29.10.2011 / Välillä Korso–Savio
29.10.2011 Vallinojan / Urpian tulevan aseman alikulku Keravan rajan kupeessa. Tämä alikulku on ainoalaatuinen siinä mielessä, että kyseinen Keravan kaupunkirataprojektin yhteydessä valmistunut alikulku on tarkoitus muuntaa asemaksi myöhemmin Vallinojan asutuksen lisäännyttyä. Kuvaajaa lähimmän raiteen 4 ja siitä seuraavan 3:n välissä olevaan aukkoon tulisi saarilaiturille johtava portaikko ja mahdollisesti hissi. Siihen asti alikulku vain parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä Vallinojan ja Leppäkorven välillä.
Kommentit
| 23.10.2021 00:02 | Jimi Lappalainen: | Mitenkähän tämä ikuisuusprojekti voi? | |
| 23.10.2021 11:07 | Jari Ahokas: | Mitään konkreettista ei ole tapahtunut viime vuosina. Vantaan yleiskaava 2020 määrittelee alueen A ja AP (asuinalue ja pientalovaltainen asuinalue) merkinnöillä kestävän kasvun vyöhykkeeksi (joukkoliikenteen runkolinjastoon tukeutuva vyöhyke, jolle kaupunginosan maankäyttöä tehostava rakentaminen ensisijaisesti ohjataan). Radan itäpuoli on jo pääosin rakennettua Leppäkorven AP aluetta. Alue on myös osittain L3 lentomeluvyöhykettä (LDEN 50-55 dB). Radan länsipuolelle on siis odotettavissa joskus tulevaisuudessa tiiviimpää rakentamista nykyiselle peltoalueelle, kunhan yksityiskohtainen asemakaavaa on laadittu ja saanut lainvoimaisuuden. Jännä nähdä miltä alue näyttää vuonna 2031. |
|
| 23.10.2021 15:21 | Tuomas Pätäri: | Jatketaan hieman Jarin alustuksesta: Aseman suhteen ei varmasti tapahdu mitään ennen kuin aluetta asemakaavoitetaan tiiviimpään rakentamiseen. Asemakaavoituksen suhteen ei ole tapahtunut mitään sitten 2011 eikä kaavoituskatsauksessa 2021 ole mitään vireillä näillä seuduin. Uusi yleiskaava 2020 ei ole valitusten takia vielä lainvoimainen eikä se näin ollen ohjaa vielä asemakaavoitusta, mutta myös voimassaoleva vanha yleiskaava mahdollistaisi asemakaavoittamisen tiiviille rakentamiselle radan länsipuolelle. Vaikka pääkaupunkiseutu on kasvanut todella voimakkaasti viimeiset vuosikymmenet, ei kasvupotentiaalia kuitenkaan riitä kaikille uusille alueille samaan aikaan. Vantaa on viime aikoina priorisoinut aivan eri seutuja, etenkin lähempänä ydintä olevia asemaseutuja, kuten Aviapolista, Tikkurilaa, Myyrmäkeä ja Kivistöä. Jos Vantaan ratikka päätetään rakentaa, enimmät paukut laitetaan varmasti sen varrelle ja siinä riittääkin tekemistä ainakin vuosikymmeneksi. Tämän aika tulee joskus (jos on tullakseen), oma villi veikkaukseni on että menee 2030-luvulle ja 2031 täällä voi näyttää vielä aivan samanlaiselta :) |
|
| 23.10.2021 15:26 | Tuomas Pätäri: | Kuvatekstin ainutlaatuisuus ei pidä enää nykyään paikkaansa, koska Kehäradalla Petaksen asemavaraus on täysin samanlainen alikulkuineen https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6687411.880998813&e=380743.71003750403&title=Petas&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D | |
| 23.10.2021 16:21 | Jari Ahokas: | Tuomas on oikeassa yleiskaavan lainvoimattomuudesta tätä kirjoitettaessa. Yleiskaava 2020 ei tullut voimaan osittaisena, vaan tulee voimaan kokonaisuudessaan vasta hallinto-oikeuden käsiteltyä valitukset, tämä tapahtuu arviolta keväällä 2022. Tosin nähtäväksi jää ottaako korkein hallinto-oikeus mahdollisia jatkovalituksia käsittelyyn eli yleiskaavan voimaantulo viivästyy vielä lisää. Voi tosiaan olla, että vasta vuonna 2041 täällä on muutakin kuin alikulku ja asemavaraus :) |