??.01.1968 / Kurikka
??.01.1968 Ullakkoa siivotessa sattui käteen Kurikan ja Jalasjärven kunnallislehti 19 tammikuulta 1968. Silloinen Velsa oy on tehnyt rautateillekin kalustoa. Velsa oli aikanaan varsinainen monitomifirma. Valmisti mm. sinauslapioita, viljankuivaajia, kyntöaroja ja ties mitä. Tämä VR:n juttu oli minulle uusi. Nykyään tehdas on osa Ruukkia, aikaisemmin Kalmari ja vuodenvaihteesta 2013 lähtien Fortaco.
Kommentit
| 31.10.2012 14:00 | Alex Chudoba: | Vaunutyyppi lienee Mav. | |
| 31.10.2012 15:55 | Tunnus poistettu: | Suurimman osan iästään radan tuntumassa asuneelle nuo olivat hyvin tuttuja. Vähäsen kuvasta sivuun menevänä kysymyksenä: Milloin Helsinki-Tampere oli kokonaan kaksiraiteinen? Kai vastaus jostain wikipediasta löytyy, mutta täältä löytyy yleensä vähintään yhtä nopeasti. Joskus noin 4-6-vuotiaana ollessani tehtiin Lempäälän tienoilla ratatöitä miesvoimalla, ja 1957 Tampereelle oppikouluun mennessäni oli rata jo kaksiraiteinen. Kuitenkin Kuurilan onnettomuus tapahtui vielä yksiraiteisella osuudella. | |
| 31.10.2012 16:24 | Kimmo T. Lumirae: | Joo, Markku, aihetta sivuttiin täällä (vai oliko johtavalla sivustolla?) ihan äskettäin ja jos muistan oikein niin Vanajaveden toinen siltahan asennettiin joskus 1960-61 ja se oli kai viimeinen puuttuva kaksiraideosuus. Oliko näin? | |
| 31.10.2012 18:12 | Tunnus poistettu: | Passisani sanotaan syntymäpaikaksi Hämeenlinna ja siellä tuli joskus hiihtolomalla käydyksi serkkupoikien kanssa Apparan mäessä laskemassa. Silloin 50-luvun lopulla silta oli vielä vain yhdelle raiteelle. | |
| 31.10.2012 21:51 | Petri Nummijoki: | Kuvan http://vaunut.org/kuva/77515 yhteydessä oli juttua Riihimäki-Tampere välin kaksoisraiteesta. | |
| 01.11.2012 08:39 | Kurt Ristniemi: | Wikipedian mukaan Helsinki-Tampere -välin toinen raide on rakennettu seuraavasti: Helsinki-Pasila 1891-1892, Pasila-Riihimäki 1898-1910, Riihimäki-Ryttylä 1955, Ryttylä-Hämeelinna 1958, Hämeenlinna-Toijala 1960, Toijala-Sääksjärvi 1947-1953, Sääksjärvi-Tampere 1933. Siten koko väli olisi saatu kaksiraiteiseksi vuonna 1960. | |
| 08.02.2014 17:06 | Heikki Kannosto: | Kuvassa on Ma-vaunu. Mavit tehtiin 1960-luvun lopulla Hdk-vaunujen kahdeksanmetrisille (plus puskimet) alustoille. | |
| 10.01.2018 22:30 | Erkki Nuutio: | Sattumakuva. Juuri tällaista, vanhan alustan päälle heitettävissä olevalla yksinkertaisella korilla varustettua taatusti itsetyhjentyvää vaunua koski ratainsinööri Väinö Rankan patentoitu keksintö. Se tuotti suurta hyötyä VR:lle vuodesta 1921 lähtien. Rankan keksinnöstään saama palkkio tuskin oli suuri. |
|
| 11.01.2018 17:05 | Petri Sallinen: | Kuvassa on jollekin vanhalle alustalle nostettu Mav-vaunun kori tai sitten Velsa Oy:n rakentama kokeiluvaunu. Kuvan perusteella alusta ei ainakaan näytä vanhalta Hdk:n alustalta. Tosin Hdk-vaunuja ehdittiin rakentaa melkoisen pitkällä jaksolla muistaakseni neljässä erässä: ensimmäiset vuonna 1925 ja viimeiset 1950-luvun alussa. Vaunun rakenne ehti muuttua matkan varrella — erilaisia päätyjä Hdk-vaunuissa ehti olla (ainakin) neljää erilaista. Ma-vaunuissa ei kuitenkaan käytetty tuollaista korityyppiä, joka oli päästään avoin — Mav-vaunussa sen sijaan käytettiin. Lehtileikkeen ajoitus — vuosi 1968 — sen sijaan käy yksiin Mav-vaunujen rakentamisen kanssa. Mav-vaunun mittojen kanssa yksiin käy myös kuvatekstissä ilmoitettu soralavan pituus: 6,4 metriä. Kuvatekstissä myös kerrotaan, että Velsa Oy toimittaa VR:lle (pelkkiä) lavoja, jotka asennetaan vanhojen vaunurunkojen päälle. |