05.01.2013 / Tampere tavara
05.01.2013 Osana toimia pyrittäessä parantamaan ohjaamon lämmitystä ja ilmanvaihtoa, ovat kaikki ekomaalatut Sr1 veturit saaneet kiinteät sivuikkunat ja Sr2 -tyyliset avattavat luukut oviin. Muutamaan punavalkeaankin näyttää tällainen muutostyö tehdyn, kuten tähän kuvan yksilöön 3005.
Kommentit
| 06.01.2013 03:01 | Topi Lajunen: | Itse asiassa, syy muutoksiin taitaa olla pääasiassa äänieristyksen parantaminen. Lämpimäksi ohjaamon on saanut varsin helposti ennen muutostyötäkin. | |
| 06.01.2013 12:54 | Kimmo T. Lumirae: | Itse asiassa kyse on sivuikkunamuutostyöstä, jonka syytä en varmaksi tiedä, mutta käsittääkseni yleisesti käytössä olevasta ruotsalaisikkunasta ovat joko varaosat tai huollon ja käyttäjien kärsivällisyys loppuneet ja siksi on päätetty tuumata sivuikkuna-asia uudelleen. Joissain vetureissa on Sm-tyyppinen työnnettävä sivuikkuna, mutta tämä ei-työnnettävä-eikä-laskettava kiinteä malli on tavoitteena muutostyössä. Ja kun protot oli saatu tehtyä, todettiin, että nyt se kauhealla vaivalla vuosikymmenten mittaan tiiviiksi saatu ohjaamo onkin nyt niin tiivis, että ilma ei enää vaihdu lainkaan (ilmastointilaitekin vain kierrättää sisäilmaa), ja päätettiin tehdä oveen tuollainen tirkistysreikä, josta ei voi heittää rahtikirjoja (eikä enää nykyään tarvikaan koska ne ovat äskettäin kadonneet lopullisesti bittimuotoon) eikä pistää päätä pihalle keskustellakseen kenenkään kanssa, mutta hieman siitä voi yrittää tuulettaa. Alkuperäisen tyyppisissä ohjaamoversioissa eli ennen lämpöeristyssaneerausta ei tätä ongelmaa ollut, koska veturin ohjaamossa sekä veti että työnsi kaikista mahdollisista raoista, ja joskus mahdottomistakin, kun etsittiin että "mistä p**kele nyt vielä puhaltaa jääkylmää ilmaa haaroihin". Ilmanvaihto oli niin tehokas, että vaivalla lämmitetty ilma poistui saman tien raoista pihalle ja tosi pakkaskeleillä toppahousut ja jopa pilkkihaalari kuuluivat monien Sr1-miehistöjen asusteisiin. Koneapulaisen saattoi nähdä istumassa istuimellaan työtakki ja viimeviikkoinen iltalehti polvien päälle levitettynä ja silti kylmyyttä kiroillen. |
|
| 06.01.2013 13:18 | Kari Suominen: | Olin käsityksessä, että tämä ikkunaremontti olisi ollut osa isompaa pajakäyntiä ja ekomaalausta samassa yhteydessä. Siksi näiden muutosten ilmestyminen muutamaan vielä punavalkoiseen oli yllätys. Tämä onkin jo muuten toinen näihin alas laskettaviin ikkunoihin kohdistuva muutostyö susien historiassa. Uutenahan näiden ikkunoiden karmit olivat ylä- ja alakulmistaan täysin suorakulmaiset, mutta 80-luvun puolivälissä jonkinlainen saneeraus toi ikkuna-aukkoon pyöristetyt kulmat. | |
| 06.01.2013 13:22 | Kari Suominen: | Taisimme kirjoittaa kommenttia Kimmon kanssa samanaikaisesti, koska viimeisimpään omaan kommenttiini löytyy kannanotto sen yläpuolelta :O). Hyvä, selväksi tuli käänteisestä järjestyksestä huolimatta | |
| 06.01.2013 13:43 | Topi Lajunen: | Juu, kiitos jäsen K:t kommenteista. Olen ollut osittain väärässä käsityksessä tässä (tosin kyllä minä olen saanut ohjaamon aina lämpimäksi...). Äänieristykseenkin tehtiin parannuksia samassa yhteydessä. | |
| 06.01.2013 21:55 | Kimmo T. Lumirae: | ...ja edelleen on äänieristyksessä tekemistä, jäsen T :o} Kyllä, Kari, uutenahan näissä oli hemmetin jäykät alas laskettavat sivuikkunat, sellaista kahden miehen nostettavaa mallia, ja siihen haettiin parannusta sekä kotimaiselta valmistajalta (suorakulmainen) että ruotsalaisesta ikkunatyypistä (pyöristetyt nurkat, ks. ruotsalaisveturit) ja jälkimmäinen voitti. Siinä on jonkinlainen kevennysjousi (ehkä 1 mm:n jousiterästä, leveys ehkä 50 mm), joka keventää ikkunaa nostaessa, mutta kuluu jossain vaiheessa loppuun. | |
| 06.01.2013 23:07 | Jarno Piltti: | Kun lukee näitä tarinoita Sr1:ten alkuperäisestä ohjaamomaailmasta, ei voi kuin herkutella ajatuksella alkuperäiseen asuun entistetystä museo-sudesta. Tai ainakin sellaisen ohjaamosta: lämmityslaitteena keittolevyt ja valaistuksena 20 watin hehkulamput, puun käyttö rakenteissa ym. Siinä olisi eksotiikkaa ja omalla tavallaan tarkkaa ajankuvaa sen ajan maailmanpolitiikasta! | |
| 07.01.2013 00:34 | Jorma Toivonen: | Tuohon Kimmon kommenttiin puuttuakseni - todella jäykät olivat sivuikkunat laskea, mutta saattoivat nousta täysin yllättäen "omin voiminkin" vauhdilla ylös, joskus ei riittänyt kahdenkaan miehen avustus, jos sattui "pamauttamaan" ikkunan täysin ala-asentoon - pientä säätöä... Mutta varuillaan sai olla kurkkiessaan avoinaisesta sivu-ikkunasta kurkkunsa kanssa. Jarnon mainitsemissa "lämmityslaitteissa" saattoi moni veturimies sulattaa talvikenkiensä "muoviset" anturat, toisaalta lattialle jätetyssä "juomavesikannussa" neste muuttui piankin kiinteään muotoon pakkasilla... |