??.??.1950 / Välillä Tampere asema–Lielahti
??.??.1950 Tähän http://vaunut.org/kuva/72884 kuvaan liittyvä karhumäen ottama ilmakuva
Kommentit
| 17.12.2011 18:50 | Marko Nyby: | Kyllähän sen nyt tajuaa, kun annetaan noin selvä vihje kuin linkitetyn kuvan keskustelussa: Savilinna, Haarlan tehdas ja Pispalan valtatie. Minkähänmoisella päällysrakenteella Porin-rata (ja yhteys sellutehtaalle) on tuolloin ollut, ja mikä sivuraide kuvan vasemmassa reunassa? | |
| 18.12.2011 03:26 | Juha Puusaari: | Täältä löytyy tarkempia tietoja karhumäen iv-kuvien kuvausajankohdista (ainakin osa) yritin katella mutten löytäny oikeata kuvaa Tampereen kuvien seasta(yli 700!) http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/collection.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23veljekset_karhumaki_kokoelma | |
| 18.12.2011 09:05 | Tommi K Hakala: | Juhalle suurkiitos tuosta linkistä! Todella mielenkiintoisia kuvia. |
|
| 14.06.2012 21:15 | Harri Valoma: | Alareunassa ovat Savilinnantien ja Kalliokadun uudet kerrostalot, oikealla Haarlan hienopaperitehdas. Alareunan puiden taakse jää ns. Haarlan vaihde, josta kulki raide (2) Haarlan makasiineille. Sieltä lähti 'taidepainopaperia' mm. Neuvostoliittoon. Kävimme ihmettelemässä neuvostovaunuja ko. makasiineilla. Taustan keskellä näkyy Tipotien vartioidun ylikäytävän vahtikoppi. Tipotie laski tulitukkutehtaalle ja edelleen Santalahteen. Tehtaan ja kerrostalojen välissä siintää Savilinnan pääty (Kaukovalta, Kai Kyösti: Savilinnan lätärit). Finlaysonin pässin rata kulkee kaarteen oikella puolella, ilmeisesti myös jonkinlaisella hirsipenkereellä. En tunne tuon aikaista aluetta kovin tarkoin, koska pässi lopetti kulkunsa ollessani 2,5 vuotias. Vasemman reunan soratasanne toimi Amurin jalkapallokenttänä, Särkänniemen vallattua alkuperäisen parkkipaikaksi. Nyt ko. paikkaa valmistuu kerrostaloja. |
|
| 28.03.2015 00:00 | Reino Kalliomäki: | Tampereen paperiteollisuuden raiteettomuus oli hämmentävää. Haarlalla ei mielestäni ollut kuin tuo lastausraide, jonka päätepuskuri näkyy. Varastot olivat sen ja pääraiteen välissä. Koska Finlaysonin sähkörata toimi aina vuoteen 1957, ja sitä ei näy kuvassa kaarteen sisäpuolella, ei kuva voine olla noin vanha. Vanhoissa painetuissa kartoissa linjat näkyvät. Sataman laiturilla oli aina 70-luvulle jäljellä sähkönosturi. Korjaus: muuten näkyyhän pässinraide! | |
| 28.03.2015 09:27 | Erkki Nuutio: | Vasemmalla metsikössä oli 1962:n aikoihin kaatopaikka, jossa Sotkankadun porukka kävi hätyyttämässä rottia epäkelvoilla aseilla (tunnustan). Reinon mainitsemassa kohdassa oli Haarlan puinen makasiini, jonka edessä muistelisin vielä olleen joskus umpivaunuja. Ainakin vanhassa raidekaaviossa oli ohitusraidekin makasiinin edessä, mutta en muista oliko sitä vielä 1962. Mielestäni Juhani Valanto olisi kertonut makasiinille joskus vieneestä rilliradasta? Nousu olisi kyllä jo silloin ollut jyrkkä. Tarkassa 30-luvun kuvassa näkyy kylläkin vähäinen rilliradasto itse tehdasalueella. Järven suuntaan Reinon mainitsemassa paikassa oli vielä 1970-luvun alkupuolella Finlaysonin sähköradan ajalta rautatienosturi, joka nosti puita proomuista vaunuihin. Kävimme tällöin yhdessä sitä ihmettelemässä. Taisi Reino ottaa jonkun valokuvankin! |
|
| 30.01.2016 23:31 | Harri Valoma: | Haarlan makasiineilla oli myös kapea raiteisto! | |
| 05.07.2016 20:42 | Tommi K Hakala: | Appiukon kanssa juttelimme tuosta Santalahden alueesta viikonloppuna, eli alueesta missä nyt rantatie kulkee. Se oli Finlaysonin omistuksessa, tarkoituksena oli alkujaan rakentaa uusi Finlaysonin tehdas keskustan ulkopuolelle. Siitä muodostui kuitenkin halkovarastoalue. Tuon puuta nostaneen nosturin kuljettaja eli vielä muutama vuosi sitten. Jännittävä juttu muutoin, että lähes täsmälleen tuohon kapearaiteisen radan kohdalle todennäköisesti rakennetaan lähivuosina uusi kapearaiteinen...eli ratikan reitti tulee menemään samaa linjausta :) |
|
| 15.12.2023 18:57 | Erkki Nuutio: | Näkyy tosiaan umpitavaravaunukin lähellä Haarlan pistoraiteen päätytopparia. Pistoraide on vuodelta 1921, jolloin Haarlan paperitehdas valmistui (Aamulehti 19.5.1921 s.3 ja 6.2.1921 s.4). | |
| 16.12.2023 11:32 | Erkki Nuutio: | Ajoitus on epäselvä. Onko Karhumäki ilmoittanut että vuosi olisi 1950? Savilinnantien kerrostalot ovat vuodelta 1945. Kolmas kerros Haarlan tehtaan pitkälle sivulle valmistui vuonna 1948. Täyttötyö Rantatietä, myöhempää Paasikiventietä varten alkoi vähitellen vuonna 1960. Se oli edennyt Haarlan tehtaan edustalle aikaisintaan vuonna 1965. Kuva on siis otettu viimeistään noin vuonna 1963. Ylempänä Harri toteaa, että kuvan tasattu alue tasattiin Amurin pelikentäksi, koska alkuperäisestä kentästä tehtiin pysäköintialue. Huvipuistoa kylläkin alettiin tehdä Särkänniemeen vasta vuonna 1974. Rellun urheilutuntipotkimiset olivat alkuperäiskentällä ainakin vielä vuonna 1963. Kuvan tasatun alueen kohdalla oli avokaatopaikka ainakin vielä vuonna 1961, jolloin Sotkankadun porukassa häiritsin siellä rottia. Edellä olevan perusteella ottaisin kuvausvuodeksi noin 1963. Tampereen rantojen myllerryksiä valottaa mielenkiintoisesti tämä selvitys: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-06/Ksoyk_Rantojenkaytonhistoria.pdf |
|
| 16.12.2023 12:23 | Timo Salo: | Uusitaan tämä 2011 esiintynyt linkki! AARREAITTA!!!! (Kelpaa Erkinkin tarkistella asioita :-) ) Jonkun rohkean olisi hyvä käydä koko arkisto läpi luvan kanssa ja ladata tänne kaikki juna-aiheiset kuvat. Niitä on PALJON!http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/collection.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkulttuurisampo.fi%2Fannotaatio%23veljekset_karhumaki_kokoelma | |
| 16.12.2023 16:11 | Erkki Nuutio: | Täytyy jatkossa käydä Karhumäessä useammin. Pikaisesti en löytänyt oheista kuvaa. Tampere on hankala hakumielessä, koska suurin osa luettelon kuvista on vailla tarkempaa kohdetietoa. Lisäksi vain osa kuvista on luettelossa. Täytyisi joskus ennättää kommentoida kuviin niitä tarkentavia kohdemerkintöjä. Jos oheinen kuva olisi vuodelta 1950, olisi tasoitettu alue siinä tapauksessa kohta avattavan avokaatopaikan pohja. Kuvassahan on sinänsä enemmän 50-luvun, kuin 60-luvun tyyliä |