04.05.1985 / Sääksjärvi (vanha)
04.05.1985 Dm7 4129 Sääksjärvellä
Kommentit
| 21.09.2012 15:28 | Tero Virta: | Sääksjärvi. Tämä kuva on samalta reissulta, joka on avattuna kuvan https://vaunut.org/kuva/77465?a=1 kommenteissa. | |
| 21.09.2012 16:24 | Jimi Lappalainen: | Milloin rata oikaistiin Sj:llä? Nykyäänhän rata menee kauempaa. | |
| 21.09.2012 16:27 | Jorma Rauhala: | Tämä ja tuo pari riviä ylempänä mainittu toinen kuva: juna on H 100. | |
| 21.09.2012 16:37 | Kimmo T. Lumirae: | Kuvassa on Sääksjärven aseman eteen jäänyt ykkösraide. Päärata on siirretty jo joskus 50-luvulla. | |
| 21.09.2012 19:32 | Mikko Mäntymäki: | Katoaako täältä kuvat jos laitan kuvia vanhalta pääradan linjaukselta, missä tilassa ne on nykyään, tarkoitan SJ-Vtr oikaisuja. | |
| 22.09.2012 17:18 | Petri Nummijoki: | Väittäisin Lempäälän ja Sääksjärven välisten rataoikaisujen olevan ainakin pääosin hieman tuoreempia. Töiden aloitus on tapahtunut jotain 1963 ja oikaisujen käyttöönotto useammassa osassa vuosina 1965-1967. Tosin jotain on saatettu oikaista jo vuosina 1959-1960, kun Toijala-Tampere välille vaihdettiin 54 kg:n kiskot. | |
| 22.09.2012 22:50 | Kimmo T. Lumirae: | Näihin varmaan löytyisi lähteitä, kun jaksaisi kahlata. Perustin arvioni siihen, että väli on kaksiraiteistettu joskus jo ennen vuotta 1961, jolloin kaiketi viimeinen (Hl-....Prl vai kauemmas? - viitaten Vanajan siltoihin) yksiraiteinen osuus Tpe-Hki -välillä saatiin kaksiraiteistettua. Olisi sopinut kuvaan, että isot oikaisut olisi tehty kaksiraiteistamisen yhteydessä. Lempäälän Kuokkalankosken kakkossiltakin on näiltä ajoilta, mutta kun nyt ei ole lähteet käden ulottuvilla. Tarkemmat tiedot kiinnostavat aina. |
|
| 22.09.2012 23:15 | Eljas Pölhö: | Muistinvaraisesti Kuljun ja Sääksjärven välillä oli pitkä oikaisu, joka avattiin ehkä vuoden 1965 loppupuolella. Muistan sen junista, joita "kellotin" noihin aikoihin. Käynnit Tampereella olivat kuitenkin sen verran harvassa, ettei tarkkaa aikaa ole jäänyt muistiin. Muisti on huono lähde, joten pahimmassa tapauksessa em. vuodessa on +/- 1 vuoden virhe, mutta vuodenaika on oikein. | |
| 23.09.2012 12:10 | Petri Nummijoki: | VR:n historiikin mukaan Tampere-Sääksjärvi oli kaksiraiteinen jo ennen sotia ja sitten Kulju-Lempäälä avattiin kaksiraiteisena 1.12.1947 ja Lempäälä-Toijala 29.12.1953. Riihimäki-Toijala välin kaksoisraide on sen sijaan hieman tuoreempi. Riihimäki-Hämeenlinna oli valmiina 7.10.1958, Kuurila-Toijala 1.7.1959 ja Hämeenlinna-Kuurila 1960. Viimeksi mainitulla osuudella suoritettiin tämän jälkeen vanhalle raiteelle 54 kg:n kiskojen asennus, joten se oli tosiasiallisesti kaksiraiteinen vasta 1961. Lempäälän ja Sääksjärven välisestä oikaisusta uudempi historiikki kertoo, että loka-marraskuussa 1965 valmistui Kuljun-Sääksjärven välillä 5 km pitkä rataoikaisu ja Vanattaran pohjoispuolella olevasta oikaisusta samaan aikaan puolet. Loput Vanattaran oikaisusta valmistui 29.6.1967. Historiikki ei kerro, mitä "puolet" tarkoittaa mutta ilmeisesti oli niin, että läntinen raide valmistui 1965 ja itäinen 1967. Töiden aloitushetken olen lukenut jostain vanhasta lehdestä ja 1963 on jäänyt mieleen mutta voi toki heittää siitä hieman. Isäni on muistellut, että vanhan ja uuden raiteen liittymäkohdassa oli pitkään itäisellä raiteella nopeusrajoitus 60 km/h. Siinä paloi aikaa viikonloppuruuhkan lähes 20-vaunuisilta Hr12-vetoisilta pikajunilta, kun vauhti otettiin pois sopivasti juuri ennen Kuljun nousua. | |
| 23.09.2012 14:02 | Kimmo T. Lumirae: | Siinähän ne faktat tulivat, hyvä tietää ja panna muistiin. En nyt saa mieleeni, miltä Vanattaran oikaisu näyttää, mutta monissa oikaisuissa vanha linja kulki nykylinjan niin oikealla kuin vasemmallakin puolella, muillakin radoilla siis. Niinpä "puolet" voisi tarkoittaa jossain myös tilannetta, jossa ensin on oikaistu esim. uuden linjan vasemmalla puolen kulkenut (mistä päin katsottuna tahansa, pelkkä esimerkki) osuus ja sitten myöhemmin jatko-osa, ja nämä siis ylittivät uuden linjan siirtyessään jollain kohdalla uuden linjan vasemmalta puolelta sen oikealle puolelle. Monimutkainen selitys.. Kuljun oikaisu näkyy maastossa erittäin selvästi, koska suuri osa vanhoja ratalinjoja on maantienä. |
|
| 29.09.2012 23:55 | Sakari Kestinen: | Mitähän rataoikaisut tarkoittivat silloisille henkilöliikennepaikoille? Ainakin tämä Sääksjärvi mutta myös Vanattara on täytynyt siirtää. Ellei sitten Sääksjärvellä lättä ole poikennut tässä aseman tykönä pysähtymässä. | |
| 29.09.2012 23:56 | Sakari Kestinen: | Tosin laiturin puutteesta päätellen todennäköisesti ei. Muuten: aseman edustan raiteet lienevät yhä maastossa. | |
| 05.01.2013 19:58 | Jimi Lappalainen: | 4129 on nykyään hieman erinäköinen... http://www.kaitsunpaja.com/images/Sekaimag/KuvaRVE.jpg | |
| 05.01.2013 20:10 | [Tunnus poistettu]: | Tosi söpö! Laivaksi moottorivaunun kori soveltuu oikein hyvin interiöörinsä ja monilla maisemaikkunoilla varustetun ohjaamon puolesta. Teräskorin sisäpintaan sivelty piki vain aiheuttaa epämiellyttävää hajua sisätiloihin. | |
| 06.05.2025 00:05 | Timo Järvi: | Tässä hyvin tutussa lapsuudenmaisemassa ja asemamiljöössä silmä lepää. Lättähattu on vielä mukavasti saatu ikuistettua kuvaan. :) Nykyisin Sääksjärven vanhan aseman miljöö on aivan toisenlainen, oikeastaan hyvin surullinen, hyljätty, erotettu kokonaan rataverkosta - ja muisto menneestä ajasta, kun tuollakin asemalla oli parhaimmillaan varsin paljon liikennettä - niin tavara- kuin henkilöliikennettä. Muistelen lukeneeni hyllystä löytyvästä 1900-luvun alkupuolen kovakantisesta paksusta aikataulukirjasta, että asemalla olisi ollut lähes kaksikymmentä henkilöliikenteen junan pysähdystä päivän aikana (molemmat suunnat yhteen laskettuna). Tarvii kaivaa kyseinen opus esiin ja varmistaa. 1970-luvun lopulla Sääksjärven miehitetyltä asemalta ostin nassikkana elämäni ensimmäiset - aidoilla konnarin pihdeillä leimattavat ruskeat palaliput - Toijalaan! Matka oli hetkeä aikaisemmin alkanut Multisillasta, josta piti ensin kävellä Multisillan seisakkeelle ja tasoylikäytävälle, ja siitä edelleen Sääksjärven asemalle Lentokonetehtaan teollisuusraidetta ja paikallista Sääksjärven rannassa kulkenutta tietä pitkin. Lipun oston jälkeen takaisin aseman edustalle ja kävellen muutaman askeleen aseman edessä pääradan vieressä olleelle varsin pitkälle laiturialueelle, joka palveli kahta idän puoleista raidetta - eli toista sähköistettyä pääraidetta ja ainoata aseman sähköistettyä sivuraidetta. Matka Sääksjärveltä Toijalaan tapahtui muistaakseni Sm1 sähkömoottorijunalla. Hieno reissu ekaksi junamatkaksi :) Harmi, että Sääksjärven asema loppui, sillä aseman edessä olleella laiturialueella oli keltaisella paksulla maalilla hyvin maalattu keltainen penkki, jossa oli ulkoilureissujen lomassa mukava istuskella ja ihailla Sääksjärven maisemaa sekä ohi kiitäviä junia. |
