18.07.2012 / Köln, Saksa
18.07.2012 Raitiovaunu Kölnissä Zoon asemalla. Ydinkeskustassa nämä menivät pääosin tunnelissa ja asemat olivat kuin mitä tahansa metroasemia.
Kommentit
| 27.09.2012 18:44 | Tunnus poistettu: | Ja toisaalla metrot kulkevat suurimman osan matkastan katutasossa tai silloilla. Olen ennenkin pohtinut noiden eri kiskokulkureiden luokittelua ja vastauksiakin saanut, mutta ei taida olla direktiiviä joka määrittelee jonkun junaksi, metroksi, ratitaksi tai ties miksi pikaratikaksi. Kaiketi ratikat kuitenkin pääasiassa kulkevat katutason tienoilla ja pysähdysvälit ovat lyhyet. |
|
| 27.09.2012 19:16 | Tuukka Ryyppö: | Direktiiviä ei ole, mutta kun on kyse Kölnistä, joka sijaitsee nimenomaan Saksassa, on kyllä laki. Raitiovaunulainsäädäntö kattaa sekä ratikat että metrot, mutta ei junia. Ei edes lähiliikenteen junia. Käsittääkseni laissa sitten vielä puhutaan erikseen metroista ja ratikoista.(?) | |
| 27.09.2012 19:51 | Tunnus poistettu: | Niin. Mutta mikä ne erottaa toisistaan? Ei välttämättä raideleveys, kuljettu matka, matkustajakapasiteetti, kulkureitti tms. Kukin noista kriteereistä venyy ja paukkuu. | |
| 27.09.2012 20:33 | Markku Blomgren: | Olivatkos ne nuo Kölnin 'ratikkametrot' jotka kulkevat myös (saksan)valtion rataverkolla joitain osuuksia? | |
| 27.09.2012 21:06 | Topi Lajunen: | Ainakin entisellä rataverkolla, Bonniin. Nämä lähentyvät siinäkin mielessä jo metroja, että tunneliosuuksilla ajetaan opastimien mukaan. Pintaosuuksilla (ainakin katutilassa) kuitenkin raitiovaunumaisesti pelkästään kuljettajan silmien varassa. | |
| 27.09.2012 21:07 | Aarne Alameri: | Rajanveto kiskokulkineiden määrittelyssä ei ole aina niin selvää. Ratikan ja metron eron voi määritellä siten, että raitiovaunu on katukelpoinen (eli voi kulkea muun katuliikenteen seassa) toisinkuin metro. Kölnissä ratikathan ovat Stadtbahneja, jolle suomenkielen paras vastine on esimetro. Eli välivaihe, jossa on tehty metronormeilla rataa (tunnelointia keskustassa), jota liikennöidään raitiovaunuilla. Kuten valtaosassa kaupungeista jossa toteutettiin stadtbahnia, ei Kölnissäkään ole edetty lopulliseen raskasmetroon. Ja Markun kysymykseen: Kölnissä raitiotiet ovat erillään valtion rataverkosta, Karlsruhen alueella on laajamittaista duoraitiovaunuliikennettä. |
|
| 27.09.2012 21:36 | Ari Palin: | Veikkaisin, että useimmissa kaupungeissa, joissa on sekä lähijuna- että metroliikennettä (saksankielisissä maissa näitä kutsutaan tunnetusti termeillä S-Bahn ja U-Bahn), lähijunat kulkevat osittain myös maan alla ja metrot osittain maan päällä. Itselläni tästä on kokemusta Oslosta, Kööpenhaminasta, Berliinistä ja Wienistä, mutta varmaan se pitää paikkansa melko yleisesti. Todennäköisesti ratkaiseva tekijä on, onko kyseisen kiskoliikennejärjestelmän verkostoa enemmän maan päällä vai alla. Lisäksi sillä voi olla jokin merkitys, onko järjestelmä ajolanka- vai sivuvirtakiskovirroitteinen, vaikka molempia virroitustapoja löytyy sekä lähijuna- että metroliikenteestä. Helsingin seudulla ei toistaiseksi ole tunneloituja lähijunareittejä lukuun ottamatta lyhyitä pätkiä, mutta tämäkin tilanne korjautuu kehäradan myötä. Vielä tällä hetkellä Suomi on ainoa raideliikennettä sisältävä Pohjoismaa, jossa ei ole mahdollista matkustaa lähijunalla kahden aseman väliä koko matkaa tunnelissa eikä junalla lentoasemalle. | |
| 28.09.2012 00:10 | Topi Lajunen: | Virroitustapaa en pitäisi minkäänlaisena kriteerinä metron ja lähijunan erottamiseksi. Sen verran paljon löytyy maailmalta virtakiskollisia selviä lähijunia, ja myös hyvin "metromaisia" ratkaisuja ajolangoilla. Lontoon Undergroundista muuten ylivoimaisesti valtaosa on maan pinnalla, joten tätäkään kriteeriä en pidä osuvana. Molemmat järjestelmät ovat itse asiassa niinkin samankaltaisia, että monessa suhteessa erottelua voisi jopa pitää osin keinotekoisena. Molemmat ovat teknisesti rautateitä. Tokiossa esimerkiksi metrojunia ajelee rautatieyrityisten raiteilla, ja toisin päin. Siellä, missä esiintyy molempia, yleisin ero taitaa olla siinä, että "metrot" ovat alunperinkin rakennettu kaupunkialueen sisäiseksi täysin eristetyksi massakuljetusvälineeksi, kun taas "lähijunat" ovat kehittyneet varsinaisista valtakunnallisista rautateistä, ja ne ovat yleensä vähintään osittain yhteensopivia teknisesti valtakunnallisen rataverkon kanssa. Joukkoliikenneasiantuntija Alku kiteyttää mielestäni metron hyvin: "Metro on mielikuva raideliikenteestä kaupunkiympäristössä." http://www.kaupunkiliikenne.net/mikametro.htm | |
| 28.09.2012 00:30 | Tuukka Ryyppö: | En tiedä yhtäkään eurooppalaista kaupunkia, jonka lähijunaliikenne ei olisi rautatielainsäädännön alaista. Metro- ja raitiovaunuliikenteessä taas on hyvin harvinaista, että mentäisiin rautatiesäännöstön mukaan. Topin tietojen perusteella ilmeisesti Lontoon metro on lain silmissä rautatie, mutta se taitaa olla tuon suhteen aikamoinen poikkeustapaus, vai? Ainakin Tukholmassa, Helsingissä, saksankielisen alueen kaupungeissa ja Kööpenhaminassa metron ja lähijunan ero on ensisijaisesti siinä, millä lainsäädännöllä niitä säädellään. Mitä tulee metron ja ratikan erottelemiseen raitiovaunulainsäädännössä, arvelisin sen eron perustuvan vaunujen painoon, junan suurimpaan sallittuun pituuteen tai ehkä vaikka akselipainoon. Saattaa myös olla, että laeissa puhutaan ihan siitä, onko laite katuajokelpoinen vai ei. | |
| 28.09.2012 00:44 | Topi Lajunen: | En kyllä mielestäni ole ainakaan maininnut Lontoon Undergroundin lainsäädännön alaisuudesta mitään. En itse asiassa edes äsken hoksannut ajatella asiaa lainsäädäntökantilta. Mutta tosiaan, Briteissä näyttäisi olevan yksi ja sama lafka sääntelemässä kaikkea kiskoliikennettä - Office of Rail Regulation http://www.rail-reg.gov.uk/ - joskin en näin hät'hätään löytänyt sivustolta tietoa siitä, miten kattavasti se sääntelee. Terveys- ja turvallisuusasioita jossain määrin ainakin. Taitaa olla enemmänkin valvova viranomainen, ja varsinainen säännöstö tulee LUL:ltä. | |
| 28.09.2012 08:51 | Teppo Niemi: | Käsittääkseni Kölnin ja Bonnin välillä raitiovaunut käyttävät myös 'yksityistä' raraverkkoa, jolla aikoinaan kulki Köln - Bonn Eisenbahn AG:n matkustaja- ja tavarajunat. Nykyisin tämän rautatieyhtiön tavaraliikenne on siirretty Häfen- und Güterverkehr Köln (HGK) hoidettavaksi, henkilöliikenne taas tapahtuu raitiovaunuilla. Ja osalla tätä entistä Köln - Bonn Eisenbahnin rataverkkoa kulkevat sekä tavarajunat (dieselvedolla) sekä raitiovaunut. | |
| 28.09.2012 11:59 | Eljas Pölhö: | Sveitsissä on selkeä systeemi. Raitioteiden ja rautateiden välillä ei ole mitään lainsäädännöllistä eroa. "http://de.wikipedia.org/wiki/Schienenverkehr_in_der_Schweiz" löytyy "... in der Schweiz kein rechtlicher Unterschied besteht" | |
| 28.09.2012 12:17 | Tunnus poistettu: | Tuskin niistä kuitenkaan yhtä yhteistä nimeä käytetään? | |
| 28.09.2012 12:33 | Juhana Nordlund: | Ei tavallinen ratikka- tai paikallisjunamatkustaja tiedä tuon taivaallista, minkä lainsäädännön alaisuudessa joku härveli kulkee. Käyttäjiä varten on olemassa järjestelmien kaupalliset nimet. Niinpä nimikkeen "Metro" alla voi kulkea mitä moninaisimpia vekottimia. Saksassa täysmetrot ovat U-Bahneja. Kölnin järjestelmä ei ole sellainen, vaan U Stadtbahn. Kaikkien kielien kaikkia sanoja ei muuten voi kääntää täydellisen tarkasti mille tahansa kielelle. Lähes kaikille termeille löytyy kyllä vastine, mutta niiden merkitykset eivät aina olekaan täsmälleen samat. | |
| 28.09.2012 12:52 | Eljas Pölhö: | Sveitsissä ei ole mitään (virallista) määritelmää, mikä erottaisi raitiotien ja rautatien. Se on kunkin firman oma asia kummalla nimellä yritys toimii vai käyttääkö neutraalia nimeä "Verkehrsbetrieb". Vorgissakin on kuvia katuja pitkin kulkevista matkustajajunista. Sveitsin paikallisliikennettä käsittelevässä kirjallisuudessa kirjoittajat yleensä toteavat, että jako raitioteihin ja rautateihin on kirjoittajan oma subjektiivinen näkemys ja kaikilla ei aina ole ollut aivan samanlainen näkemys. Raja on häilyvä. | |
| 28.09.2012 13:11 | Tunnus poistettu: | Häilyvä on raja kuten olen olettanutkin, ja erityisesti kielestä toiseen vaihtaminen aiheuttaa sekaannuksia. En usko, että maailman, tai edes EU:n laajudessa voi löytää yhteisiä määrittelyjä. Suomen liikenteessä käsitteet ovat kaikille suhteellisen samalla tavalla ymmärrettäviä kun noita useampia vaihtoehtoja on vain Helsingissä. Tilanne voi jo lähivuosina muuttua. |
|
| 28.09.2012 13:46 | Heikki Jalonen: | Saksassa noudatetaan eri määräyksiä (gesetz) eri liikennemuodoille: -BOStrab, jossa määrätään raitiotie-, metro- ja kevytjunaliikenteestä -EBO, joka puolestaan säätelee varsinaista raskasta rautatieliikennettä Näistä EBO on selvästi tiukemmin määräävä. Erikoisesti, korin lujuutta ja törmäysturvallisuutta koskevat määräykset ovat rautatieliikenteessä paljon tiukemmat. Kysehän ei ole pelkästään varsinaisesta vaunusta itsestään, vaan siitä mitä muuta liikennettä samalla radalla saattaa törmäyskaveriksi osua. |
|
| 28.09.2012 14:58 | Arto Hellman: | Sitten Saksassa on myös raitiovaunuja, jotka täyttävät EBO -määräykset (Vaikka Mannheim) | |
| 29.09.2012 16:47 | Tuukka Ryyppö: | Raitiovaunun on täytettävä EBO-määräykset, jos sillä halutaan ajaa myös rautateiden rataverkolla. Tällaisia laitteita varten on olemassa poikkeussäädöksiä, jotka määrittävät liikennöinnille reunaehtoja. Yhtenä näistä on, että samalla rataosuudella kulkevien "varsinaisten junien" (ei lainaus, vaan paremman tiedon puutteessa käyttämäni ilmaus) liikennöintiä on rajoitettu mm. nopeuden osalta, jotta törmäyskestävyydeltään heikot raitiovaunut eivät menisi aivan muusiksi mahdollisessa yhteentörmäyksessä. Käsitykseni on, että raitiovaunuiltakin vaaditaan tavallista parempaa törmäyskestävyyttä, mikäli niillä halutaan EBO:n alaisilla rataosuuksilla ajaa, mutta aivan junan tasoa kestävyyden sentään ei tarvitse olla. | |
| 29.09.2012 16:49 | Tuukka Ryyppö: | Millähän tavoin Sveitsissä on määrätty kiskoliikenteen törmäyskestävyydestä? Onko se sidottu vain rataosuuden huippunopeuteen ja suurimpaan sallittuun junamassaan vai onko jotain muitakin määrityksiä? | |
| 30.09.2012 22:30 | Jorma Rauhala: | Sveitsin ongelmallisuudesta: esimerkiksi tämä Bex´n (lausutaan suurinpiirtein "Been") moottorivaunu http://vaunut.org/kuva/72258 ja vastaavat ovat eräissä ulkomaisissa kirjoituksissa raitiovaunuja, ja joissain toisissa sitten Bex´ssä ei ole ollenkaan ratikkaliikennettä. BVB:n eli Bex-Villars-Bretaye -radan junaliikenteessä pitkämatkaiset vuorot ajettiin "oikeilla" junilla ja lyhyttä pendelivuoroa asemalta jonkinmatkan päähän kaupungin laidalle sitten "ratikalla". [Nykytilanteesta ei ole tietoa.] |