??.??.???? / Helsinki
??.??.???? Jukka Nurminen aikoinaan teki pyynnöstä minulle yhteenvedon höyryveturikilometreistä eri Euroopan maissa. Km / veturi lukuihin vaikuttavat myös maan koko, kuinka hyvin vetureita on käytetty ja käyttökohteet. Isoimmissa rautatiemaissa oli paljon vaihtovetureita, jotka seisoskelivat pitkiä aikoja. Esim Englannissa vaihtoveturi toi henkilövaunut sivuraiteilta asemalle ja odotti kunnes linjaveturi oli lähtenyt liikkeelle. Sitten pikku hiljaa tulleen rungon perään ja rungon vienti sivuraiteille. Tällätavoin kilometrejä ei kerry tilastoitavaksi. Suomi pärjännyt hyvin näissä kisoissa.
Kommentit
| 24.09.2012 14:49 | Mika Hakala: | Vai on vihreä/vasemmistolainen liikehdintä Helsingissä saanut alkunsa Ruotsista... Ei kerrota heille että Suomella oli raskaampi lasti. Muutoinhan jokun banaanimaa menisi ohitse hyötysuhteineen... | |
| 24.09.2012 17:21 | Ilkka Hovi: | Voih, saisinko huomauttaa kyseessä olevan HÖYRYVETURIkilometrit. Tällöin esim Pohjois Ruotsin malmijunat eivät ole taulukossa. Ne kulkivat sähkövedolla. | |
| 24.09.2012 19:49 | Eljas Pölhö: | Jukka laati tämän taulukon melkoisen varmasti UIC:n vuositilastoista poimimalla. Kuten aina tilastojen kanssa on, niin niihin voidaan esittää useita tulkintoja. Tämän tilaston yhteydessä on hyvä muistaa myös seuraavia seikkoja. Suomessa veturit todella ajoivat suuria kuukausittaisia kilometrejä. Suomalaiset kaukoliikenne/pikajunaveturit esim. ajoivat paljon suurempia kilometrejä kuin niitä paljon tehokkaammat englantilaiset tai ranskalaiset veturit. Eivät kuitenkaan yhtä suuria kilometrejä kuin esim. saksalaiset. Saksalaisten veturikohtaisia kilometrejä laskee suuri määrä sivuratoja, joilla ei saatu aikaiseksi yhtä tehokasta veturikiertoa, vaikka pikajunasarjoilla ajettiin aika yleisesti 15-20 000km/kk (max yli 30 000km/kk). Sama koskee suurta osaa Keski-Eurooppaa ja tietysti myös Englantia. Hollannissa tiheät junayhteydet kompensoivat useita lyhyitä reittejä ja veturikierrot olivat tehokkaita. Sellaiset maat, joissa pääratoja oli jo sähköistetty, olivat altavastaajana 30-luvun lopun höyryveturivertailuissa, koska tehokkaimmat veturikierrot olivat niiden käyttöalueen ulkopuolella (esim Sveitsi ja Ruotsi) ja samalla vetureiden lukumäärä on vielä tuolloin ollut suuri (eli paljon höyryjä varavetureina). | |
| 24.09.2012 20:30 | Ilkka Hovi: | Jep, vielä on muistettava monissa maissa olleet lähiliikenteen sähköistetyt kaupunkiradat eivät käyttäneet höyryvetureita. Vrt Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna ja Oslo |