05.05.1970 / Nikkilä
05.05.1970 Vemppu Vv15 1983 veti tavarajunaa Porvoon suunnasta ja teki hetken vaihtotöitä Nikkilässä. Junassa kulki sekalainen vaunusto, veturin perässä ensimmäisenä avovaunu Hk, sitten konduktöörivaunu F, kolme katettua Gb-vaunua, muutama avovaunu, lisää katettuja vaunuja ja loppupuolella kolmiakselinen nestekaasuvaunu Sso, jonka päädyissä vielä komeili Oy Kamex Ab:n teksti. Ison Kylätien tasoristeyksen turvana oli valo- ja äänivaroituslaitos, pylväät tien vasemmalla puolella.
Kommentit
| 06.04.2012 14:15 | Juha-Pekka Kurvinen: | Aika erikoinen varoituskello, ja tämä tasoristeys näköjään uudistettiin jossain 1980-luvulla, jolloin puomit ilmestyivät tähän tasoristeykseen, mutta 2000-luvun alussa tasoristeys päivitettiin jälleen. | |
| 06.04.2012 15:17 | Kimmo Pyrhönen: | Loisto-otos! Toimintaa rautateillä, odotusta maanteillä. Komeita ajoneuvoja. Asjanmukaisuus! | |
| 06.04.2012 15:40 | : | Ei tuossa muuten mitään, mutta miksi valoyksikössä palaa valkoinen huomiovalo? Varoittaessahan pitäisi palaa punainen valo vai oliko laitoksessa tekninen ongelma? | |
| 06.04.2012 16:35 | Tapio Keränen: | Amazonin takana näkyvä puutalo on kadonnut nykyisestä maisemasta - sääli. | |
| 06.04.2012 17:00 | Tunnus poistettu: | Ehkä vielä tuohon aikaan ymmärrettiin, että risteyksestä ei pääse läpi jos on juna edessä :) | |
| 07.04.2012 00:17 | Mika Hakala: | Todennäköisesti se värkki toimii oiken. Se oli jokun Risto Jarvan mustavalkoinen työläiselokuva jossa nykyiseen nähden väärinpäin valot vilkkuivat. Varmaankin liikennevalojen tultua suomeen yleisemmäksi, muokkasivat myös näiden vanhat standardit. | |
| 07.04.2012 03:15 | Topi Lajunen: | Pidän luonnollisena, että mustavalkokuvassa punainen valo ei näytä punaiselta. | |
| 07.04.2012 08:37 | Kurt Ristniemi: | Jaahas, valojen järjestystä onkin siis jossakin vaiheessa muutettu. Tässä onkin sitten vanha malli, eli punainen valo alhaalla ja valkoinen ylhäällä. Milloinkahan tuo järjestyksen vaihtaminen päinvastaiseksi lie tehty? | |
| 07.04.2012 14:09 | Arttu Manninen: | Amazon on neliovinen ja ripauksen vanhempi kuin yleisemmät 60-luvun lopun mallit. Tuo Mersu-kuorma-autokin voi vielä jossain Syyriassa tai Brasiliassa jyrryyttää. Joku Britti-Ford junan takana? | |
| 07.04.2012 16:20 | Tunnus poistettu: | Onko noita vanhoja kuormureita myyty ao. maihin, vai tarkoititko että vastaavia on vielä tuolla käytössä. Esim. Kuubassa on paljon vanhoja jenkkirautoja, jotka ovat olleet siellä uudesta lähtien niiltä ajoilta kun Kuuba oli pohjoisamerikkalaisten bailauspaikka ennen Castron aikaa. | |
| 07.04.2012 16:58 | Joni Leskinen: | Punainen valo onkin tosiaan alhaalla vielä. Valothan vaihdettiin toisinpäin joskus 60-70-luvulla. | |
| 08.04.2012 11:55 | Timo Arolainen: | Kovasti Anglialta näyttää auto junan takana. | |
| 08.04.2012 12:13 | Tapio Muurinen: | Aika jännä; vaikka tuhansia kertoja tuollainen valotolppa tuli ohitettua koulumatkoilla 1950-60 -luvuilla, niin ei muista kumminpäin valot vilkuttivat (Satamakadun tasoylikäytävävällä, liiketeenjakajan keskellä, Haminassa). | |
| 08.04.2012 12:54 | Kari Haapakangas: | Muut ajopelit kyllä tunnistetaan, mutta kukaan ei mainitse jonossa ensimmäisenä olevaa. Taitaa vielä katsoa kohti kuvaajaakin ;) | |
| 08.04.2012 19:36 | Joni Leskinen: | Eikös tuo ekana oleva ole Wolkkari? Noita näki vielä 80-luvulla :) | |
| 08.04.2012 20:04 | Jorma Rauhala: | Siiskö mopedisti Kari Wolk? | |
| 09.04.2012 19:29 | Lasse Hinkkanen: | Kyllä opastimissa on vilkkuva valkoinen valo. Laitos on laitettu ei-itsetoimiseksi jostain napista ettei kellojen kilkutus häiritse asukkaita, varsinkin jos tuo roikka seisoo tuossa. | |
| 10.04.2012 13:00 | Heikki Jalonen: | Kerrassaan upea ajankuva menneen Suomen arkipäivän elämänmenosta. Etummaisena seisova mopo onkin paha tunnistettava, perin vähän on näkyvissä. Mutta, Suomessa Jupiter-merkillä tunnettu (=norjalaisista Oegland-sukua) se saattaisi olla, S-osuuskaupasta melko hiljakkoin ehkäpä ostettu. Vanteet killtävät perin alumiinisina, samoin kuin takalokasuoja. Takalyhtykin on mieluimmin norjalaismallia eikä Sporttisen pyöreä. Ja kun rengaskokokin vaikuttaisi mieluimmin 21-tuumaiselta, siksipä Tunturi (Sport) tuntuu vähemmän luultavalta. Mutta, aika vaikea asiaa on ihan varmasti sanoa. Mutta katsokaapa roiskeläppää! Sen pituus olisi kelvannut jopa Oulun kuuluisalle Tuskanpunaiselle... Saattaisiko Mersu (ehkä mallia 911) olla Ingmanin meijerin ajossa oleva maito- tai jakeluauto? Tuon mallin Mersut tosiaan haravoitiin joskus 1980-luvulla aika tarkoin vientiin, ennen kaikkea lähi-Itään ja pohjoiseen Afrikkaan. Lujia kun olivat ja hiekkamaissa haluttuja. Tosin, käytetty maitoauto oli Suomessakin haluttu ajokki moneen ajoon - tai vaikkapa saksilavan alustaksi. Etelä-Amerikassa (Argentiina) on tehty monia Mersun koeteltuja malleja hyvin pitkään vielä sen jälkeen, kun niiden tuotanto oli Saksassa päättynyt; myös näitä tehtiin vielä 1990-luvulla. Ja selvä Anglia siellä tosiaan toisella puolella malttamattomana odottelee matkaanpääsyä. |
|
| 04.05.2018 10:12 | Erkki Nuutio: | Kuvan neliovinen Amazon on syntynyt viimeistään 1967. Ei siten1969, jolloin pistehitsailin Torslandan tehtaalla kaksiovisiin tuuli- ja takalasin aukkoa kiertävän, pinta- ja sisäpeltien välisen liitoksen. Kolmiovisiin Kombeihin hitsailin takalasin aukon sijasta takaoven aukkoon tiivistyslistoja. 4 minuuttia / kori. joka ei tahtonut riittää Kombeille. Raskasta työtä, vaikka pistehitsauskone oli kannatuksessa. Kun painoi nappia kone paukutti pisteitä tasatahtiin, käänneltiin vaan konetta ja työnneltiin sitä aukon suunnassa. Vähän aikaa pistehitsailin myös 142-linjalla, 1 min 50 sek / kori. Jos näitä töitä pidempään tekee, pitää töihin tultua siirtää aivotoiminta vaikka kesäpuuhiin. Selkäydin osaa ohjata työntekoa, kuten pianistin pimputteluakin. Työvoimasta oli Ruotsissa valtava puute. Joskus voitiin Amazon-linja käynnistää vasta puolikin tuntia myöhässä, vaikka työnjohtajatkin olivat korvaavina työntekijöinä. Ruotsalaiset pyrkivät kesällä katoamaan hirvimetsiin, ja silloin suomalaiset kesätyöläiset pelastivat Ruotsin ja mm. Volvon Heti kun saapui Göteborgiin, Volvon personalkontor järjesti asumiset, yleensä parakkiin (jugoja passattiin paremmin, vaikka olivat huonompia työntekijöitä ja puukottelivat toisiaan). Jo seuraavana aamuna oltiin puoli tuntia "koulutettuina" linjalle. Sosiaalitukia suomalaiset eivät pyytäneet, eiväkä olisi saaneet. Harvat juoppoutuneet kai pääosin palauteltiin lauttalipun hinnalla ja loput hiljalleen kuolivat. Ruotsin lehdissä reviteltiin silti alituiseen ja estoitta "en finne igen". Ruotsi on aina ollut rasistinen perus-suomalaisia kohtaan, saamelaisista puhumattakaan. Vaan eivät irvaile enää - tunnetuista syistä johtuen. Parisataatuhatta kovaan työhön tottunutta suomalaista lähti. ja pääosin jäi 60-...70-luvuilla Ruotsiin töihin maaltapaon ja siihen liittyneen työttömyyden vuoksi. Nyt nämä ovat kohtuullisesti sopeutuneet elämäänsä Ruotsissa. He ansaitsevat kunnioituksen ja pahoittelun siitä että sotien jälkiseurauksena ei oma maa pystynyt tarjoamaan heille riittävää elantoa. |
|
| 05.05.2018 00:17 | Arto Lopia: | . |