02.07.1968 / Helsinki Sörnäinen
02.07.1968 Kesällä 1968 hylkäystä odottelevia vaunuja koottiin usein Sörnäisten ratapihalle. Tällä kertaa siellä saattoi nähdä Gg- ja ehkä Ggl-sarjojen puukorisia lämmin- ja jäähdytysvaunuja. Katolle pääsi päädyn tikkaita pitkin. Kattoja pitkin saattoi liikkua lankkukäytävää pitkin. Päädyissä olivat jääntäyttöluukut, jotka avattiin jäälohkareiden täyttämiseksi jääsäiliöihin. Kesällä vaunuja jäähdytettiin, jotta viileässä viihtyvät elintarvikkeet voitiin kuljettaa pilaantumatta perille. Talvella puolestaan vaunuja lämmitettiin veturista saatavalla höyryllä tai ratapihalla seisoessaan kamiinan iloisesti rätisevällä tulella.
Kommentit
| 23.01.2013 12:34 | Tunnus poistettu: | Tällä sivustolla esiintyy ainakin kaksi Tapiota joiden kuvat ovat tosi hienoja ja rautatiehistoriaa tallentavia. Kiitos! | |
| 23.01.2013 12:39 | Jarkko Korhonen: | Eikös taustalla näy juuri purettavana oleva (kuvia Metro-lehdessä 22.1.) viimeisessä käytössään Kyläsaaren vastaanottokeskuksena toiminut rakennus? | |
| 23.01.2013 13:07 | Juha Kutvonen: | Tuo alunperin Sörnäisten junatoimistoksi valmistunut rakennus on kuvassa vasta muutaman vuoden ikäinen. | |
| 23.01.2013 18:40 | Jorma Rauhala: | Sörnäisten "asematalo" joutui käytönjälkeen tyhjänä ollessaan ryöstetyksi jonkin kotimaisen tottelemattomuusryhmän voimainkäytöllä ja siellä asui eteläeurooppalaisia mustalaiskerjäläisiä epäinhimillisissä oloissa http://vaunut.org/kuva/68853. Tuolla vasemmalla on tosiaan Kyläsaaren roskienpolttolaitos, joka muutettiin myöhemmin ulkomaalaisten vastaanottokeskuksi. | |
| 23.01.2013 20:12 | Tapio Muurinen: | Joskus olen mietiskellyt, kuten nyt, mistä jäähdytykseen tarvittavat jäälohkareet hankittiin (sen entisajan maidonjäähdytys navetoissa on kyllä tuttua), ja kuinka jäät hilattiin vaunujen katolle - kantamallako? | |
| 23.01.2013 20:36 | Jimi Lappalainen: | Lieneeköhän ollut pakastimiin tms. kylmätiloihin varastoitua johtovettä? Tai merivettä? | |
| 23.01.2013 21:50 | Kurt Ristniemi: | Ennenvanhaan hyvään aikaan jäät sahattiin talvella järvenjäästä ja varastoitiin jääkellareihin sahanpuruun. Sieltä niitä sitten kesällä otettiin käyttöön mm. siihen maidonjäähdytykseen. Ja epäilemättä jäähdytysvaunuihinkin. Jäät kannettiin tukkisaksien kaltaisilla jääsaksilla (ks. http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1030233&from=&prms=s_start%3D40%26s_class%3D1 ) selässä tuonne vaunun katolle. Näin siis ainakin 1900-luvun alulla. | |
| 24.01.2013 09:31 | Tapio Muurinen: | Eli asemilla on täytynyt olla omia jäävarastoja ja "jäämiehiä", jotka huolehtivat vaunujen jäähdytyksestä lisäämällä jäitä tarpeen mukaan? Oliko VR:llä oma jäänhankintaorganisaatio, vai ostettiinko paikallisilta? Joko tämä tietoperimä on kadonnut? Helsinkiin tuli 1930-luvulla toista kymmentä maitovaunua arkipäivisin, lisäksi muut kylmäkuljetukset - ympäri maata sama tilanne , mutta piemmässä mitassa, joten kyllä jäitä tarvittiin. - Nimim. "Purukasasta jäitä kuokkinut ja navetan maitohuoneelle kärränyt". | |
| 26.01.2013 12:15 | Ilkka Hovi: | Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkiston aulassa on iso suurennos Pasilan varikosta n. 1900 + jotain. Osa samasta kuvasta on ollut Resiina-lehdessä. Kuvassa näkyy selvästi lämmin- ja jäähdystysvaunuja taka-alalla Sörnäisten radan vierellä. Vanujen takana on vyörytyslaitteen tapainen rakennelma, jonka luulen olleen jään kuormaamiseksi vaunujen jäähdytystä varten. Vanhemmissa, varsinkin päätykuormatuissa vaunuissa, jääsäiliön täyttö tapahtui päätyoven kautta. Sivukuormatuissa vaunuissa oli myös eteinen, josta jääsäiliöt voitiin täyttää. Jääsäiliöt olivat vaununkorin sivuseinillä ja jää oli ilmeisesti murskana. Näitä kuormauspaikkoja on pitänyt olla useita, koska esim Hangon voijunat tarvitsivat jäähdytystä kesäaikaan. Tätä jäähilettä on voinut saada jäähdytyslaiteistosta. Esimerkiksi Hangossa oli voimakasiinilla isot jäähdytyslaitteistot, joiden höyrykoneet ollevat edellen konehallissa jäljellä. Hyvä selvitys on kirjasessa "Suomen Valtionrautatiet. Junien lämmitys- ja jäähdytyslaitoksia koskeva Ohjesääntö. 1910. " Sieltä selviää kolmiakselisissa vaunuissa olevan kaksi jääsäiliötä ja kaksiakselisissa vaunuissa olevan jääsäiliöitä vain yksi kappale. Kuvassa oleva Gg onkin eri rakennetta ja luulisin sinne laitettavan suurempia jääkappaleita. Olen ymmärtänyt, että vaunuihin täytettiin jään lisäksi jonkin verran suolaa, ilmeisesti tasaamaan sulamistapahtumaa (?) |
|
| 27.01.2013 11:16 | Kurt Ristniemi: | Radoilta ja ratojen varsilta -kirja kertoo voivaunujen jäittämisestä Toijalassa 1930-luvulla: Jääsäiliö oli silloin lähellä asemaa, ratapihan toisella puolella, ja sinne mentiin jo ajoissa ottamaan jäitä irti. Ne rikottiin sitten sopivan kokoisiksi kappaleiksi ulkopuolella. Kun päivystäjä veti vaunut siihen kohdalle alettiin kantaa kainalossa jäitä vaunujen säiliöihin. Tässä puuhassa oli tavallisesti yksi mies ja mestari tavaratoimistosta ja kaksi miestä asemalta. Pienet vaunut oli kyllä mukavia jäittää, mutta isot oli kamalia, kun ne täytyi katon päältä täyttää ja kantaa jääpalaset kainalossa ylös. Sen jälkeen oltiin aivan märkiä, kun siitä hommasta pääsimme. |
|
| 27.01.2013 14:40 | Kari Suominen: | Ennen vanhaan ei nirsoiltu, silloin tehtiin kaikkivoipaisen sosiaaliturvan puuttuessa niitä töitä mitä oli tarjolla. Kirjassa kuvattu vaunujen jäittäminen ajoittuu 1930-lukuun, jolloin maassamme yleismaailmallisen laman seurauksena vallitsi voimakas työttömyys ja uskonkin, että nämä kainaloissaan jäitä kantaneet olivat työnkuvasta huolimatta mielestään etuoikeutettuja, kun saivat valtiolle töitä tehdä. | |
| 27.01.2013 17:08 | Kurt Ristniemi: | Suolan käytöstä jäähdyttämisessä Otavan pieni tietosanakirja vuodelta 1926 kertoo: Jäähdytysseos, kahden tai useamman aineen seos, jotka liuetessaan toisiinsa sitovat paljon lämpöä. Esim. 3 osaa lunta ja 1 osa keittosuolaa antaa —20° C, 7 osaa lunta ja 10 osaa kalsiumkloridia —55° C. |