, nuo erittäin tarkat tietonsa on onkinut? Kyllähän "Huru" kulki ripeästikkin alamäkeen (Hy-Hki, Eljaksen kommentti), hurjia "huhuja" kuulin aikoinaan nopeusennätyksistä - "mutta olisikohan sittenkin viisainta siirtyä pois siitä veturin keskilinjalta, ratamoottorit eivät ehkä pidä suurista kierrosluvuista". Aluksi nuorta kone-apulaista hirvitti korkean veturin huojunta pienehkön radalla olevan heiton jälkeen, väkisin muhkea kone tahtoi poistaa laajahkolla heilhduksellaan varomattoman aloittelijan "lintulaudalta", lenkkikytkimen kuuluvat kolahdukset karja-auraa vasten vielä lisäsivät jännitystä matkan onnistumiselle. Tosin nuo pikajunat jäivät kokematta. Mieleen jäivät lähdöt Tampereelta (Perkiöstä) etelään, sn35-vaihteiden kautta pääradalle, edessä jyrkähkö nousu, takana 1500tn:a junaa - mutta tässähän on sopiva hetki nauttia pannussa hautuneet kahvit, muutama eväsleipä, ehtiipä vielä imaista ruokasauhutkin... vaikka toisetkin, ennenkuin "Hurusta" saattaisi Höytämön kohdilla hieman vähennellä tehoja - kaikki pois, nopeuttakaan ei liiaksi, "Kulju" hieman hidastaa, "Vanattarassa" ei toivottavasti tarvitse vauhtia hillitä. Näinö tuo matka, Kimmo, taittui ennen? |
|
| 30.12.2011 02:13 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä kovasti tutulta kuulostaa, Jorma. Ei puutu kuin vastatippuneen kahvin tuoksu ja pala makkaraleipää.. Dr 12:llahan melkeinpä juna kuin juna irtosi melko helposti ja vaivattoman tuntuisesti, voima tuli kuin itsekseen päämoottorin jyskyttäessä noin 600 r/min aina ilma-alueen rajalle saakka. Kuten tässä on jo todettukin, kiihtyvyys oli melko verkkaista, mutta ei tietenkään olematonta, ajatellaanpa esim. 500 tonnin (tavara)junaa niin kyllähän esim. 30:stä 60:een nopeus nousi melko helpostikin eikä sn 75 -junilla paljon kovempaa ajeltukaan. Summa summarum: ei Dr 12 mikään katastrofaalisen huono kiihtyjä ollut, etenkään alle satasen nopeuksissa. Tehoa vain oli noin karkeasti 1/6 Sr2:n tehosta ja tottahan sen yli 200 tonnin junissa huomaa. Dr 12:n (vaatimaton) halukkuus kulkea ei mitenkään lopahtanut 110:een tai johonkin, vaan tilanteen mukaan se kulki yhtä helposti 120, 130 tai 140. Myötämaata vain tarvittiin riittävästi. Edelleen: rajat ne oli muillakin vehkeillä. Dr13:n elinkaaren lopuilla ajettiin Tku-Tpe 48 akselin pikajunia, joissa kulki Roi makuuvaunuja ja autovaunuja. Tämä juna oli Dr13:lle jo liikaa: veturia ajettiin koko ajan suurimmalla ajoportaalla, muuta kuin siksi aikaa teho pois kun Loimaalle ja Humppilaan saavuttiin. Ainoa paikka, missä juna saavutti 120, oli Urjalan tulosuunnan alamäki, siinä joutui vähentämään tehoa mutta koko muun matkan ajan nopeus pysytteli alle 120:ssä, vaikka MGO:t mourusivat 1500 r/min koko ajan. Kiireeseen syynä oli tiukka aikataulu, aikaa ei saanut kiinni koko matkalla. 40 akselia kulki mutta 48 ei, raja oli siinä. |
|
| 30.12.2011 11:26 | Petri Nummijoki: | Hr12-veturin kiihdytyskokeen tulokset julkaistiin Rautatieliikenne-lehdessä heti tuoreeltaan. Hyviähän kiihtyvyydet olivat tuon ajan mittapuun mukaan. 80-akselisen junankin kiihtyvyys vastaisi osapuilleen perusnopeutta 80 km/h, kun Helsingin paikallisjunien tyypillinen perusnopeus oli tuohon aikaan 64 km/h. | |
| 30.12.2011 12:07 | Petri Nummijoki: | Kilometritolpista aikaa kellolla mitattaessa ei tilanne näyttänyt Turku-Tampere yöjunalla noin lohduttomalta, että jo 48-akselia olisi ollut Dr13-veturille liikaa. Kuvaan http://vaunut.org/kuva/71264 laitoin aikaisemmin tietoa yhdestä ajosta, jossa ko. juna 56-akselisella kokoonpanolla ajoi Humppilan ja Toijalan välillä 7 km:n matkan keskinopeudella 125,4 km/h ja Toijala-Tampere-välillä 5 km:n matkan keskinopeudella 120 km/h. Lisäksi tällä kertaa juna joutui noin kilometri Toijalasta lähtönsä jälkeen lähes pysähtymään tuntemattomaksi jääneestä syystä, joka hidasti Toijalan lähtökiihdytystä. Tampereella juna oli kyllä reilut 2 min myöhässä mutta tämä johtui mainitusta jarrutuksesta Toijalan jälkeen sekä siitä, että Tampereen ratapihalla oli Perkiöstä asti sn 80 km/h. Muuten juna pystyi ajamaan kiinni kaikki myöhästymiset, joita olivat noin 3,5 min myöhässä tapahtunut lähtö Turusta, Aurassa ollut nopeurajoitus sn 50 km/h juuri ennen pitkää 10 promillen nousua sekä sn 80 km/h rajoitus noin kilometrillä 157 Urjalan ja Toijalan välillä. Olen kyllä matkustanut muita kertoja samalla junalla, jolloin se on ollut pahasti myöhässä mutta varsinaisena ongelmana olivat silloin Turun satamaradan ruuhkat ja ainoastaan 3 minuutin aikatauluun varattu pysähdysaika Turun päärautatieasemalla, joiden vuoksi lähtö Turusta myöhästyi jo 10-15 min. Sitä tuskin olisi mikään veturi pystynyt ajamaan kiinni, kun Turun ja Tampereen välillä oli samaan aikaan useita nopeusrajoituksiakin. | |
| 30.12.2011 12:53 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvin on Alspommi kulkenut. Taisin jättää tuon Toijala-Tampere muistelostani pois, koska siinä on suhteellisen tasaisia osuuksia, joissa juna varmaan saavutti juuri sen 120 km/h. Mutta Humppila-Toijala -väli: ettei mittaukseen sisältynyt juurikin Urjalan ohitus? Toki en pidä mahdottomana, etteikö jossain muullakin kohdin olisi ollut mahdollista ylittää 120. | |
| 30.12.2011 13:19 | Petri Nummijoki: | Nopein kohta oli juuri Urjalasta Toijalan suuntaan noin 7 km:n matkalla. Varmaan pidempäänkin olisi veturin puolesta onnistunut mutta noin kilometrillä 157 oli nopeusrajoitus 80 km/h. 120 km/h on mittauksissani saavutettu myös vähän ennen Loimaalle tuloa (kaksi eri ajoa ja molemmilla kerroilla 56 akselia). Lisäksi 120 km/h on saavutettu myös Sääksjärveltä Tampereelle tultaessa alamäessä, joskaan ei tuossa 2.6.2000 ajossa eikä muutenkaan Dr13-vetoisen liikenteen loppuaikoina, koska Perkiöstä lähtien oli silloin sn 80 km/h. | |
| 30.12.2011 22:52 | Jouni Hytönen: | Jämsänkoski-Jyväskylä-rataosalla vedettiin aivan dieselliikenteen loppuaikoina, kauko-ohjauksen ja suojastuksen valmistuttua Dr13-vetureilla IC-junia sn 140 km/h. Noista ajoista saattaisi jokunen nopeustaulukko löytyä pienellä etsimisellä. Tämä ajanjakso oli tosiaan varsin lyhyt, toukokuun lopusta 1991 sähköistyksen käyttöönottoon 3.10.1994. |