05.09.2012 / Riihimäki asema

05.09.2012 Jossain tällä sivustolla oli aikoinaan varsin vilkas virroitinkeskustelu - ylhäällä / alhaalla / puolessa välissä. Aamuhämärissä tällainen tapaus saattaa karistaa viimeisimmätkin unen rippeet silmäkulmista, ei voi olla mahdollista. Käytössä on vain yksi "avain", jolla voidaan avata ilmayhteys tarvittavalle virroittimelle. Periaatteessa kuljettaja ei mistään näytöstä voi havaita tilannetta, ennenkuin...

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Riihimäki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: G.Anttalainen (Lisännyt: Jorma Toivonen)
Lisätty: 07.09.2012 17:41

Sähköveturi
Sr1: 3105

Junatyyppi
H: 224

Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

07.09.2012 19:17	Toni Lassila:	Miten tuolla on CEmt perässä? Olisikohan vaunusiirto?
07.09.2012 19:29	Jorma Toivonen:	Kyllä se Toni on "Eili", näitä Helingin lähiliikenteen "punaisia peltivaunuja".
07.09.2012 19:32	Toni Lassila:	Oho, niinpä onkin. Se on saman korkuinen kuin CEmt.
07.09.2012 21:39	Jimi Lappalainen:	Komeaa :) Tuollainen olisi kiva nähdä ajossa.
07.09.2012 21:41	Teemu Tuomisto:	Ennenkuin mitä?
07.09.2012 21:42	Jimi Lappalainen:	...tilanteen havaitsee omin silmin.
08.09.2012 01:04	Jorma Toivonen:	Jimi: Toki tuon havaitsee omin silmin ja korvin jossain vaiheessa tuolla hytissä,,, mutta sitten onkin hiljaisuutta... ja kuljettajalla vaihtotarve alusvaatteisiin. Kumma, ettei tuollaisesta vakavasta häiriötilanteesta ole minkäänlaista varoitusta Sr1-sarjan veturissa (entä Sr2:n näytössä?).
08.09.2012 07:21	Kimmo T. Lumirae:	Sr1:ssähän tällainen häiriö ei ole edes mahdollinen, johtuen neuvostoteknologian pienistä toleransseista, jotka yksinkertaisesti varmistavat sen, että molemmat virroitinhanat eivät voi olla avoinna yhtaikaa. Suurella tarkkuudella valmistettu pienikokoinen avain (pituus noin 30 cm, paino pari kiloa) avaa vain sen hanan, jossa avain on kiinni ja käännettynä käyttöasentoon. Ehkä Sr2:ssa on jotain samantapaista; tilanne ei vain ole mahdollinen, ja sillä siisti. Ja jos jotain ei voi tapahtua, siitä kertovaa varoitusta ei kannata suunnitella ja asentaa. Sr2:ssakaan ei ole minkäänlaista virroittimen asennosta kertovaa anturia, joten tässä mielessä teknologia ei ole 50 vuodessa kehittynyt mihinkään.
08.09.2012 08:15	Jimi Lappalainen:	Kertokaahan, miksi kummankin virroittimen ylhäälläolo aiheuttaa kuljettajalla vilunväristyksiä...eli miksi näin ei pitäisi, eikä saa käydä? Mitä voi tapahtua? En tiedä.
08.09.2012 08:34	Misa Lammio:	Erotusjaksolla voi tulla kahden eri vaiheen välille oikosulku.
08.09.2012 12:39	Kimmo T. Lumirae:	Erotusjaksossa tuo luultavasti vetää tulosuunnan ajolangan vaiheen maihin sillä kohtaa, kun etummainen virroitin on erotusjakson osassa, missä on maadoitettu langanpätkä. Ja jos näin ei kävisi, tai jos tämä ei riitä katkaisemaan syöttöjännitettä, viimeistään silloin, kun etummainen virroitin on lähtöpuolen ajolangassa ja takimmainen vielä tulosuunnan ajolangassa; näiden välillehän syntyy noin 35 kV:n jännite-ero ja leimahdus on sen mukainen.
13.09.2012 20:50	Teemu Tuomisto:	Eikös jossain Sr1:sessä ole ollut yksiosainen virroitin, onkaan missään kuvaa jostain muistaisin lukeneeni.
13.09.2012 21:58	Topi Lajunen:	http://vaunut.org/kuva/15799
11.02.2015 21:31	Tuukka Ryyppö:	Miksi 35 kV jännite-ero? 50 kV tuntuisi järkevältä, kun on kaksi johtoa ja kummassakin 25 kV (ja silloinkin mun äärihatarat tietoni väittäisivät, että se olisi /korkeintaan/ tuon verran, mutta vaihtelisi jotenkin vaiheen mukaan), mutta mistä tuo 35 kV oikein juontuu?
11.02.2015 21:43	Mika T. Polamo:	Minäkin olen (olin) pihalla. Luulin että kahden vaiheen jännite-eroksi tulisi n. 43 kV. Tuukan ajatus perustunee 180 asteen vaihe-eroon. Minä luulin vaihe-eron olevan 120 astetta ja kertoisin neliöjuurikolmosella. Kimmo näkyy kertoneen kahden neliöjuurella. Raps raps. Päivitys: taitaakin olla niin että kolmesta vaiheesta saadaan neliöjuurikolmosella jännite ja kahdesta kolmivaiheen vaiheesta juuri tuo osaavan Kimmon sanoma neliöjuurikaksikertaisjännite.
12.02.2015 13:50	Kimmo T. Lumirae:	Kiitos kehaisusta. En näitä yleensä tarkistele mistään ja siksi on aina mahdollista, että olen kymmenet vuoden puhunut ja kirjoittanut puuta heinää. Minulle on vain suotu hieman numeromuistia ja näkemäni luvut saattavat jäädä hyvin mieleen esim. 35 vuoden ajaksi, kuten näissä on kyse. Joskus näiden opiskeluaikoina opettelin piin arvon sadan desimaalin tarkkuudella ihan vain sormiharjoituksena...Mutta mitä sitten tulee kasvoihin ja nimiin ja peruskoulun biologian tunteihin ja siellä kerrottuun tietoon hömötiaisen munista ja pesintäpaikoista, niin nämä nyt vain eivät pysy päässä, anteeksi nyt.
13.02.2015 02:31	Ossi Hakkarainen:	Kyllähän se kolmivaihejärjestelmässä kahden vaiheen välillä oleva pääjännite on sqrt3 kertaa vaihejännite. Tämän voi todeta käyttämällä vaikka tuttuja jännitteitä 230V ja 400V. :) Sen sijaan vaihtojännitteen huippuarvo saadaan kertomalla tehollisarvo sqrt2:lla. Normaalista pistorasiasta tulevan jännitteen huippuarvo on siis n. 325V. Yleismittari näyttää tehollisarvoa, mutta huippuarvon näkee esim. oskilloskooppia käytettäessä. Myös tasasuunnatessa vaihtojännitettä tasasuuntaajasta tuleva tasajännite ei suinkaan ole vaihtojännitteen tehollisarvon vaan huippuarvon suuruinen. Oikealla kertoimella laskettuna virroittimien välinen jännite-ero on siis n. 43,5kV eli Mika on oikeassa. Kaavalla voi siis laskea kahden vaiheen välisen jännitteen. Kolmen vaiheen välistä jännitettä ei ole.
13.02.2015 11:26	Kimmo T. Lumirae:	Ja tässä nähdään, että vaikka luvut ja kertoimet pysyvät miten hyvin mielessä, ajoittain on hyvä kerrata, mihin mitäkin kerrointa taas käytettiinkään. Kiitokset Ossille korjauksesta.
13.02.2015 12:09	Mika T. Polamo:	Hrm. Ole hyvä, Kimmo ja iso kiitos Ossi. Minä menin pävitysvaiheessa pois päiviltäni... kolmen vaiheen välinen jännite, häpeä Mika, kas kun ei ole kolmen vesitornin korkeusero yhdellä luvulla. Edellisessä alun perin kohtuu järjellisessä kommentissa pitäisi siis olla: (Käyttäjä MOKANNUT 11.02.15 22:16.)
13.02.2015 14:59	Tommi P Toivanen:	Hämmennetään vielä sen verran että väittäisin jännite-eron olevan 25kV. Syöttöasemallahan muuntajan ensiökäämiin on kytektty 110kV (kanta)verkon kaksi vaihetta. Mikäli ensiö olisi kytketty vaiheen ja nollapisteen välille, syntyisi tuo mainittu 43,5kV jännite-ero. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rau​tateiden_s%C3%A4hk%C3%B6istysj%C3%A4rjes​telm%C3%A4 Ja kyllä tasasuuntaajasta tulee nimenomaan tehollisarvon mukaista tasajännitettä. Tehollisarvoltaan siis, hetkellisen arvon vaihdellessa nollan ja huippuarvon välillä.
13.02.2015 23:27	Heikki Kannosto:	Mittaamisesta puheenollen suosittelen Yle Areenasta vielä viikon verran katsottavissa olevaa dokumenttia http://areena.yle.fi/tv/2427381 jatko-osineen.
14.02.2015 22:03	Oskari Kvist:	Tommi, kyllä se on tuo 43,5 kV. Osoitinpiirroksella (tähti/kolmio) sen voi todistaa. Se ei vaikuta, että onko se kahden vaiheen välissä, koska samassa tahdissahan se sähkö joka tapauksessa on, olipa se ensiö maita vasten tai ei, vaihe-ero 120 astetta.
14.02.2015 22:07	Oskari Kvist:	Tästä asiasta tuli mieleen myös se, että samojen vaiheiden välille kytkettyjä syöttöasemien muuntajia voi kytkeä rinnakkain syöttämään ajolankaa, tästä oli maininta VR:n 125-vuotishistoriikissa. Mitenkähän usein näin tapahtuu?
22.02.2015 19:44	Ossi Hakkarainen:	Jos muuntajan ensiö olisi kytketty vaiheen ja maan välille, siinä olisi vain n. 64kV vaihejännite. 110kV pääjännite tulee nimenomaan kahden vaiheen välistä. Eli maan ja vaiheen välille kytkettynä jännite-erokin on luonnolllisesti pienempi kuin kahden vaiheen välistä. Viittauksessani tasasuuntaajasta tulevaan jännitteeseen tarkoitin yleismittarin näyttämää lukemaa.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!