??.05.1980 / Kouvola, Kouvola asema
??.05.1980 P71 valmistautuu r.3:lla jatkamaan yön selkään ylämaihin, Oulu on osoitteena. Minä jään aamutuimaan pois Kontiomäessä. Vieressä on kiitotavaraa liitettäväksi ehkä TK1061:een Iisalmeen, joka lähti heti P71:n perään. Savonradan TK:t vaihtoivat kulkusuuntaa henkilöasemalla. - Kuva on polvelta "laakastu", ja vähän tärskähtänyt.
Kommentit
| 14.11.2012 13:15 | Juha Kutvonen: | Onpa aidontuntuinen kotirata Tapiolla. Tällaisen minäkin haluan vielä rakentaa! :) | |
| 14.11.2012 20:27 | [Tunnus poistettu]: | TK1061 tuli Pieksämäkeen P71:sen perässä. Loppumatkalle järjestys muuttui, 1061 meni edeltä. Sillä oli Pm-Ilm välillä lyhyempi kulkuaika kuin 71:llä. 1061:sen pääteasema oli Iisalmi. Pieksämäellä 1061 pysähtyi miehistön vaihtoa varten, muuta asiaa ei ollut, tavarat vietiin immeesten ilimoelle. :-)) | |
| 14.11.2012 21:38 | Tapio Muurinen: | Juuri ajattelin korjata, että Iisalmeen TK1061 meni, mutta Antsa ehti ensin. Kun "käyristä" katsoo, niin TK ajoi pikajunan vauhtia, eikä sen tarvinnut turhaan pysähdellä. Esim. 1987 järjestystä oli muutettu toisinpäin. Kiitotavara ajoi koko välin Helsingistä alkaen P71:n edellä ja jätti. Tavaroilla oli kiire aamuksi perille. - Kuvassa oikealla r.4:lla on joku häntä, mahdollisesti juuri TK1061, johon Kouvolan vaunut lisätään. | |
| 14.11.2012 22:41 | Tero Korkeakoski: | Kai tämä kiitotavara kuitenkin jätti osan vaunuista Kuopioon vai menikö koko letka Iisalmeen ja Kuopioon sitten toinen juna? | |
| 14.11.2012 23:51 | Tapio Muurinen: | Aikataulut parilta vuodelta kertovat, että Kuopiossa oli 5 - 7 min. pyssäys. Ehkä sinne vaunuja TK:n jätettiin, ja kevyt jarrujen koettelu. | |
| 15.11.2012 09:23 | Oskari Kvist: | Mitäs kaikkea näissä TK:oissa oli tyypillisesti rahtina? | |
| 15.11.2012 12:17 | Jonne Seppänen: | Onpa surrealistinen tunnelma. rakeisuus, tärskähdys, komeaa! | |
| 15.11.2012 14:23 | [Tunnus poistettu]: | Juna oli koottu siten että Kuopion vaunut olivat viimeisenä. Väli poikki ja davai. Jarruja ei tarvinnut koetella kun vaunuja jäi perästä pois. Katkaisija ilmoitti montako akselia ja montako jarruttavaa alselia jäi pois, se riitti. Kiitotavarajunissa kuljetettiin kauppoihin tulevaa tilaustavaraa, myös hedelmiä ja vihanneksia lämminvaunuissa. Muutakin kiitorahtia toki oli kyydissä. Silloinen Pohjolan Liikenne hoiti jakelun asemalta eteenpäin tai asiakkaat noutivat itse. Jotenkin on jäänyt sellainen muistikuva että 1061:ssä olisi kuljetettu myös Kajaaniin meneviä vaunuja jotka jatkoivat loppumatkan 71:ssä taikka aamupäivän tavarajunassa. Se pikajunakuljetus saattoi olla kokeilu. | |
| 15.11.2012 19:31 | Pasi Utriainen: | Milloin nuo kiitotavarajunat lakkautettiin? | |
| 15.11.2012 21:39 | Tapio Muurinen: | Näitä Pasilan - Kemin/Oulun rekkajunia voitaneen pitää TK-junien perillisinä. 1980-luvulla lähti Pasilasta yökiitäjiä Ylivieskaan (TK1041), Ouluun (TK1051), Iisalmeen (TK1061) ja Joensuuhun (TK1071). 1990-luvulla ajettiin Pasilasta Rovaniemelle (1051/5014), Ouluun (1053/5016) ja Tampereelle (1031/4014 - paluu Seinäjoelta - eivät kaikki ehkä koko matkaa TK-tunnuksella, mutta aamuksi tavarat perille. | |
| 15.11.2012 22:27 | [Tunnus poistettu]: | En muista tarkkaa vuotta mutta eiköhän nuo siinä main liene loppuneet kun VR:stä tuli osakeyhtiö. | |
| 16.11.2012 01:15 | Eljas Pölhö: | Antti ei tuossa yllä kerro mitä aikakautta hän lähinnä ajattelee. Esimerkiksi 25.4.1968 junan P71 vaunusto Kuo-Ilm oli Hr13 (2331)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em+Em. Ilm-Kaj se oli Sv12 (2562)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em+Ggi ja Kaj-Kon Sv12 (2562)+Fo+Eit+Eit+Eik+CEi+Cm+Em. Eli Kajaaniin todella meni kiitotavaravaunu junassa P71. Noin kauan sitten Kontiomäelle menneen, mutta myös Iisalmelle vaunuja jättäneen, kiitotavaran numero taisi olla TK1071. | |
| 16.11.2012 09:31 | Petri Nummijoki: | 1071 taisi 60-luvulla olla tavallinen tavarajuna (ellei se sitten mennyt TK tunnuksella jossain Kuopion pohjoispuolella). Helsinki-Kuopio-kiitotavarajuna oli 60-luvulla TK1075. | |
| 16.11.2012 11:24 | Oskari Kvist: | Hmm, mitähän muuta kiitorahtia oli ollut kyydissä? Vastannee suurinpiirtein nykyajan Matkahuollon kautta kulkevaa tavaraa? Nykyaikana olisi periaatteessa teknisesti mahdollista toteutettaa kiitotavaran lastauksen ja purkamisen automatisointi käyttäen paikasta-paikkaan-kuljetushäkkejä kiitotavaran kuljetukseen, vähentäen huomattavasti tarvittavaa pysähdysaikaa kun yksittäisiä tavaroita ei tarvitse poimia junasta. Automaation vaatima paikoituskin onnistuu helpommin verrattuna maantieliikenteeseen, kun yleensä yksi liikkumisakseli on mahdollista järjestää täysin radan suuntaiseksi. Lieköhän missään päin maailmaa tällaista systeemiä käytössä? Lastausautomaatio voitaisiin integroida vaunukalustoon, jolloin erillistä infrastruktuuria ei tuollaisten kuljetushäkkien käsittelylle välttämättä edes tarvita. Vastaanottava jakeluauto voisi ottaa kyytiin tuollaisen häkin omalla perälautanostimellaan, jos tuossa häkissä olisi vielä pyörät alla. Nykyaikana kun on konenäkö käytettävissä, niin periaatteessa lastausautomaatio voi poimia kuljetushäkin mistä tahansa automaation ulottuvilta ja miten päin tahansa, jolloin kuljetushäkin tarkalle asemoinnille (jakeluauton tuodessa sen) ei ole tarvetta. Joku operaattori voisi kokeilla tuollaista ratkaisua jossain demona. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä kappaletavaran rautatiekuljetusten renesanssi joskus. |
|
| 16.11.2012 11:44 | Oskari Kvist: | Kuljetushäkkien käsittely voitasiin periaatteessa toteuttaa ihan normaalilla teollisuusrobotilla, joka olisi vaunun sisällä, vaunun pituussuuntaisella kiskolla. Joku Simn-t-vaunun kokoinen vaunu olisi sopivan kokoinen, ja siihen mahtuisi jo aika monta esim. 1 m3-kokoista häkkiä kahteen kerrokseen. Vaunussa olisi integroituna ohjausjärjestelmä (teollisuusrobotin vaatima ohjausyksikkö), joka kontrolloisi myös ovien avausta ja sulkemista yms. Turvallisuusstandardit tietenkin edellyttäisivät sitä, että robotti olisi aika uutta sukupolvea, joka huomioi robotin työalueella olevat ihmiset ja hidastaa/pysähtyy jos havaitsee ihmisen omalla työalueellaan, ja jatkaa ihmisen poistuttua. Käytännössä yhden ihmisen pitäisi olla vastuussa automaation toiminnasta ja ohjauksesta, ettei turvalaitteista huolimatta tule vahinkoja, ja käytännössä ihmisen tehtäväksi jäisi painaa start-nappia tai tarvittaessa seis/hätäseis. Ohjelmoitavia Rfid-tunnisteita häkeissä käytettäessä robotti osaisi käsitellä nuo häkit automaattisesti (kerätä ja jättää ne oikeisiin paikkoihin). Myös varoitusmajakka tai pari olisi välttämätön vaunujen sivuille. |
|
| 16.11.2012 11:59 | Oskari Kvist: | Etuna olisi tietenkin vielä se, että noita vaunuja voitaisiin integroida matkustajajuniin (esim IC), ja tällöin olisi mahdollista saavuttaa huomattavia aikasäästöjä pitkällä matkalla verrattuna pelkkään rekkakuljetukseen. Esim. kiitotavara kumipyörillä Helsinki-Oulu 9 h 25 min voisi puristua Sk-Ol-remontin valmistumisen jälkeen junakyydillä noin viiteen tuntiin (tai jopa alle) IC:n kyydissä kulkiessa.. Neljä tuntia pois matka-ajasta ja tavara tietenkin pois teiltä. Jokuhan voisi laskea ton neljän tunnin säästymisen hinnan... Jos tuollainen vaunu joskus tulisi, niin tokihan sen pitäisi olla Sn 200-kelpoinen. Akselipainokaan tuskin muodostuisi ongelmaksi, kun kiitotavara ei yleensä hirveitä paina. | |
| 16.11.2012 12:09 | Tero Korkeakoski: | Voisihan se olla sopivaa, mutta tuota varten on jo Itella ja Matkahuolto. Ja sitäpaitsi, pakettien kuljettaminen junalla ei kuulu VR:n bisnekseen. Jotain kertoo sekin että Porin Transpointin terminaalille mennyt raide on aivan ruosteessa ja viimeisin kulkija on harrastajien lättähattu. | |
| 16.11.2012 14:38 | Eljas Pölhö: | Petrin korjaus oli tietysti aivan oikein. 1960-luvun alkupuolella TK1075 oli kiitotavarajuna Hki-Kuopio ja T1071 oli tavarajuna Pasila-Kontiomäki. Vuonna 1968 TK1075 kulki Helsinki-Iisalmi ja T1071 Pasila-Kuopio-Oulu. | |
| 16.11.2012 16:44 | Petri Nummijoki: | Kai näissä kulki elintarvikkeiden lisäksi mm. aikakauslehtiä ja muuta vähemmän kiireellistä postia. On joissain kiitotavarajunissa kulkenut oikeitakin postivaunuja sekä myös vankivaunuja. Kulkikohan Kuopion postivaunu P71:ssä vai TK1075:ssa? | |
| 16.11.2012 18:47 | Heikki Kannosto: | 1950-1960-luvuilla taisi olla tapana kuljettaa mm. elokuvia ja vastakuoriutuneita kananpoikia kiitotavarana...? Yhdessä kuvassani 1980-luvun alusta näkyy Pot-vaunu Pasilan alaratapihalla keskellä kiitotavarajunaa ja haalea muistikuva kertoo että se olisi Kuopion tai Kajaanin vaunu. Tarkistan vuosiluvun ja parhaassa tapauksessa osoitekilvenkin kun kuva löytyy - tiedän missä huoneessa dialippaat ovat mutta raivaus- ja kaivaustyöt ovat jostain syystä yhä kesken. | |
| 16.11.2012 20:25 | Oskari Kvist: | Periaatteessahan Itella voisi laittaa matkustajajuniin oman vaununsa, tuosta keskusteltiin aiemmin keskustelualueen Itellan ja VR:n yhteistyötä koskevassa ketjussa. | |
| 16.11.2012 21:01 | Eljas Pölhö: | Petrin kysymykseen vastaus yöltä 24/25.4.1968: Hki-Kv: Hr12 2207+3 Em+2 Cm+1 Fo+1 CEi+1 Eik+2 Eit+1 Po. Kv-Pm: Hr13 2331+ samat vaunut Pm-Kuo: Hr13 2331+ samat vaunut+1 Ggv Kuo-Ilm, Ilm-Kaj ja Kaj-Kon on jo edellä. Junassa kulki siis Ggv -vaunu välin Pieksämäeltä Kuopioon ja Ggi-vaunu välin Iisalmelta Kajaaniin. Hr13 2331 veti junaa Kouvolasta Iisalmelle. Po-vaunu matkasi Helsingistä Kuopioon (oletan, että oli sama vaunu; nyt en enää muista itse matkaa, tiedän vain sen mitä muistikirjassa lukee). Elettiin aikaa, jolloin juniin lisättiin tai niistä vähennettiin vaunuja matkan varrella tarpeen mukaan. Silloin sai olla tarkkana vaunustojen ja vetureiden matkaosuuksien suhteen. Matkan aikaan elettiin pääradan kunnostuksen "kultaista aikaa" ja Iisalmen-Kajaanin välin perusparannusaikaa. Junan kulkuajat olivat (aikataulu/todellinen): Hki-Ke 30/45:45 (ratatyöt 900m 15km/h, vh 35km/h, 2600m 50km/h, vh 35km/h, 2000m 50km/h; pysähdykset 215s km 21+950 ja 362s Korsossa), Ke-Hy 27/22:50, Hy-Ri 13/10:27, Ri-Lh 45/40:23, Lh-Kv 45/43:56, Kv-Mi 134/133:07 (pysähdykset 325s Km 248+200 ja 217s Otavassa), Mi-Pm 76/55:03 (Lähtö Kv oli 17min myöhässä, Mi seisottiin 3min yliaikaa, mutta Pm tulo ajallaan), Pm-Snj 33/33:47, Snj-Kuo 44/46:50 (Snj-Salminen välillä 3 ratatyötä ja rajoitukset 100m 30km/h, 500m 30km/h ja 2000m 50km/h), Kuo-Sij 22/19:57, Sij-Lapinlahti 29/26:32, Lapinlahti-Ilm 22/17:06, Ilm-Skv 43/45:38 (ratatyöt 6000m 30km/h, 500m 15km/h, 200m 15km/h, 900m 15km/h ja 500m 15km/h), Skv-Kaj 51/40:33, Kaj-Kuluntalahti 13/9:27, Kuluntalahti-Jormua 10/7:00, Jormua-Kon 12/11:45. |
|
| 16.11.2012 23:04 | Tapio Muurinen: | Kun kalenteria selaa taakse päin, niin 1950-luvun puolessa välissä oli vielä vähän TK-junia esim. 57/58 Hki-Sk-Hki ja 77 Hki-Kw -(Ol). Suurempi osa oli TP (tavara_pika). Ne olivat pitkämatkalaisia, mutta nopeampia kuin tavalliset T-junat; lähdöt yleensä Pasilasta: TP1071/1072 Kontiomäki, TP1061/1064 Kemi, TP1063 Rovaniemi. Oli myös Ri -/ ja Tpe - Ol. Vuonna 1959 1071 Kontiomäkeen oli TP ja 1075 TK. Kouvolan - Pieksämäen välillä Tr1-vetoisella TK:lla oli huima aikataulu; matka-aika vain 3,5 h, Sn 85 ja Pn 70. Lyhyet pysähdykset Hietasessa ja Kalvitsassa. Lisämainintana: "Vaunut saavat olla kuormattuna enintään puoleen kantavuudestaan. Jarrusuhde 3/4". Vastaavasti TP1071 käytti aikaa 6 h, Pn 48. Rautatieuutiset uutisoi v.1964, että Helsingin - Oulun välillä alkaa kulkea erikoiskiitotavarajuna pikajunan nopeudella, eli Sn 100, perässään vaunuja, jotka sietävät moista nopeutta, enintään 60 aks. Lienee ollu TK1051/1052, eli tämä http://vaunut.org/kuva/32912?u=832&paik=Helsinki |
|
| 16.11.2012 23:48 | Eljas Pölhö: | Kun katselen havaintoja talvelta 1964/65, niin veikkaisin nopean kiitotavaran olleen silloin kuitenkin junan TK1065. Se lähti Helsingistä 18:50. Sen perään lähti TK 1055 Kokkolaan klo 18:55. Näiden perään lähti P63 klo 19:30, mutta se ei koskaan saanut kiitotavarajunia kiinni. TK1075 Kuopioon lähti klo 19:00 ja TK1077 Imatralle lähti 21:00. Nopeat (tai suorat) pitkänmatkan tavarajunat lähtivät Pasilasta. T1031 Turkuun klo 22:25, T1061 Rovaniemelle klo 22:25 (sama aika!) ja T1071 (Kuopion kautta Ouluun) klo 23:10. Vetureina edellisissä oli (sarjan jälkeen havaintojen määrä) ajalla 31.5.64-29.5.65: TK1055 Hr12 (40), Vv15x2 (1), Tr1 (2) TK1065 Hr12 (42), Hr1 (8), Tr1 (1) TK1075 Hr12 (1), Hr13 (44), Vv15x2 (1) TK1077 Hr13 (29), Hr1 (5), Tr1 (4) T1031 Hr12 (232), Hr12+Vv15 (2), Hr1 (1), Hv1 (2, veturina) T1061 Hr12 (2) T1071 Hr13 (1), Tr1 (17) Havaintokirjaa piti Tapani Kilpinen ja havainnot koskevat lähtöä Helsingistä tai Pasilasta. T1031 havaintojen suuri määrä selittyy sillä, että TK asui Turun radan varrella. |
|
| 17.11.2012 00:01 | Tapio Muurinen: | Aivan, kelloaika täsmää. Oulun TK:n numeroa ei artikkelissa mainita. Vertasin myöhempään aikatauluun (v.1973), jolloin lähtö oli 19:00. | |
| 17.11.2012 01:08 | Heikki Kannosto: | Tapio Muurinen: "Kun kalenteria selaa taakse päin, niin 1950-luvun puolessa välissä oli vielä vähän TK-junia esim. 57/58 Hki-Sk-Hki ja 77 Hki-Kw -(Ol)". -- Nämä lienevät olleet viimeisiä jäänteitä niistä läpi yön kulkeneista p-i-t-k-ä-n matkan henkilöjunista (1930-luvun H861/862 Wpi - Jns - Ol - Jns- Wpi käytti vuorokauden verran yhteen suuntaan, vielä 1940-luvun lopulla H63/64 Hki - Roi - Hki kulki koko matkan henkilöjunana, 1954 kulki H77/78 koko matkan Hki - Kw - Ol - Kw - Hki ja laimeni sittemmin Pm - Kon - Pm -junaksi kun 1960-luvulle tultiin), jotka 1950-luvulla pikajunaliikenteen lisääntyessä kävivät tarpeettomiksi. En osaa sanoa tarkkaan, kun synnyin vasta joitakin vuosia myöhemmin, mutta jokin haalistunut käsitys on siitä että yhtenä näiden viimeisten yöhenkilö-/TK-junien tehtävänä oli postin kuljetus maaseutuasemille ennen maanteiden parantamista ja autoliikenteen kehittymistä - voin olla väärässä ja uskon jos joku käsitystäni oikoo. | |
| 17.11.2012 01:47 | Timo Valtonen: | Niin tehtiin ja jo tuolloin kokeiltiin ja käytettiinkin ylempänä mainittuja kuljetushäkkejä ym virityksiä, joiden ansiosta lastaus, purku ja edelleenkuljetus rautatieasemalta nopeutui huomattavasti pelkkään postisäkkikäsittelyyn verrattuna. Eiköhän edelleenkin postin pitkän matkan kumipyöräliikenteessä käytetä häkkejä, rullakoita tai vastaavia. Kun paineet lisääntyvät vähempisaasteisiin kuljetuksiin siirtymiseen ei luulisi Itellalle olevan mahdotonta siirtyä taas kiskoille niillä kuljetusväleillä, jossa se on järkevää. | |
| 17.11.2012 02:25 | Heikki Kannosto: | No niin, VR:n satavuotishistoriikkihan sen kertoo ilman haalistumisia: "Ennen sotia ja sen jälkeisinä lähivuosina postivaunut kuljetettiin etupäässä henkilö- ja sekajunissa. Kun junaliikenteen järjestelyn yhteydessä 1950-luvun alkupuolella kaukohenkilöjunia lakkautettiin, siirrettiin postivaunujen kuljetus osittain tällaisten junien tilalle asetettuihin kiitotavarajuniin ja osittain pikajuniin. Kiskoautojunien vallattua alaa varsinkin sivuradoilla siirtyi postin kuljetuskin näihin juniin, joihin siinä tarkoituksessa hankittiin erikoisia postinkuljetusliitevaunuja." -- Ja viimeiset puukoriset postivaunuthan rakennettiin vuonna 1959. | |
| 17.11.2012 11:57 | Kimmo Pyrhönen: | Onpas tämän kuvan alle tullut paljon hyvää tietoa. Mutta itse kuvakin on erityisen hieno, puhutteleva! Omina muistoina vielä 1980-luvun loppupuolelta on tuo TK-junan ja P 71:n kisailu. P 71 oli ainoa juna, joka tuolloin käytti Haukivuorella raidetta yksi. Siihen se kirskui ja lyhyen pysähdyksen aikana pääosin Gblk/Gbl-vaunuista koostuva kiitotavarajuna kohahti sen ohi kakkosta (eli pääraidetta) pitkin. |
|
| 17.11.2012 14:01 | Tapio Muurinen: | Heikki tuossa ylempänä jo asiaa sivusikin, mutta koska hieman pengoin vajavaista/sekalaista arkistoani, niin jatketaan TK-junista ja niiden tulemisesta parilla esimerkillä: Vuonna 1953 postijunaa (pj.) nro 57 Hki – Sk ei ollut, mutta pj. Sk – Roi lähti numerolla 567. Rovaniemeltä tultiin alas Seinäjoelle pj. 568:lla, josta jatkoi pj. 58 Helsinkiin. Pysähdykset olivat kaikilla asemilla ja useimmilla laiturivaihteilla. Matka-aika suuntaansa noin 25 h. Seuraavana vuonna (1954) oli jo tarvittaessa kulussa LTK57A, ilmeisesti myös vastapari LTK58A, (Hki – Ol – Hki). Silloin ei enää turhia pysähdelty. Vuotta myöhemmin TK57/58 oli vakiona Hki – Sk – Hki. Postijuna 77/78 (Hki – Kw – Ol) oli kulussa vielä v.1953. Vuotta myöhemmin se kulki H-tunnuksella (Kw – Ol), ja postitorven merkki oli kadonnut, mutta ilmeisesti tehtävät olivat kutakuinkin samat pysähdyksistä päätellen. Vuonna 1955 numeropari 77/78 oli annettu TK:lle (Hki – Kw – Ol). Etelän raskailla kiskoilla Risto päästeli menemään jo lähes pikajunan vauhtia, Pn 60/Sn75. |
|
| 17.11.2012 14:11 | Heikki Kannosto: | Ja vielä lisättäköön että ainakin 58, 77 ja 78 kuljettivat ainakin osalla matkaa 2. ja 3. lk matkustajia ja olivat mukana Turistissa. | |
| 17.11.2012 22:45 | Petri Nummijoki: | Kiitos kokoonpano ja kulkuaikatiedoista. Minä olisin kanssa sitä mieltä, että Sn 100 km/h kulkeneen Helsinki-Oulu kiitotavarajunan numero oli 60-luvulla TK1065. Sitä ennen (vuoteen 1964 asti) kulki Helsingistä Ouluun TK1057 mutta tämä lähti Kokkolan kiitotavarajunan TK1055 perään ja oli sitä hitaampi. Olivatko T1031:n parivetohavainnot (Hr12+Vv15) talvikaudelta? Hangon tavaraliikenteen vilkastuessa talvella jäätilanteen vaikeutuessa, saatettiin Vv15-veturilla käydä hakemassa Karjaalta junallinen tyhjiä tavaravaunuja Helsinkiin lastattavaksi, koska Helsingissä kuormattiin tuohon aikaan enemmän vaunuja, kuin sinne lastattuina saapui. Kyseinen Vv15 olisi usein toimitettu Karjaalle juuri T1031:n toiseksi veturiksi liitettynä. | |
| 17.11.2012 23:51 | Eljas Pölhö: | Hr12+Vv15 parivedot olivat 10.2.65 (2207+1988) ja 11.2.65 (2238+1984). Samalla voin korjata näpyttelyvirheen, Hv1 pitäisi tietysti olla Hv2 (579 kummallakin kertaa). Kyseessä oli LP28:n veturin palauttaminen Karjaalle. LP28-T1031 (veturina) 27.12.1964 ja 19.4.1965. | |
| 18.11.2012 00:14 | Petri Nummijoki: | Tuo sopii sitten päivämäärien osalta hyvin oletukseen, että Vv15 oli noutamassa tyhjiä vaunuja Karjaalta Helsinkiin. | |
| 18.11.2012 13:25 | Tapio Muurinen: | Joopase, korjaan asentoni korjattuna. Se Hki - Ol - Hki nopea TK oli tietenkin 1960-luvun puolivälissä 1065/1066. 1.12.1966 aamuyöllä TK1066 joutui Hämeenlinnassa pahaan onnettomuuteen. Veturina oli lähes tuliterä Hr13 2352. Tuota veturityyppiä mietiskelen tämän TK-parin vetäjänä; vähintään Tampereelta, vaiko mahdollisesti "ylempää"? Oliko Hr13 "Päijänteen ympäri" -kierrossa miten noihin aikoihin? | |
| 18.11.2012 19:56 | Petri Nummijoki: | Kenties joku Helsingin ja Tampereen välillä kulkenut tavarajunapari haluttiin pitää Hr13-vetoisena, jotta veturit pystyttiin toimittamaan vakijunissa Tampereelle joko takuukorjauksiin tai sitten sorviin, josta keskusteltiin kuvassa http://vaunut.org/kuva/33886. Miksei käynti Tampereella voisi olla mahdollinen Haapamäen suunnastakin mutta tuskin ainakaan TK1065/1066:ssa. Tuntuisi erikoiselta, jos osapuilleen pikajunan aikataululla kulkeneeseen kiitotavarajunaan olisi vaihdettu veturi Haapamäellä. | |
| 19.11.2012 23:33 | Kimmo T. Lumirae: | Aluksi Petrin kommenttiin: Hr 13:n käyttöä Hki-Tpe välillä rajoitti voimakkaasti se, että Tpe veturimiehillä ei perinteisesti ollut Hr 13 -pätevyyksiä; ja mahtoiko olla Hki miehilläkään? Riihimäellä toki oli, mutta tietysti Hr 13 oli Kouvolan varikon päätyökalu. Mutta tuo TK1051 "Banaani" on ollut aina erityisen mielenkiintoni kohde ja olen muutamankin kerran miettinyt, kauanko se on ollut kulussa ja senhän Tapio tuossa kertoi, että 1964 alkaen. Nimensä "Banaani" oli tiettävästi saanut siitä, että siinä lähetettiin yön yli kylmäkuljetuksena mm. banaaneja, jotka olivat sitten Oulun torilla (ja epäilemättä lähiympäristössä ja muutamassa kaupassakin) seuraavana päivänä tuoreena myynnissä. Tieto on peräisin huomattavan vanhasta kuulopuheesta, jossa ehkä alun perin ainakin osa on ollut liioittelua tai leikkiä; niin tai näin, niin lempinimi "Banaani" on seurannut 1051:tä sitkeästi; nyt uudet kuljettajapolvet saavat kuulla tämän nimityksen korkeintaan joiltain menneitä horisevilta kuljettajavanhuksilta, jotka nyt vielä töissä ovat :o} 1980-luvulla "Banaani" lähti noin 19.25 Pasilasta ja oli "talon" luultavasti kiireisin, ts. tärkein juna. Joskus saattoi sattua, että "Banaani" jäi lähdössä niin paljon myöhään, että klo 19.30 lähtenyt yöjuna P 63 ehti sen edelle; tällöin P 63 pysäytettiin Riihimäelle niin pitkäksi aikaa, että TK 1051 ajoi siitä siellä ohi. "Banaanin" aikataulu oli niin tiukka, että se ei juuri saanut aikaa kiinni, ja siksi se piti ajattaa mahdollisimman tarkasti aikataulussa, että sen myöhässä kulku ei sekoittaisi "koko" Hki-Ol loppuillan ja yön junaliikennettä. 1990-luvulla "Banaanin" junapaino saattoi olla 1800 t, Sn 100 ja Pn, aiemmin, kun se oli vielä mainittu aikataulussa, 85. Niinpä junassa näki vetovoimana 2 x Sr1. Kun ensimmäiset Sr2 saapuivat, oli tässä sopiva juna näyttää, mihin uusi veturi pystyi, ja "susipari" vaihtui "Käkikelloon", joka tehon puolesta pärjäsi junassa hienosti, mutta synnytti tässä käytössä urbaaneja legendoja 700 km pitkistä ympärilyönneistä :o} "Banaani" kulkee edelleen ja sen tarinaa jatkaa 3051, joka jokunen vuosi sitten lähti Ilmalan terminaalista, edelleen, klo 19.25 ja sen ajoaika Oulun Nokelaan oli 7h30min ja saapumisaika 03.55. Junassa kulkee vain yhdistettyjä kuljetuksia ts. käytännössä rekkoja tai irtoperiä, Transpointia ja Vähälää, joskus muutakin. Rekat ovat hyvään aikaan perillä ja ne voidaan ajaa asiakkaan pihaan siihen mennessä, kun työpäivä alkaa. 1051/3051:llä on ollut hieman myöhemmin kulkeva "sisarjuna" 1053/3053, johon on sijoitettu muut kuin yhdistettyjen kuljetusten vaunut ts. umpivaunuja, jalkakontteja ja jopa säiliövaunuja. Perinteisesti 1051/3051 kokoonpano ei muutu Hki-Ol välillä, mutta 1053/3053:n kokoonpano on saattanut muuttua ainakin Tampereella. Junien vastaparit ovat olleet numeroiltaan: "Banaanin" 5016, ja 1053/3053:n 5014. Nämä junat ovat kulkeneet hyvin tiukasti peräkkäin, kuitenkin niin, että 5016 on taas kiireisempi eikä sen kokoonpanoa muuteta; 5014 ajoi usein melkein näköetäisyydellä perässä, mutta jätti vaunuja ainakin Tampereella. 5014:n kulkuväli muuttui Ol-Ri muutama vuosi sitten ja on mahdollista, että juna ei enää kulje vakituisesti. (Virheet mahdollisia ja lisätiedot tervetulleita). |
|
| 20.11.2012 00:59 | Jorma Toivonen: | Voin taasen olla väärässä, mutta luulisin, että myös "Hesan" miehillä (tai Pasilan miehistöistähän tuohan aikaan käytännössä puhuttiin) oli ajokortti Hr13-sarjan vetureihin. Tosin nuo "ajokortit" olivat harvinaisia "erikoisiin" sarjoihin vielä 1970-luvulla. Esim. keväällä -75 "Riihimäen kiertoon" soluttautui yksi Psl:n 27-sarjan Dv12, samoihin aikoihin "ylennyin" paikallisen "päivystysvuoron" koneapulaiseksi ja kuljettajalla - muista vuoron kuljettajista poiketen - oli ajolupa myös tämänkaltaiseen sarjaan. Usein saimmekin tuolloin kierrossa olleen Dv12:a työkaluksemme JK-juniin tai päivystykseen Dv15:a tilalle - muutoin seisoisi tallissa "tyhjän panttina". | |
| 20.11.2012 15:35 | Petri Nummijoki: | Varmaan Tampereellakin oli 60-luvulla joillain Hr13-pätevyys, koska vetureiden koeajot suoritettiin sieltä käsin. Tietenkin siihen tarkoitukseen on voinut riittää yhden käden sormilla laskettava määrä vakituisista vuorokierroista irrotettuja kuljettajia. Toisaalta Helsingin ja Kouvolan välillä P11/12, P13/14, TK1077/P10 sekä viikonloppujuna P17/18 on ajettu 60-luvun puolivälissä toisinaan Pasilan varikon Hr1- tai Sr12-vetureilla ja toisinaan Kouvolan varikon Hr13-vetureilla. Olisiko miehistökierrot suunniteltu aina uudelleen veturityypin vaihtuessa? Sitten on tietysti muita junia, joissa Hr12 ja Hr13 vaihtelivat mutta ne on voitu hyvin ajaa Kouvolasta käsin. Kouvolassa lähes varmasti oli 60-luvulla monilla kuljettajilla pätevyys Hr12-vetureihin, koska Hr12-vetureilla on ajettu varsin runsaasti tavarajunia Kouvolasta Pieksämäelle, Imatralle ja Kotkaan ennen Hr13-vetureiden tuloa. | |
| 20.11.2012 18:38 | Kimmo T. Lumirae: | Tosiaan silloisen kielenkäytön mukaan Pasilan, eikä niinkään Hesan miehillä, oli varmasti Hr 13 -pätevyyksiä ainakin osalla kavereita. Jos Hr 13 ajot Tampereella rajoittuivat vastaanotto- yms. koeajoihin, niitä ajoivat paljon silloiset matkaneuvojat eli nykyiset vetopalveluasiantuntijat eli vep:it. Matkaneuvoja/vep on eräänlainen kuljettajien käyttötekninen esimies, joka pyrkii pitämään huolta, että ajotekniikka on kohdillaan, ja että kuljettajien (ja aiemmin myös koneapulaisten) välittömästi työssä tarvittavat kaikki työkalut, kuten oppimateriaali ja muut asiakirjat, ovat ajan tasalla jne. Matkaneuvoja/vep myös myönsi mainitut ajokortit eli hyväksyi tyyppipätevyyden tentin ja ajonäytteen perusteella ja matkaneuvoja oli usein kuljettajana erityisen tärkeissä juhlajunissa tai vastaavissa sekä teknisissä koeajoissa. Vuoden 1980 tietämillä Tampereella matkaneuvojan työhön verrattavaa työtä teki ainakin kolme miestä ja heitä työllistivät erityisesti juuri Dr15 ja vähän myöhemmin Dr16 koeajot. Eli koeajoista huolimatta siis tavallisilla rivikuljettajilla ei välttämättä eikä tässä tapauksessa luultavasti ollut Hr 13 -pätevyyksiä. |
|
| 20.11.2012 23:20 | Tapio Muurinen: | Mielenkiintoisia tarinoita "Banaaneista ym. etelän hetelmistä". 1970-luvun alussa TK1051 ajoi Tp - Ol P65:n kanssa samalla aikataululla (P65 oli viikonloppujuna). Koska 1051 ei turhia pysähdellyt, se meni paikoitellen jopa edellä. Hr13 -ajopiireistä ja pätevyyksistä jotain hajakommentteja. Se Hämeenlinnan onnettomuusjuna (TK1066) vuonna 1966 oli Pasilan miehistön kuljettama (helsinkiläinen kuljettaja kuoli ja muistaakseni keravalainen lämmittäjä loukkaantui). Kw:n lisäksi varmasti myös Pm:n miehistöllä oli yleisesti Hr13 -kortti 1960-luvun puolivälissä. Joensuu tuli dieseleille 1964, ja junapainot nousivat 1300 t:iin. Jns - Pm välille tuli kuusi tavarajunaparia Hr13:lle. Joensuusta ajettiin myös Outokumpu/Lieksa/Vuoksenlaakso junia Hr13:lla. Niinikään samoihin aikoihin ajettiin Pieksämäeltä länteen joitakin vuoroja Haapamäelle saakka. Vuotta en muista, mutta myös Haminan ja Kotkan kuljettajille tarjottiin mahdollisuutta ajaa Hr13 -kortti. |
|
| 21.11.2012 12:24 | Eljas Pölhö: | 31.5.1970 alkaneella aikataulukaudella 137 Helsingistä tai Pasilasta pohjoiseen lähteneet pitkämatkaiset tavarajunat olivat: (painot junan maksimipainoja) T1001 Psl 0.05-Kv Puolakka 4.50 (Hr13, sn 75, 1300t) (Lh 2.51-3.30) T1005 Psl 2.00-Kv Asl V 6.05 (Hr13, sn 75, 1300t) T1041 Psl 22.25-Tpe Viinikka 3.06 (Tr1, sn 75, 1000t). Luulisin veturin olleen Sr12 tai Hr12. T1043 Psl 9.35-Tpe Viinikka 14.06 (Tr1, sn 75, 1000t). Luulisin veturin olleen Sr12 tai Hr12. TK1055 Hki 19.05-Tpe Viinikka 21.56-23.00 jatkoi Kokkolaan (Hr12, sn 85, 700t) TK1057 Hki 20.40-Tpe 23.48-0.05 jatkoi Seinäjoelle (Sr12, sn 100, 545t, vain erikoisvaunuja) T1061 Psl 23.20-Tpe Viinikka 3.24 (Hr12, sn 75, 1300t) TK1065 Hki 18.55-Tpe 21.35-21.50 jatkoi Ouluun (Hr12, sn 100, 650t, vain erikoisvaunuja) TK1075 Hki 19.00-Kv 21.54-22.33 jatkoi Iisalmelle (Hr13, sn 85, 800t) TK1077 Hki 20.00-Kv 0.47-0.55-Kv Puolakka 1.00-3.15 jatkoi Imatralle (Hr13, sn 75, 800t/80 aks) Minulla ei ole enää tallella aikataulukauden vakinaisten junien luetteloja tai tavarajunien kokoonpano-ohjeita, joten kulkupäivistä ja vaunuryhmistä ei ole tietoja. |
|
| 21.11.2012 13:51 | Petri Nummijoki: | T1041 ja T1043 taisivat olla lisätavarajunia jo tuolloin. Muistelisin, että 60-luvun alkupuolen aikatauluissa Helsingistä Tampereelle olivat vakinaisia tavarajunia T1041, TK1055, TK1057 ja T1061 sekä lisätavarajunana T1043. Näistäkin T1041 muuttui lisätavarajunaksi noin 1964. Ehkä kaikki normaalit rahdit mahtuivat T1061:een sen jälkeen, kun juna siirtyi Hr12-vetoiseksi. Tuskin tavallisten tavarajunien määrää olisi myöhemmin uudestaan lisätty varsinkaan, jos kulkuun tuli vielä kolmaskin kiitotavarajuna. Toisaalta Helsingistä kulki lyhytmatkaisempia tavarajunia Riihimäelle noin kolme junaparia arkisin, joten niissähän saattoi tarvittaessa mennä Tampereen suunnan vaunujakin. | |
| 10.12.2012 22:54 | Eljas Pölhö: | Lisäsin blogiini sivullisen pika- ja paikallisjunien vaunustoja vaunujen numeroineen (+ yksi T ja yksi TK mutten jaksanut naputella kuin vaunujen sarjatunnukset) vuosilta 1967-1968. Katse oikealle "Sivut"-otsikon alle. http://poelhoe.blogit.fi/ |