18.07.2012 / Siilinjärvi asema

18.07.2012 Siilinjärven aseman odotushuone. Lipunmyynti luukku on laitettu umpeen tarpeettomana ja vanhanaikaisena, matkustavaisille on laitettu info lappu, jossa kerrotaan että, tälläkään asemalla ei ole lipunmyyntiä, sekä mainos, että Ärrällä kannattaa pistäytyä, lisäksi kehotetaan omatoimisuuteen lipunhankinnassa, jotta yhtiölle olisi mahdollisimman vähän vaivaa maksavasta asiakkaastaan. Tietenkin jos on kykenemätön, osaamaton tai peräti haluton omatoimisuuteen niin junassa konnari palvelee kyllä viitosella, eikä liputta tarvitse matkustaa. Tosin mielestäni, palvelu on hieman vajaata kun esim. omaa henkilökohtaista istumapaikkaa ei saa, vaikka nimenomaan yksilöllisestä palvelusta maksaa ja siitä yhtiö viitosen veloittaa. Mikä vielä enemmän kummastuttaa, että lipussa ei ole vieläkään palvelumaksua eritelty, vaan se on sotkettu matkojen hintaan. Lippu uudistuksesta on kohta kulunut vuosi ja tälläistä perusasiaa ole vieläkään saatu kuntoon? Onkohan lippu uudistuksen koodareilla koodit vielä hieman hakusessa, vai tökkiikö tietokanta osaaminen tai onko mahdollisesti Excel osittain hukassa? No, kun jaksamme odottaa ja jossitella, jos vaikka joskus, jossittelun jälkeen, näemme palvelumaksunkin aivan omalla rivillään. Sehän on yleinen tapa täällä suomessa, tietenkin on myös poikkeuksia mutta ne ovat todella, hyvin harvinaisia.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Siilinjärvi asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Jarmo Pyytövaara
Lisätty: 25.08.2012 15:47

Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus

25.08.2012 19:33	Pasi Utriainen:	Ajatella, että täällä on ollut aikoinaan myös Posti ja kahvila kaiken muun toiminnan lisäksi.
26.08.2012 02:43	Lauri Niemi:	Lippuasiansa itse hoitavat helpot asiakkaat saavat palvelun halvemmalla kuin kustannuksia aiheuttavat palvelua vaativat ja käyttävät. Missä ongelma? Jos kuvaaja ei itse käy maksamassa palvelun vuoksi jokaista saapuvaa laskuaan henkilökohtaisesti pankin konttorissa, pidän nurinaa lippukassoista turhana. Jos käy, nostan hattua.
26.08.2012 04:32	Eljas Pölhö:	Laurin kommentissa ongelmana ovat kansantaloudelliset kustannukset. Eli monopolissa pannaan 51+ vuotias lipunmyyjä pellolle ja 51+vuotias ostaja (ei nettiyhteyttä) hyödyttömäksi ostajaksi. Monopolin kannalta tulee voittoa (jollei ole liikaa linjuriin siirtyjiä), mutta kokonaisuuden tulos taitaa riippua siitä, millä vuosikymmenellä asianomainen on opiskellut kansantaloustiedettä (ainakin nykyiset suomalaiset ratkaisut viittaavat johonkin upo-uuteen ideaan). Ainakin nuoret (alle 50v) unohtavat aina monopolia koskevissa laskelmissaan, että kaikki eivät käytä nettiä ja ilmeisen tarkoituksellisesti, että yli 50v (tai jopa 40v) jäävät ilman työpaikkaa irtisanomistapauksissa. Joissakin maissa ongelma on tiedostettu markkinataloudellisin keinoin (monopoli on purettu, ei edes kovin kaukana Suomesta), mutta Siilinjärven asema ei valitettavasti sijaitse sellaisessa maassa.
26.08.2012 13:22	Ari-Pekka Lanne:	Mieluummin lipunmyyjän näkisi lippuluukulla myymässä asiakkaille palvelua kuin kortistossa nostamassa työttömyyskorvausta. Se lienee olisi kokonaisuuden kannalta edullisempaa. VR:llä on monopoli kiskoilla, mutta henkilöliikenteessä yleensä kilpailijoita riittää. Henkilöautoilun osuus kotimaan henkilökilometreistä on 72 %, julkisen liikenteen 19 % (kevyt liikenne 4 %, muu yksityinen 4 %). Hieman suurempi osa julkisen liikenteen suoritteesta tehdään linja-autolla kuin junalla. Henkilöautoilu on liian halpaa ja helppoa. Vastaavasti julkinen liikenne on liian kallista ja asiakkaiden tarpeisiin usein huonommin sopivaa. /Meidän erityisolosuhteissamme/ julkinen liikenne olisi ymmärtääkseni monellakin tapaa kansantaloudellisesti kannattavampaa. Henkilöautot ja niiden polttoaineet ovat suurelta osin tuontitavaraa. Vastaavasti julkisen liikenteen työllistävä vaikutus on paljon tiukemmin sidottu kotimaahan. Konduktöörin tai linja-autonkuljettajan työpanosta on vaikea ulkoistaa Kiinaan tai Intiaan. Suomessa on vielä linja-auto- ja -junanvaunuvalmistusta. Kun matkustaja valitsee junan henkilöauton sijaan, vähenee öljyn kysyntä ja siten tuonti. Juna kulkee puhtaalla kotimaisella vesivoimalla. Suunnilleen saman energiamäärän matkustajajuna kuluttaa, ajaa se tyhjänä tai täytenä – matkustajat ovat junan kyydissä kevyttä tavaraa – tosin olettaen, että matkustajien nousu junaan käy sujuvasti, ettei tule myöhästymisen aiheuttamaa aikataulun kuromista. Sen sijaan tonnin painoisten autojen ajaminen ja tyhjäkäyttö ruuhkissa kiistatta vaativat bensaa sitä enemmän, mitä enemmän on paikasta toiseen siirtyviä henkilöitä (1 auto/henkilö). Ongelmaa saataisiin ehkä korjattua rokottamalla henkilöautoilua rajusti – suolainen bensiinivero, kalliit pysäköintimaksut, tienkäyttömaksu (erityisesti, kun matka on päällekkäin julkisen liikenteen tarjonnan kanssa) – perusteena kansantaloudellinen etu. Kansalle tulisi edulliseksi luopua kaikesta turhasta autoilusta. Asuin- ja työpaikka sovitettaisiin monissa tapauksissa lähemmäksi toisiaan – jäisi monelta päivittäinen kymmenien kilometrien 'turha' autoilu ajamatta. Ruuhkat hälvenisivät. Monet ketjukolarit ja suojatieyliajot jäisivät ajamatta. Julkisen liikenteen kysyntä kasvaisi, jolloin liikennöitsijöiden kannattaisi panostaa palveluun. Vuorovälit tihenisivät. Reitistö laajenisi. Henkilökuntaa olisi varaa pitää lippuluukuillakin. Hintoja olisi varaa alentaa. Julkista liikennettä ei tarvitsisi enää tukea – samalla kun siitä saatavat verotulot kasvaisivat. Kaikkein bensanhimoisimmat autoilijat muuttaisivat ehkä Amerikkaan. Tosin kansantaloudellisesti sekin olisi edullista, koska yhteiskunta säästyisi ylipainoisuuden ja liikkumattomuuden aiheuttamilta ylimääräisiltä sairauskuluilta. No, tämä kaikki on utopistista ajatusleikkiä. Päättäjät eivät uskalla tehdä sitä, mikä olisi kansantaloudelle eduksi, antaa kansalle keppiä, kun pelkäävät aina seuraavia vaaleja. Sen sijaan meille tarjotaan tänäkin vuonna porkkanoita: pakettiautoveron alennusta ja Onnibussia, joka näyttäisi istuutuvan ennemmin sen 19 %:n kuin 72 %:in puurolautasen ääreen.
26.08.2012 15:28	Jouni Hytönen:	Kummastakohan tänä päivänä nousisi suurempi meteli: lippujen verkko-ostomahdollisuuden vai asemien perinteisen lipunmyynnin poistamisesta? Onko jo ohitettu se piste, jonka jälkeen suurempi osa kansasta jäisi kaipaamaan verkko-ostomahdollisuutta? Tulosta itse lippusi -verkkokauppa ei minusta ollut vielä kovinkaan kätevä, koska en omista tulostinta enkä varmasti sitä osta pelkästään lippujen tulostamista varten. Ostin siis kaikki liput joko automaatista tai tiskiltä, en verkosta. Nykyversio on jo merkittävästi parempi, kun riittää puhelimessa olevan 2D-viivakoodin näyttäminen eikä tarvitse tulostaa yhtään mitään.
26.08.2012 15:51	Elias Murto:	Jos joka asemalta saa lipun (itse valitulla istumapaikalla) vuorokaudenajasta riippumatta, en kaipaa verkkokauppaa. Lipun ostaminen automaatista on kätevämpää kuin tietokoneen ja tulostimen kanssa touhuaminen. Nykyään ostan mahdollisuuksien mukaan lipun netistä etukäteen, jos tiedän joutuvani matkustamaan ruuhka-aikaan. Muuten käytän asemien automaatteja. Kännykkälippu oli kätevä niin kauan kuin se toimi perinteisellä tekstiviestillä. Nyt en voi sitä käyttää, enkä kyllä osta uutta puhelinta sen takia, että voisin muutaman kerran vuodessa tilata kännykkälipun. Kuten ei edellinen kirjoittajakaan osta tulostinta lippujen takia.
26.08.2012 19:53	Eljas Pölhö:	Harmillista, ettei täällä voi antaa "peukkua" hyvästä kommentista. Minä antaisin sen nyt tällä kertaa Ari-Pekalle, vaikka onhan niitä hyviä kommentteja ollut näillä sivuilla vaikka kuinka paljon tässä aikojen kuluessa.
28.08.2012 12:26	Jarmo Pyytövaara:	Lauri, käyn pari kertaa kuussa pankissani asioimassa, lähinnä mielenkiinnosta ja koska, siellä saa käydä vielä, ilman erillistä veloitusta. Kun käynneistä ruvetaan erikseen veloittamaan, lopetan käynnit. Pankkini tiliotteessa on palvelumaksu aivan omalla rivillään myös alviksi ilmoitetaan 0%. Palvelumaksua ei ole sotkettu mihinkään muuhun vaan se ilmoitetaan erillisenä! VR:llä tämä ei tunnu onnistuvan, vai onko kyse vain halusta? Jos ja kun ”palvelumaksua” peritään, kyllä se pitää kehdata laittaa aivan omalle rivilleen, eikä sotkea matkojen hintaan. Jopa Lidinkin kuitissa on selkeä erottelu tuotteista ja alveista, kyllä sielläkin on palvelumaksu mutta se on tuotteiden hinnassa ei erillisenä veloituksena! Luulisi tällaisen onnistuvan valtion yhtiö VR:llekin? Jos ei muuten niin esimerkin vuoksi, koijari yrityksille miten rehdisti toimitaan. Jos hieman ihmettelen lisää, eikö konnareiden työnkuvaan kuulu mm. lippujen myynti, se on vain heidän oikeutensa ja velvollisuutensa? Ei mitään muuta, se ei ole mitään, erillistä veloitettavaa ”palvelua”. Minusta myös tuntuu ja oletan kun maksavista asiakkaista on henkilökunnalle ”vaivaa” se on pitkässä juoksussa erinomainen asia, ainakin tuloksen teon kannalta, sekä henkilökunnan kannalta, jotta voi saapua työpaikoilleen vielä vuosienkin päästä? Saatan olla väärässä? (Ei olisi ensimmäinen kerta) Miksi, VR:n tytäryhtiö Pohjolan Liikenne ei peri erillistä palvelumaksua? Siksikö, kun heille ei ole suotu yksinoikeutta harjoittaa henkilöliikennettä, siksikö vain? Jos lippu uudistuksessa ei oltaisi menty junakohtaiseen lippuun, vaan lippu olisi voimassa, vaikkapa vain vuorokauden, minun ei tarvitsisi narista yhtään lipuista ja palvelumaksuista, voisin ostaa liput etukäteen, mitään ongelmia ei olisi, ei ainakaan minulla. Valitettavasti en aikanaan oppinut tai sisäistänyt kaikkia suunnitelmatalouden hienoja järjestelmiä ja niiden mukaan elämistä, vaan minun on pitänyt kulkea ja elää mm. kuvausreissuillani hyvinkin joustavasti tilanteiden mukaan, välillä aikaa kuluu huomattavasti arvioitua enemmän ja välillä vähemmän ja kun hommat on tehty, silloin joutaa pois paikkakunnalta. Tietenkin kun ongelmia tulee, niihin löytyy kyllä ratkaisu, niin tähänkin ongelmaani! Viime vuonna VR:n divisioonan johtaja, kehotti VR:n asiakkaita rohkaistumaan ja menemään internetin ihmeelliseen maailmaan, otin hänet aivan todesta ja rohkaistuin internetin käyttäjäksi. Tosin, minulle kävi kuin entiselle Oulun ministerille, kerta toisensa jälkeen, näyttöön pompsahti yllättävä sivu ja aivan pyytämättä, se oli joku kumman Matkahuollon sivu, aluksi se jopa hieman pelotti – ei enää nykyisin. Pomsahdus sivun ansiosta, sekä lippu uudistuksesta johtuen, olenkin siirtynyt pääsääntöisesti kulkemaan busseilla, koska se on helppoa ja yksinkertaista ja mikä parasta, siellä ei ”lehtikelejä” tunneta, vaan aikataulussa kuljetaan ja hieman etuajassa perille saavutaan. Miksiköhän ne tähän pystyvät, jopa VR:n Pohjolan Liikenne – Miksi? Muutamia vuosi sitten, en olisi voinut kuvitella että, menisin Porista bussilla Raaheen, Ouluun ja palaisin takaisin päin mm. Kemistä Poriin. Myös tänä kesänä olen kokeillut mm. Pori-Hki-Kotka ja paluu samaa reittiä, toimii hienosti. Lisäksi Pori-Jyväskylä-Kuopio-Iisalmi-Kajaani ja takaisin, sekä Pori-Jyväskylä-Joensuu, toimii hyvin ja aikataulussa tullaan perille – IHMEELLISTÄ. Nämä kaksi viimeistä matkaa, vaativat ”yömajan” Jyväskylässä. Näiden lisäksi olen tehnyt muita mielenkiintoisia koematkoja, ennen kulkemattomilla reiteillä. Myös Helsingin matkat nyt kuljen bussilla, helppoa ja yksinkertaista, yksinkertaiselle matkustajalle. Pitkään minunkin piti elää, ennen kuin ymmärsin bussi kulkemisen erinomaisuuden, kiitos minun herättämisestäni, kuuluu varmaankin VR:n divisioonan päällikölle – Kiitosta vaan, päällikkö! Lopuksi pitääkin kysyä, olikohan VR:n lippu uudistus, jos katsotaan lopputulosta minun kohdaltani, rahaa ja tulosta tuova yhtiölle? Pitäisikö uudistaa hieman lisää ja ottaa avoimet liput takaisin myyntivalikoimiin, vaikkapa vain vuorokauden voimassa olevat liput? Mahtaisiko koodariveijarit osata tällaisen?
28.08.2012 13:03	Petri Nummijoki:	Tosin junamatkustuksen vaivattomuus tuhottiin jo monta vuotta sitten, kun kaikkiin lippuihin liitettiin teoriassa paikkalippu, joka tietenkään käytännössä ei pätenyt, kuin etukäteen ostettuihin lippuihin. Sen jälkeen vaihtoehtoina olivat joko pelkkiin taajamajuniin siirtyminen (siellä missä sellaisia kulkee), seisomapaikka (lisämaksullisella hinnalla tottakai) tai matkustaminen ennalta kiveen hakatun aikataulun mukaan.
28.08.2012 13:40	Topi Lajunen:	Jarmon peräänkuuluttama "avoin" lippu on olemassa. Se kulkee nimellä "joustava lippu". Mitä tulee kumipyöräliikenteen aikataulussa ja etuajassa kulkemiseen, niin siihenhän vaikuttaa ainakin kolme asiaa. En ota kantaa, miten merkittäviä asioita ne kussakin tapauksessa ovat, mutta ne ovat: 1) Aikataulun löysyys. 2) Välipysäkeiltä lähteminen etuajassa. (Junat eivät lähde, bussit lähtevät.) ja 3) Busseissa ei ole JKV:ta, eli ne voivat ajaa ylinopeutta. Ja kyllä, varsin usein ajavat.
28.08.2012 14:45	Petri P. Pentikäinen:	Kumma että Avecran henkilökunta vielä myy ravintolavaunussa ilman palvelumaksua, vaikka asiakas olisi noussut junaan paikkakunnalta, jossa on ravintoloita. Vaivautuvat jopa kantamaan painavan 300 gramman lihapiirakan pöytään asti, eikä ystävällisestä hyvän ruokahalun toivotuksesta peritä ylimääräistä. Kyllä joku uudistus pitäisi tähän saada.
28.08.2012 14:47	Riku Outinen:	Taitaa olla että Avecran hinnoissa on ihan tarpeeksi "ylimääräistä" nykyisinkin. :)
28.08.2012 15:09	Joona Kärkkäinen:	Ja kertokaas nyt, missä on virallisesti sanottu junasta ostetun lipun lisämaksun olevan palvelumaksu. Junasta ostettuna lipun hinta on vain 5 euroa kalliimpi, ei siis virallisesti ole kyse mistään alv 23% palvelumaksusta.
28.08.2012 15:57	Petri Nummijoki:	"Avoin lippu" on käytännössä yhtä kuin seisomapaikka poislukien sellaiset lähdöt, joissa kuskataan pääasiassa tyhjiä penkkejä. Johtuu siitä, että suurimmalla osalla muista matkustajista on paikkalippu toisin kuin siihen aikaan, jolloin paikkalippu oli vain niillä, jotka erikseen olivat sellaisen hankkineet. Homma voisi toimia nykyiselläkin lippujärjestelmällä, jos joka junassa olisi merkitty vaunu (tai vaunuja), joihin varattuja paikkoja ei myytäisi lainkaan mutta näinhän ei ole haluttu toimia.
28.08.2012 16:02	Kari Haapakangas:	Enpä nyt tiedä oliko vanhaan hyvään aikaan paremmin. Äkkiä sitä oppi, etteivät ikkunapaikat olleet ilman paikkalippua matkustaville, ja silti saattoi päätyä tupakkaosastoon istumaan. Hitto miten sairaaksi sitä tuli kun joutui satakin kilometriä sellaisessa savupilvessä matkaamaan.
28.08.2012 16:12	Petri Nummijoki:	Tupakkaosastoon joutuminen selittynee kuitenkin sillä, että entisaikoina jopa noin 40 % junan istumapaikoista saattoi olla tupakkaosastoissa ja silti osa tupakoivistakin pyrki matkustamaan tupakoimattomien puolella. Tällähän ei ole mitään tekemistä minkään lippujärjestelmän kanssa.
28.08.2012 19:31	Ari-Pekka Lanne:	Eljas: Enemmistö suomalaisista saisi edellä olevan kirjoitukseni johdosta raivarin tai leimaisi minut hulluksi. Auto nähdään nykyään itsestäänselvyytenä ja välttämättömyytenä, vaikka 50 vuotta sitten niitä oli vain 1/16 nykymäärästä. Vaikka rahat eivät tahtoisi riittää ruokaan ja vuokraankaan, silti auto pitää olla. Autoton on jalaton. Muistan sen keväisen päivän kun olin kurssikeskuksen-aikoinani pyöräilemässä silloisesta kortteeripaikasta Huittisista Kokemäen katsastuskonttorille suorittamaan E-teoriakoetta. Kurssikaveri pörähti autoineen vastaan joissain Ronkankankaalla, ollessaan palaamassa omasta kokeestaan, ja kysyi nähdessään minut pyöräilemässä /pitkää/ matkaa (Huittinen-Kokemäki edestakaisin n. 40 km): ”Oleksää ihan terve?” Kysymys ja ihmettely huvittivat ja jäivät mieleen. Topi: En täysin allekirjoita väitteitäsi, ainakaan niiltä osin mitä tunnen pikavuoro- ja seutuliikennettämme. Pk-seudun paikkuriliikenteestä minulla tosin ei ole kokemuksia. 1) ”Aikataulun löysyys.” -Suurelta osin aikataulut ovat tarkoituksenmukaiset – ehkä kesällä hieman löysät, talvella hieman kireät. Kuljettaja saattaa hyvinkin joutua punnertamaan väliasemilla rahteja vaihtaessaan paitansa märäksi pysyäkseen aikataulussa, mutta pysyy aikataulussa. Ei aikatauluissa mitään ylimääräistä löysää ole, mutta ei niissä silti pidä asiakkaille mahdotontakaan luvata – muuten käy niin, että he myöhästyvät, mihin sitten ovatkin menossa. 2) ”Välipysäkeiltä lähteminen etuajassa. (Junat eivät lähde, bussit lähtevät.)” -Kun tammikuussa 2008 aloitin työharjoittelun, minulle painotettiin ensimmäisenä päivänä reppua ja renkiä annettaessa, ennen vanhemman kuljettajan mukana ensimmäiselle linjalle lähtöä, että ”suurin virhe, jonka linja-autonkuljettaja voi tehdä, on lähteä etuajassa ja jättää matkustajat pysäkille”. Se on jäänyt hyvin mieleen. Matkustajilla on kännykät, joilla voi soittaa liikennöitsijälle. Ainakaan meilläpäin pysäkin sivuutus etuajassa tuskin onnistuisi montaa kertaa. Etkö Topi oo koskaan nähnyt, kun bussi pysähtyy pysäkille ottamaan kyytiin ”haamumatkustajan”? (OT: Itselleni kävi kerran niin, että matkustaja otti saattajan kyydillä bussini kiinni Nokialla ja väitti, että olin lähtenyt Tampereelta minuutin etuajassa. Kysyin, paljonko asiakkaan kello on? Kun vertasimme sitä rahastuslaitteen satelliittiaikaan, näimme asiakkaan kellon olevan minuutin jäljessä.) 3) ”Busseissa ei ole JKV:ta, eli ne voivat ajaa ylinopeutta. Ja kyllä, varsin usein ajavat.” -Korkeintaan lievää. ”Bussikuskeja” on moniin lähtöihin, myönnän sen, mutta aikataulussa pysyminen ei ainakaan lähtökohtaisesti vaadi kaahaamista. Kuljettaja maksaa itse sakot, kortin menetys sen sijaan tarkoittaa leivän katkeamista. Kukaan ei ole käskenyt ajamaan ylinopeutta. Linja-auton teho-paino –suhde estää useimmat ohitukset mutkaisilla, mäkisillä ja risteävillä teillämme, joten ajaminen muuta liikennevirtaa nopeammin on useimmiten mahdotonta. Nopeudenrajoitin viimeistään tökkää vauhdin sataseen, monissa autoissa on säädetty hieman allekin. Niin linja-autossa kuin junassakin on nopeudenrajoitin, junassa vain paljon kehittyneempi (JKV). Ja kyllä, reilun neljän vuoden kuljettajakokemuksella (kokemuksia matkustajana kohta 30 v.) sanoisin, että suuret myöhästymiset ovat linja-autoliikenteessä hyvin harvinaisia. Järjestelmä toimii melkein kuin kello: vaihtoyhteydet toimivat (Tarvittaessa pari minuuttia myöhässä vaihtopaikalle saapuva kuljettaja soittaa ketjun seuraavalle, niin tämä tietää odottaa sen pari minuuttia.), laivamatkustajat ehtivät ajoissa laivalle, työmatkalaiset työmaillensa, koululaiset ysiksi koulunpenkille. Lieviä myöhästymisiä aiheuttavat henkilöautoruuhkat, päällystystyöt, vaikeat keliolot jne., joissain vuoroissa pientä systemaattista myöhästymistä aikataulun kireys tai takapainoisuus. Junaliikenteen pahemmanpäiväiseen tökkimiseen sen sijaan olen valitettavasti törmännyt usein. Suuria monikymmenminuuttisia myöhästymisiä on tullut todistettua sekä matkustajana että harrastajana niin paljon, että joko minulla on ollut huonoa tuuria tai niiden täytyy olla käsittämättömän yleisiä tapahtumia – ottaen huomioon, että rautatie on kuitenkin tavallaan suljettu järjestelmä. Junaliikenne näyttää olevan altis häiriöille – mikä on minustakin hyvin harmillinen asia, se heikentää kaiken joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoja vastaan.
29.08.2012 00:14	Topi Lajunen:	Kieltämättä bussikokemus painottuu paikallisliikenteeseen, jossa ns. "ajantasauspysäkkejä" on reitin varrella harvassa, jos ollenkaan. Muista pysäkeistä ajellaan ohi riippumatta kellonajasta. Olen ymmärtänyt, että tilanne olisi kaukoliikenteessäkin samansuuntainen, eli että vain varsinaisilla linja-autoasemilla odotetaan lähtöaikaa, mutta maanteillä normaalit pysäkit huristellaan ohi vaikka etuajassa. Hyvä, että näin ei ole, ja väärä käsitykseni on näin korjattu.
29.08.2012 07:22	Kari Haapakangas:	Maanteillä kyllä, mutta yleensä taajamissa on hyvinkin tarkat pysähtymisajat, ellei sitten aikataulussa ole kellonajan edellä n. Oma kokemus Raahen-Oulun väliltä: Ouluun saavuttiin yleensä ajallaan, korkeintaan 5 minuuttia myöhässä, mutta Oulusta lähdettäessä oli keskustan läpäisy niin hidasta, että Raahessa oltiin järjestään 5-20 minuuttia aikataulusta jäljessä. Valtatiellä oli periaattessa mahdollista ajaa aikataulua kiinni, ja usein ajettiinkin, mutta jos eteen sattui rekka, niin se siitä. Vilkkaalla valtatiellä ei onnikalla ole helppoa tehdä ohituksia, vaikka vauhdikkaita sellaisia kokeneilta kuskeilta kyllä nähtiin.
29.08.2012 07:54	Kimmo Pyrhönen:	Bussiliikenteessä pysäkkiajat rakennetaan niin, että asiakkaalle ilmoitetut ajat ovat sellaisia, että auto ei ennen mainittua aikaa ohita pysäkkiä. Jotta näin ei vahingossa kävisi, ajat ovat sellaisia, että normaaliajolla niitä ei voi alittaa. Mutta matkustaja taas pitää niitä kellontarkkoina ja niinpä autot ovat aina "myöhässä".
29.08.2012 10:14	Ari-Pekka Lanne:	Topi: Hesassa vuorotiheys voi jolloin paikallislinjoilla olla jopa niin tiheä, ettei ehkä kannatakaan jäädä liikenteen tulpaksi odottamaan aikaa, jos seuraava tulee muutamassa minuutissa. Sama jos bussissa on seisomakuorma. Olisiko noin? Kari: Aikataulu kuulostaa liian kireältä, jos ollaan järjestään jopa 20 minuuttia myöhässä. Olisikohan aikataulu perua/jäänne ajoilta, jolloin henkilöautoliikenne ei vielä ollut niin ruuhkaista, eikä Oulu-Kempele –välillä ollut niin tiheässä liikennevaloja. Rekan taakse jäämisenkään ei pitäisi olla katastrofi, talvella rajoitus on kuitenkin se 80. Lyhyehköllä Liminka-Raahe –välillä satasen vaikutus on käytännössä lähinnä psykologinen. 100 alkaa vasta rautatien ylikulkusillan jälkeen ja loppuu ennen Tuomiojan tienhaaraa, Revonlahdessakin on 60:n pätkä. En tunne sen tarkemmin päivävuorojen käyttämää Oulu-keskusta-Kempele –reittiä ja niiden aikatauluja. Turun yövuoro tulee Ouluun moottoritietä, ja se tulee ajallaan /kuin juna/. Kimmo: Pätee useimmissa aikatauluissa, mutta ei aivan kaikissa. Esim. 41-tien varressa Vampulan kohdalla on pikavuoropysäkki, jossa voi joskus nähdä bussin pysähtyvän mystisesti pariksi-kolmeksi minuutiksi. Parhaita vuoroja ovat ne, joissa vain pienellä säädöllä kaikki pysäkit melkein kuin imaisevat auton paikalle tasan aikataulun mukaan – tarkoittaa silloin, että niissä aikataulu on osattu laatia oikein.
29.08.2012 13:11	Jarkko Korhonen:	Termistöllinen huomio: Junassa ei ole palvelumaksua, vaan 2/5 euron maksu, joka lipun hintaan lisätään asemilta, joilta noustessa lippu on ollut mahdollista ostaa muin tavoin, on nimeltään JUNAMYYNNIN LISÄMAKSU. Uskoisin (henkilökohtaisia ajatuksiani) junamyynnin lisämaksun olevan puhtaasti kuluttajien ostokayttäytymistä ohjaava seikka. Jos edes puolet tai edes neljännes tyypillisen primetime-kaukojunan matkustajista ostaisi konduktööriltä lipun, jäisi hyvin merkittävä määrä lippuja myymättä. Lähiliikenteessä lisämaksua ei peritä (vyöhyke/seutu/sisäiset liput ovat monin verroin nopeampi myydä kuin kaukoliikenteen liput). Minkäänlainen järjestelmä ei ikinä voi olla oikeudenmukainen jokaista asiakasta kohtaan paitsi ehkä sellainen, jossa lippuja myytäisiin tasa-arvoisesti vain yhdestä myyntikanavasta.
29.08.2012 13:29	Jarkko Korhonen:	Lipuista vielä, että aitoa kaikille avointa lippua ei ole saatavana. Yrityksille on myytävänä avoin lippu. Sarjaliput 10/30kpl ovat avoimia halutulle yhteysvälille molempiin suuntiin pidemmälle ajanjaksolle. Ekstra-luokkaan oikeuttava Topin mainitsema joustava lippu toki on eräällä tavalla avoin lippu, sillä lähdön voi vaihtaa ennen/jälkeen tietyissä aikarajoissa ilmaiseksi uuteen. Peruslipun vaihto maksaa muistaakseni 10e. Perinteisen avoimen lipun puute VR:n valikoimista on mielestäni iso puute, mutta tämäkin johtunee siitä, että matkustajille pyritään takaamaan peffan mentävä tila. Toki avoimeen lippuun voisi velvoittaa esim. maksuttoman paikan varaamisen... Varmasti lippupuolessa on isolle evoluutiolle tarve!
29.08.2012 14:11	Petri P. Pentikäinen:	Ari-Pekka: Etuajassa lähteminen ei ole HSL-alueen bussiliikenteessä harkinnanvaraista eikä sallittua, vaan sopimusrikkomus, josta liikennöitsijä saa sanktion.
29.08.2012 15:15	Topi Lajunen:	Petri, koskee vain päättäreitä sekä pakollisia välipisteaikoja, joita ei kaikilla linjoilla edes ole. Normaalit pysäkit saa huristella ohi surutta etuajassa. Tästä on ihan käytännön harmiakin, nimittäin reittioppaan näyttämä ohitusaika kotipysäkilläni on eräällä käyttämälläni bussilla tasan 4:30. Jos ja usein kun se kulkee etuajassa, niin se on sitten yötaksa kiitos.
29.08.2012 15:17	Ari-Pekka Lanne:	Selvä, Petri. Näinmuodoin Topi tuli löytäneeksi ja osoittaneeksi maailmasta taas yhden epäkohdan ja viallisuuden. Kuten kerroinkin, pk-alueen paikallisliikenne on minulle täysin vieras alue. Enpä ole sen puoleen muissakaan kaupungeissa ajanut ns. numerovuoroja, mitä nyt jonkun kerran ollut kyydissä. Mutta sen tiedän, että kaukoliikenteessä aikatauluun merkityt ajat ovat myös käytännössä /pyhiä/.
29.08.2012 20:11	Jarmo Pyytövaara:	Ari-Pekka: Muutaman kerran käytettyäni Oulun yövuoroa, Ouluun on tultu aina 4 tai 5 minuuttia etuajassa, jos huomioidaan ja noudatetaan, VR:n 5 minuutin myöhästymissääntöä, etuajassa ei ole tultu, vaan - juuri oikeaan aikaan perille. Poriin kun olen palannut, silloin olemme tulleet hieman ”etuajassa”. ;D Mikähän siinä oikein on että, toiset tekee ja toiset selittelee? ::) Muutaman kerran konnari on ilmoittanut minulle että, tästä menee nyt palvelumaksu, siksi olen väärää termiä käyttänyt, tonttu ja tyhmä - maksava matkustaja kun olen. Kannattaako kuitenkaan saivarrelle mikä se ”palvelumaksun” oikea termi oikein on? Sehän on lisämaksu, asiakkaan aiheuttamasta, ylimääräisestä haitasta ja vaivasta henkilökunnalle, joka on madollista periä kun yksinoikeus henkilöliikenteeseen on suotu. ;D
29.08.2012 20:28	Jarkko Korhonen:	Joo, no mä lähinnä sen termin nimen ajattelin lisätä siksi, että kyseessä on osa matkan hintaa ja voihan sen eräänlaisena palvelumaksuna aivan oikeutetusti ajatella. Verotusasia lienee niin, että lipun hinnaksi muodostuu junasta ostettaessa myyntilaitteella yksi ainoa erittelemätön summa, josta menee alv. Eli lippu on junasta ostettaessa kalliimpi ja uskoisin sen olevan, kuten yllä sanoin, kuluttajien ostokäyttäytymistä ohjaava hinta, jossa häviävät ne, joilla ei ole tietoteknistä kokemusta tai laitteistoa käytössään ja voittavat ne, jotka pystyvät tarttumaan lyhyille aikaväleille annettuihin tarjouksiin tai pystyvät varaamaan matkansa useita viikkoja etuajassa. Tekemistä se lippujen tarkastuskin on :) Konnarihan kuitenkin asioi jokaisen kaukoliikennematkustajan luona ja lähijunassa tarjoaa myytäviään kontaktia ottaville lipunmyyntiosaston asiakkaille. Ps. Eikö laskun maksaminen pankissa tiskiltä todellakin maksa enemmän (useita euroja?) kuin itse verkkopankissa sen maksamalla? Ja verkkopankin käytöstäkin peritään kuukausittainen palvelumaksu. Pankissa tuli käytyä viimeksi asuntokauppoja tehdessä ja satkunko ne siitä peri palvelumaksua... en muista.
30.08.2012 10:16	Petri P. Pentikäinen:	Arvioiduista ajoista poikkeaminen ei voisi ollakaan sanktioitua, koska ne ovat nimensä mukaisesti a r v i o i t a .

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!