08.12.1974 / Helsinki asema
08.12.1974 Huomasin, ettei vaunutorgissa ollut yhtään kuvaa Fol-sarjan vaunusta. Yhdessä kuvassa on nyt koko sarja, Fol 22560. Yhdistettyyn kondukstööri- ja matkatavaravaunuun rakennettiin höyrykattila junan lämmitystä varten, kun Hr13-vetureista ei saanut höyryä. Tässä vaunu odottelee romutustaan Helsingin ratapihalla taustanaan Finlandia-talo.
Kommentit
| 08.01.2013 14:39 | Kurt Ristniemi: | Sarja jäi sitten vain yhden vaunun mittaiseksi? Eikös idea toiminutkaan, ja mitenkäs sitten Alstommi-junien lämmitys hoidettiin? | |
| 08.01.2013 16:55 | Petri Nummijoki: | Tämähän valmistui vasta jotain 1967. Muutamaa vuotta aikaisemmin tämän kaltaisille vaunuille olisi voinut olla käyttöä Hr13- tai Sv12-vetoisissa junissa mutta tuskin suurta tarvetta enää tuossa vaiheessa, kun yksikkölämmityksellä varustettujen teräsvaunujen tuotanto oli täydessä käynnissä ja höyrylämmityslaitteistolla varustetuista Sr12-vetureistakin valmiina jo noin puolet koko sarjasta. Pääasiassa lämmitys tietysti hoidettiin käyttämällä Hr12-vetureita pikajunissa mutta niitä ei suosittu keveimmissä junissa tai muutamilla radoilla suuren painon vuoksi. | |
| 08.01.2013 17:12 | Tapio Keränen: | Ensimmäiset kuvani Fol-vaunusta olen näppäillyt Pasilassa kesällä 1965. Jos en kovin väärin näe, Pasilan konepajan korjausmerkintä aluskehyksessä on huhtikuulta 1964. | |
| 08.01.2013 20:22 | Olli Keski-Rahkonen: | Fol on valmistunut muutostyöstä kesäkuussa 1964, kuten linkistä http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 ilmenee. | |
| 08.01.2013 22:40 | Marko Anttila: | Ehdotus: Jos em. artikkelin matkustajavaunutaulukkoa muokkaisi siten että otsikkorivi olisi koko ajan näkyvissä, niin taulukkoa olisi hieman miellyttävämpi lukea. Luulisi kyseisen pilvipalvelun tarjoavan moisen ominaisuuden. | |
| 09.01.2013 10:44 | Petri Nummijoki: | OK. Resiina-lehden 2/87 matkustajavaunuartikkelissa taitaa olla vuosiluku 1967. Siitä tuo on jäänyt mieleen ja juurikin sen vuoksi, että kummallisen myöhäiseltä tuntui rakennusaika, kun ensimmäiset Hr13-veturit otettiin kaupalliseen liikenteeseen jo 1963. | |
| 09.01.2013 16:00 | Tapio Nikula: | Ennen teräsvaunujen tuloa oli jo aika iso osa puuvaunuista varustettu yksikkölämmityksellä. Junamiehet kävivät matkan aikana lisäämässä pökköä pesään ja lämmintä riitti yleensä sopivasti, siis lämmitys toimi koivuklapia polttamalla. Onko tietoa, oliko puuvaunuissa missään vaunussa öljykäyttöistä kaminaa? Toki osa vanhemmista puuvaunuista lämpesi höyryllä ja pitkässä Pohjanmaan yöpikajunassa saattoi junan alkupäässä olla vaunuissa helvetin esikartanon lämmöt ja junan peräpäässä oli sitten hailakkaa. Yksikkölämmittetyissä vaunuissa luki vaunun rungossa valkoisella tekstillä "Vesilämmitys". | |
| 09.01.2013 16:44 | Teppo Niemi: | Mutta vaikka iso osa puukorisista vaunuista oli varustettu yksikkölämmityksellä, niin niissä oli myös vastavirtakojeet eli lämmönvaihtimet, joilla höyryllä voitiin lämmittää lämmitysvesi (neste). Mutta vielä vuonna 1967 oli pelkällä höyrylämmityksellä varustettuja matkustajavaunuja ainakin sarjoissa CEi parisen kymmentä kappaletta, Ei vaunuissa, Eis vaunuissa (2 kpl) | |
| 09.01.2013 18:02 | Kari Roininen: | Muurisen Tapsa mainitsee Hr13 vetoisissa junissa vuodelta 1974 myös hiililämmitteiset vaunut,oliko se vain vaihtoehto Nikulan Tapsan mainitsemille halkolämmityksille? | |
| 09.01.2013 19:59 | Lasse Hinkkanen: | Olen matkustellut ehkä vuonna 1975 puuvaunussa Helsingistä Haapamäelle. Se vaunu oli ainoa puuvaunu koko junassa ja heti veturista seuraava. Veturina oli Dr12 josta oli jo purettu höyrynkehitin pois. Konnari laittoi klapeja lämmityskattilaan ja oli paljon läpöisempää kuin teräsrunkovaunuissa. | |
| 09.01.2013 21:03 | Tapio Muurinen: | Yritän kovasti muistella olenko joskus/jossain nähnyt hiiliämpärin Ei-vainussa klapipinon vieressä, vai tarkoittaakohan Kari tätä kuvaa http://vaunut.org/kuva/22385?u=832&paik=Helsinki | |
| 10.01.2013 09:35 | Teppo Niemi: | Takaako vaunun aluskehyksen merkintä "Vesilämmitys" että vaunussa olisi ollut yksikkölämmitys eli lämmityskattila? Olihan vuonna 1967 vielä käytössä Ei-vaunuja joissa oli vesilämmitys ja vastavirtakoje, mutta ei lämmityskattilaa. Esimerkkinä tällaisesta vaunusta käyköön Ei 22155. | |
| 10.01.2013 15:34 | Kari Roininen: | Jeps! Tästä kuvasta oli Tapio kysymys! Kun kuvatekstissä mainitset hiililämmitteiset vaunut,ajattelin vain varmistaa,että oliko niitä? Voisi luulla että ainakin sotkuista puuhaa,mene ja tiedä?Ehkä tähänkin saadaan vastaus,vai onko Tapiolla jo varmaa tietoa? | |
| 10.01.2013 20:10 | Tapio Muurinen: | Siinä linkkikuvassa on P9 matkalla Vainikkalaan ja edelleen Moskovaan sikäläisellä vaunustolla. Koskaan en ole noissa vaunuissa käynyt sisällä, joten en osaa sanoa, kuinka vaununhoitaja latasi kattilan. Varmaan se oli tarkoituksenmukaisesti suunniteltu siihen sopvin työvälinein. Tuliko myöhemmin sellainen kielto, että vaunujen seisoessa Helsingissä hiililämmitystä ei saanut käyttää? Hiiliboksin täyttäminen ennen matkaa on varmaankin ollut oma operaationsa. | |
| 11.01.2013 01:05 | Eljas Pölhö: | Kuvasta näkyy huonosti vaunun 22560 taara. 1960-luvun lopulla se oli 40,9t. Vaunujen 22501-558 vaihteluväli oli 30,0-36,3t (45 yksilöä tarkastettu silloin). | |
| 20.12.2017 18:05 | Esa J. Rintamäki: | Fol 22560 oli entinen Fo 22543 vuodelta 1949. Vuonna 1978 se muutettiin virkatarvevaunuksi Rto 198 Etv. Sitä käytettiin Jyväskylän ympäristössä jään sulattamiseksi tunneleista. | |
| 28.12.2017 01:00 | Esa J. Rintamäki: | Kuvan oikeassa reunassa näkyy hitunen Eim 21916:ta. Se oli vuodelta 1959, oltuaan sitä ennen Ci 2332 vuodesta 1956. Alun perin se valmistui vuonna 1915 vaunuksi Ci 2227. Hylkäys tuli sitten 1978. Tehnyt aika pitkän "virkaiän"...! |