11.08.2012 / Lohja
11.08.2012 Lättäjono on saapunut Lohjan asemalle.
Kommentit
| 02.12.2012 15:15 | Tunnus poistettu: | Kuinkahan monta konetta oli tässä letkassa käynnissä? Ja mikähän on pisin tunnettu lättäyhdistelmä? Joskus ehkä parikymmentä vuotta sitten oli jokin tapahtuma johon lättiä kokoontui. Kuvasin melko pitkän jonon Lempäälän Hakkarissa, mutta jonnekin on kuva kadonnut. |
|
| 02.12.2012 19:00 | Jouni Hytönen: | Su 12.9.1993 oli tuo lättien kokoontumisajo Hyvinkäällä. Tampereelta lähti etelään kahdeksan vaunua - viisi Keitele-Museolta, kaksi Haapamäeltä ja Toijalan 4216. Porvoosta tuli viisi vaunua ja lisäksi Rautatiemuseon 4020 oli liikkeellä omin konein ja kävi Porvoon vaunujen kanssa Rajamäellä. | |
| 03.12.2012 00:12 | Juha Puusaari: | Päivämäärät on kyllä ristiriidassa keskenään kantsis korjata tuo kuvan alla oleva. | |
| 03.12.2012 08:33 | Teppo Niemi: | Ja eikös lauantaina 11.8.2012 ollut kulussa juna 1972 Hyvinkää - Hanko. Ja tässä junassa oli siis V+L+V Hy - Hnk ja V+L+V+V Lohjan Keskustaan. Sunnuntain juna 1972 kulki vain Karjaalta Hankoon | |
| 21.10.2022 21:41 | Timo Humalisto: | Kesällä 1973 oli kulussa sunnuntaisin "lättäpikajuna" Tampere-Turku. Lähtö n. 20.15 ja perillä n. 23.00. Pysähtyi välillä suunnilleen samoissa paikoissa kuin sen ajan pikajunat. Onko kellään muistikuvaa kokoonpanosta tai tarkemmasta aikataulusta? | |
| 21.10.2022 22:07 | Esa J. Rintamäki: | 1981 talvella tällaisessa, sunnuntai-illan spesiaalissa H548 oli muistini mukaan neljä vetovaunua, saattoi olla yksi EFiabkin. Aika haipakkaa se päästelikin Turkkusse. Pitäisi käydä rautatiemuseolla, sinne arkistoitavaksi olen vanhemmat muistiinpanoni heittänyt. |
|
| 22.10.2022 13:55 | Eljas Pölhö: | Tammikuussa 1971 Toijala-Turku nopean lättähattujunan numero oli H458 ja esim. 8.1.1971 junan kokoonpano oli Dm6 4008+4000 (ei liitevaunuja). Kyseinen päivä oli vähän tavallisuudesta poikkeava, kun vastaantullut tavarajuna jäi linjalle päästyään osittain Urjalan ratapihalle (veturi 2005). H458 lähti Toijalasta 21:16.32 ja matka-aika Urjalaan oli 17 min 24 s. Urjalassa pysähdys kesti n. 28 min, kun apuveturi (2001) saapui Toijalasta auttamaan hyytyneen junan sivuraiteelle. Urjalan lähdön jälkeen matka-ajat olivat Humppilaan 17 min 58 s, Humppila-Loimaa 14 min 33 s, Loimaa-Turku 44 min 38s. Auran kohdalla oli hiljennys nopeuteen 70 km/h, mutta muutoin Dm6 ajoi mitä irti sai. Seuraavana kesänä juna Tampere-Turku kulki numerolla H108. Tampere 20:50- Toijala 21:19-21:21- Urjala 21:38 - Humppila 21:56 - Loimaa 22:11-22:14 - Turku 22:58. Verrattaessa aikataulua ja Dm6 parin kulkua, niin havaitaan aikatalun olevan lähellä vanhojen Dm6-vaunujen suorituskykyä. |
|
| 22.10.2022 16:34 | Esa J. Rintamäki: | Eljaksen kommenttiin täydennykseksi kaksi seikkaa: (8.1.1971 oli loppiaisviikon perjantai.) Ensiksikin: välimatkat välillä Tampere - Turku, laskettuna graafisesta aikataulusta nro 143, voimassa 30.5.1976 alkaen: Tampere - Toijala: 40,2 km Toijala - Urjala: 18,3 km Urjala - Humppila: 23,3 km Humppila - Loimaa: 20,1 km ja Loimaa - Turku: 66,0 km. Kun nyt muistaisin, koska Toijalassa Turun radan lähtösuuntaa siirrettiin? Toiseksi: Dm6 pyörän halkaisija uutena oli 613 mm Dm7:llä 790 mm. Mikäli Dm6 piiskattiin vauhtiin Dm7:n tahtiin, niin kuutosella Valmet 815D:tä piti huudattaa kovempaa, mikäli vaihteiston ja akselinkäyttölaitteen välityssuhteille ei oltu tehty mitään. Tietääkseni muuta eroa näillä ei juuri ollut kuin nopeusmittarin pyöritysrattaissa. Siinä vaiheessa, kun Dm6:n koreja nostettiin Dm7:n kanssa samalle vetokytkinkorkeudelle, se tietääkseni tehtiin korotuspalamenetelmällä. En ole itse kuullut tai lukenut, että viilailtiinko kuutosten koneistoja mitenkään. En itse usko, että näin olisi tehty, koska erään Turun kuljettajan mukaan Dm6 + Dm7 - yhteisajossa kuutonen pyrki kiihtymään seiskaa nopeammin. Tämä rasitti vaunujen vetokytkimiä (siis Scharfenbergejä), ainakin niihin aikoihin kun Dm6 ja Dm7 olivat samoissa kalustokierroissa. Ja edellä mainittu graafinen: Juna H548, Tampere - Turku: Lähtö Tpe: 20.25 Tulo ja lähtö Toijala: 21.00 / 21.05 (odotti junia 63 ja 107) Urjala kolmiona, lähtö: 21.22 Matku sivuutus: 21.34 Humppila kolmiona, lähtö: 21.43 Tulo ja lähtö Loimaa: 22.00 / 22.04 (kohtaus 109) Mellilä sivuutus: 22.14 Kyrö sivuutus: 22.25 Aura sivuutus: 22.34 (merk. kohtaus 3501) Lieto sivuutus: 22.44 Tulo Turku: 23.00. Kolmiona = juna pysähtyy aina, alle minuutin pysähdys. |
|
| 22.10.2022 21:25 | Eljas Pölhö: | Seuraavan matkani pikalätällä H108 tein 4.12.1971. Silloin sen kokoonpano oli Dm7 4029+Dm6 4012+EFiab (en osaa sanoa oliko EFiab keskellä vai viimeisenä) Silloin lähtö Toijalasta oli klo 21:15.52. Matka-ajat pysähdysten välillä olivat: Toijala-Urjala 17 min 53 s Urjala-Humppila 17 min 57 s Humppila-Loimaa 14 min 51 s (ajoi sivutielle, eli sn 35 ratapihan päässä) Loimaa-Turku 43 min 36 s (auran kohdalla hiljennys sn 75 ja vähän sen jälkeen km 252-253 välillä 35 km/h) Verrattuna Esan listaamiin sivuutusaikoihin niin ohitus ajassa Loimaalta oli Mellilä 7'59", Kyrö 16'00", Aura 23'10", Lieto 31'48", Maaria 35'10" ja Räntämäki 40'22" eli 1976 aikataulu oli oleellisesti hitaampi kuin mitä muutama vuosi aiemmin käytettiin. Nopeimmat kilometrit olivat 35 s pari kertaa (103 km/h) ja pidempiä jaksoja 36-37 s/km (97-100 km/h) |
|
| 22.10.2022 22:30 | Esa J. Rintamäki: | Eikös rataosalla Toijala - Turku kaltevuussuhteet olekin niin, että rata "laskeutuu" rannikolle päin mentäessä? Vakka - Suomi saviseutuineen ei nyt kovin "kurttuiselta" vaikuta, pikaisesti topografikartasta katsottunakaan. Tämä selittäisi mainitun pikalättäjunan joutuisan kulun osaltaan...? |
|
| 23.10.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki: | Rupesin arkeologiksi ja löysin aikataulukauden 128 (30.5.1961 -> ) graafisen aikataulun valokopionipun. Se oli siltä ajalta, kun radan korkeusviiva ja jotenkin luonnostellut ratapihakaaviot merkittiin graafiseen. Mitä Turun tuonaikaiseen lättäkalustoon tulee, niin turkulaisia ajettiin tammikuussa 1961 Dm6 4000 - 4006 - vaunuilla. Toukokuussa 1962 Dm6:a oli enemmän: 4000 - 4009, 4011 - 4014 sekä tarpeelliset liitevaunut. Rataosalla Turku - Toijala kulki illalla sunnuntaijuna 370B. Vetokalustosta minulla ei ole harmaintakaan hajua. Ettei olisikin ajettu Hr11:llä tai Hv1:llä? Lähtö Toijalasta klo 21.20. Asemaväli Tl - Ur oli 18,3 km, eli sama kuin mitä eilisiltapäivällä kommentoin. Kylmäkoski sivuutus 21.33 Urjala tulo 21.38 Matku sivuutus 21.52 Humppila tulo 22.00 Ypäjä sivuutus 22.10 Loimaa tulo ja lähtö 22.19 / 22.21 (kohtaus 3427) Mellilä sivuutus 22.30 Kyrö sivuutus 22.39 Aura sivuutus 22.48 (piirretty vastaantuleva 377, joka kulki arkisin) Lieto sivuutus 22.57 Turku tulo 23.12 Yhteysjunia Toijalassa olivat 68, 63 ja 42B. Ettei 370B ollutkin junan 359 pari (tullut Turusta Toijalaan kello 21.02.)...? Rata on Toijalasta alkaen loivaa ylämäkeä, kunnes Raitoossa (välillä Hanhisuo - Matku, km:llä 174) se taittuu alamäeksi ja loivaa myötälettä sitten riittää Turkuun asti. Urjalan ilmoitettiin olevan vaarallinen liikennepaikka. Toisin sanoen: siellä järjestettiin junakohtauksia, vaikka opastinturvalaitosta ei ollut. Tuona aikana vaarallisia liikennepaikkoja oli 21 kpl, eniten rataosalla Pm - Hpk. Vettä sai Humppilasta, Loimaalta ja Aurasta, kuten ilman muuta Turuust' kanssa. |
|
| 23.10.2022 12:35 | Eljas Pölhö: | Vuonna 1961 junan P370B pari oli H369A. Kumpikin ajettiin Dm6:lla ja ainakaan kesä-joulukuu 1961 välillä siihen ei tullut yhtään poikkeusta. Juna 363/370 tai 370B (kulkukaudesta riippuen) ajettiin vaihtelevasti Hv1-2 ja Dm4 Junan P359 pari oli P360 ja ne ajettiin aina Hv1-2:lla. Muu kuin Turun oma veturi oli 14/8 592. Pikajunapari P357/P358 ajettiin 1.10.1961 saakka Hv1-2:lla, viimeksi 1.10. oli Hv1 556. 2.10.1961 lähtien se ajettiin säännöllisesti Dm4:llä, ensimmäisenä 2.10. oli 1617. Vuoden loppuun mennessä Dm4 korvattiin Hv1-2:lla 9 kertaa. Turussa oli tuolloin vielä muutama Hv2, jotka ajoivat täysin samoja kiertoja kuin Hv1:t. Hr11 ei vielä saanut ajaa Turusta muualle kuin Helsinkiin (kiskotuksesta johtuen) |
|
| 23.10.2022 23:38 | Petri Nummijoki: | Turun ja Toijalan väli valmistui raskaskiskotteiseksi 1966, joten vasta sen jälkeen tuli Hr11-vetureiden käyttö tällä radalla mahdolliseksi. Laivapikajunassa P357/358 oli kai jo 50-luvun puolella talvikausina Dm4-vaunuja http://vaunut.org/kuva/122899 mutta sitten 50- ja 60-lukujen taitteessa näyttäisi Dm4:n käyttö olleen Turun ja Toijalan välillä ylipäätään vähäistä ainakin tilastoista päätellen. Ilmeisesti Rantaradan kierrot veivät tässä vaiheessa kaikki Turun Dm4-vaunut. Vuoden 1961 kuluessa tilanne muuttui, kun Rantaradan Dm4-vuoroista useimmat siirtyivät Hr11-vetureilla tai Lättähatuilla ajettaviksi ja Turun Dm4-vaunuille täytyi keksiä uutta käyttöä. P359 ei jäänyt Toijalaan vaan jatkoi Tampereelle asti mutta henkilöjunana. Tämähän kuljetti Helsingistä Toijalaan ajetusta postijunasta H213/H231 Tampereelle posti- ja vankivaunut. P359/360 ehti olla 1960-luvun puolivälissä hetken aikaa Vv16-vetoinenkin Hv1-2-vetureiden ja Hr11-kauden välissä. |