24.01.2012 / Hennigsdorf, Saksa
24.01.2012 Hennigsdorfissa S-Bahn (linja S25) ja Regionalbahn (linja RB55) ajavat näppärästi samaan laituriin. Tosin välissä on molempiin suuntiin raidepuskimet.
Kommentit
| 25.01.2012 14:40 | Tunnus poistettu: | Muualla näkyy toimivan moni asia joka Suomessa on täysin mahdotonta. Kyselin kerran, miksi Helsingissä eivät metro ja perinteinen juna toimia läheisemmässä yhteistyössä. Syyksi tarjottiin ulottumia ja laiturikorkeuksia. Erlainen virransyöttötapakin olisi ratkaistavissa. Miksi eivät sitten muut. En osaa sanoa esimerkkejä, missä moinen yhteiskäyttö olisi järkevää, mutta jotenkin tuntuu, että noissa pisarahankkeissa voisi olla harkinnan varaa. | |
| 25.01.2012 14:51 | Tuukka Ryyppö: | Laiturikorkeuden ongelman voi ratkaista kahdella tavalla: Joko tekee junasta korkealattiaisen ja pistää portaat tulemaan näkyviin aina kun pysähdytään matalalaituriselle asemalle. Näin toimitaan esim. joidenkin Euroopan pikaraitioteiden kanssa, esim. Budapestin Mexikoi Útilta alkavilla linjoilla. Toinen vaihtoehto on sijoittaa vaunuihin kahdet ovet - toiset matalalttiaiseen osaan matalillle laitureille, toiset telien päälle korkeita laitureita varten. Pyörätuoleja ja lastenvaunuja varten tarvittaisiin tällaisessa tilanteessa hissit junan sisään, lisäksi istumapaikkakapasiteettia tuhlautuisi ylimääräisiin eteisiin noin 50 paikkaa per vaunu - käytännössä muutamaa paikkaa lukuunottamatta koko se osa, joka Sm4-kalustossa on nykyään korkealattiaista. Telien kohdilla lattian pitäisi myöskin olla jonkin verran korkeammalla kuin se nyt Sm4- ja Sm5-junissa on. Ennen kaikkea tällainen vaatisi kokonaan uuden kaluston hankkimista. Nimenomaan Helsingin oloissa tuollaiselle ei olisi juurikaan tarvetta, mutta esim. Turussa ja Tampereella kylläkin. Niissä myöskään laiturikorkeus ei olisi ongelma, koska niiden raitiovaunut ovat joka tapauksessa matalalattiaisia. | |
| 25.01.2012 15:08 | Tuukka Ryyppö: | Kuvassa näkyvä käytäntö muuten on tullut Hennigsdorfiin Berliinin jaon takia. Ennen jakoa Hennigsdorfiin matkattiin S-Bahnilla, mutta jaon jälkeen S-Bahnin pääteasema Hennigsdorf jäi itäpuolelle kun muu linja oli lähinnä lännessä. Hennigsdorfia ja koko muutakin Itä-Berliinistä katsoen Länsi-Berliinin taakse jäänyttä aluetta palvellakseen DDR rakensi Länsi-Berliinin ympäri kehäradan, jota pitkin ajettiin sitten junia esim. Potsdamiin ja Hennigsdorfiin. Saksojen ja siten Berliinienkin yhdistyessä Hennigsdorf, Potsdam ja kumppanit pölähtivät taas paljon lähemmäs Berliiniä kuin ne olivat jaon aikana olleet. S-Bahn -linjat entisen rajan yli esimerkiksi Hennigsdorfiin palautettiin, mutta kehärata oli muokannut ihmisten liikkumistarpeita siten, ettei sen liikennettä ollut tarvetta lakkauttaa. Asemalta lähtee siis nykyään pohjoiseen päin entistä kehärataa myöten junia yliopistokaupunki Potsdamiin, vaihtoasemille Oranienburgiin ja Pritzwalkiin ja kuvassakin näkyvä, käytännössä S-Bahnin sähköistämättömänä jatkeena toimiva tiheästi pysähtelevä linja viiden aseman päähän Kremmeniin. Sotaa edeltäneessä tilanteessa asemaa ei oltu suunniteltu noin monen linjan pääteasemaksi, joten laitureistakin lienee jonkin verran pulaa. Lisäksi S-Bahnin jatkeeseen on luontevaa nousta samalta laiturilta, jolle itse S-Bahn tulee. Berliiniin kiertävä ulompi kehärata näkyy erittäin hyvin tästä kartasta: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/berlin-area/berlin-area.gif . Hennigsdorf on kehän luoteisosassa. |