25.05.1983 / Välillä Vihanti–Tuomioja
25.05.1983 Koksijuna T7057 matkalla kohti Raahea.
Kommentit
| 03.02.2013 22:01 | Oskari Kvist: | Mistäs tätä koksia kulki? | |
| 03.02.2013 22:30 | Riku Outinen: | Tuohon aikaan juna taisi numerosta päätellen tulla jo Niiralasta, aiemmin tuli Vainikkalan kautta. Koksijunien kulku katkesi kun Raaheen valmistui koksaamo jonka kivihiili tuli ja tulee edelleen laivalla. Osa kivihiilestä (n.200 kt) tulee Venäjältä, mutta se on halvempaa tuoda Venäläisen sataman kautta laivalla Raaheen kuin junalla. | |
| 03.02.2013 22:48 | Perttu Karttunen: | Olikos tämä jo niitä jotka kiersi Sysmäjärven ohitse. Pitääpä kaivaa tuo vanha aikataulu jostain, muistakseni se kulki juurikin tällä numerolla. | |
| 05.02.2013 22:51 | Tapio Muurinen: | Tserepovetsista koksi tuli edelleen kuten aikaisemmin Vainikkalan kautta. Niiralan kautta alettiin vetää 1977 alusta (maaliskuu). Smj jäi taakse n. 2:30. - Vasta Niiralan kautta ajettaessa tämän junan paino nostettiin 1700 tonniin. Aikaisemmin luulin, että jo Vainikkalasta olisi säännöllisesti vedetty noilla painoilla. | |
| 06.02.2013 07:17 | Petri Nummijoki: | Mihin perustuu väite, ettei Vanikkalasta olisi ajettu 1700 tonnin junia, koska ainakin aikataulukirjassa junapainoksi ilmoitettiin (Vainikkalan junalla) 1700 t jo 70-luvun alkupuolella? Sen sijaan Niiralasta taidettiin ajaa aluksi 1500 tonnin junia ja nosto 1700 tonniin tapahtui vasta jonkinlaisen koeajan jälkeen. Muistelen ainakin hämärästi, että jossain lehdessa (Rautatieuutiset?) olisi artikkeli Niiralan koksijunan painon nostamisesta 1700 tonniin. | |
| 06.02.2013 09:44 | Tapio Muurinen: | Petri Hyvä, ei se ollut v-ä-i-t-e, vaan varovainen takaisinotto, kun sattui silmiin se samainen Rautatieuutisten artikkeli Niiralan kautta vetämisestä (1977 alkupuoli). Eli hajatietoja sieltä ja täältä. Olen itsekin puhunut aikisemmin 1700 tonnista esim. http://vaunut.org/kuva/62427 | |
| 07.02.2013 09:35 | Petri Nummijoki: | Vaunujen ryhmittely- ja tavarajunien kokoonpano-ohjeisiin 4.3.1974 päivätyssä muutoslehdessä on T2051:lle perjantaita koskeva aikataulumuutos. Junapainoksi ilmoitetaan 1700 tn lisätekstillä "Koksikuljetus Vna-Rhe". | |
| 07.02.2013 22:45 | Tapio Muurinen: | Kun nämä säännölliset pendelikuljetukset alkoivat vuoden 1967 alussa; koksia Raaheen ja rautaa NL:oon, oli junapaino 1500 t ja sn 75 km/t. Normaalisti painot olivat muualla maassa vielä 1300 t. Tosin eräät pohjoisen Ome-junat olivat jo yli kaksi vuotta olleet 1500 t. Koksikuorma oli 1000 t, eli Rautaruukin silloinen vuorokauden tarve. Vuonna 1969 mainitaan Raahen koksijunien painoksi 1600 t. Perusparannuksia oli vielä runsaasti reitin varrella tekemättä, joten on helppo ymmärtää mahdolliset hankaluudet aikataulussa pysymiseksi raskaammilla kuormilla. Aikaisemmin olen ollut siinä luulossa, että painot olisivat alusta alkaen olleet 1700 t, mikä on väärä. Heinäkuussa 1972 ajettiin kokeiluna 1700 t:n koksijuna Pm-Jy-Hpj kautta. Se onnistui heikommallakin radalla, mutta ei saanut jatkoa. Kiuruvedellä kesällä 1973 heräsin lähes joka yö kolmen kuukauden ajan tämän ”mahtijunan” pauhuun ja tärytykseen, kun petini oli 19 m radasta. Silloin radatkin olivat jo vahvassa kunnossa. Vokkeja oli perässä 22-23 + ”Hakaset” päissä. Mitäs se koksi-Vokki painaa, 75-77 t? Näistä kaikista on muodostunut varauksellinen malli, jota voi tarvittaessa säätää, kun parempia dokumentteja ei ole. – Entinen hevosmies sanoi hevoselleen tukkikuormaa tehdessään: ”Jos sinä tämän ja tämän jaksat vetää, niin jaksat sinä vielä tämän ja tuonkin.” | |
| 08.02.2013 09:35 | Petri Nummijoki: | Sellainen muistikuva on, että ainakin jonkun vuoden osalta T2051:n aikataulussa lukisi junapainon 1700 t lisäksi, että kokoonpanoon kuuluu 27*Vok + välivaunut. Tämä tarkoittaisi, että yhden kuormatun Vok-vaunun paino olisi vain reilut 60 t. Tällöin kuorman osuus olisi noin 40 t ja 27-vaunun yhteiskuorma 1000-1100 t, joka täsmää mainittuun Rautaruukin vuorokausitarpeeseen. Saattaa tietysti olla, että Vok-vaunuun olisi mahtunut enemmänkin koksia mutta akselipainojen alentamiseksi niitä ei aluksi vedetty täydessä kuormassa. Olihan junan kulkureitillä linjallakin kevyttä 30-33 kg:n kiskotusta vielä vuonna 1969 välillä Iisalmi-Pyhäsalmi. 60-luvun puolella yli 1300 tonnin junapainot olivat harvinaisia ja lähinnä niitä käytettiin vain uusilla 60-luvulla valmistuneilla tavaravaunuilla suoritetuissa kokojunakuljetuksissa. Vasta 70-luvun alussa tavarajunien yleinen maksimipaino nousi 1500 tonniin ja kokojunakuljetuksissa sekä itäisessä yhdysliikenteessä käytettiin tätäkin korkeampia 1600-1800 tonnin junapainoja. Ilmeisesti ennen sotia suunnitelluissa vaunutyypeissä rakenne ei kestänyt yli 1300 tonnin junapainoa ja junien kokoa voitiin laajamittaisesti kasvattaa vasta, kun vanhat vaunut alkoivat olla selvänä vähemmistönä. |
|
| 08.02.2013 10:09 | Tapio Muurinen: | Silmääni miellyttää tämä Jukan kuva v. 1967 http://vaunut.org/kuva/62442?kv=1967 (samalla toppuuttelen ensimmäistä kommenttiani 1700 tonnista) Kuvasta voisi yrittää laskea vaunuja; saan n. 23 Vokkia. Jos lisätään neljä vaunua, niin saadaan hyvinkin se 1700 t. Omat laskelmani ovat lähinnä teoteettisia ja muistot haalistuneita esim. vaunujen lukumääristä. - Vainikkalan - Kouvolan välillä ajettiin v.1969 runsaasti 1800 tonnin koejunia. Ne sujuivat ongelmitta. Niillä pedattiin tulevia, koskien varmasti myös näitä kujetuksia. | |
| 08.02.2013 10:46 | Petri Nummijoki: | Tosin jotain myöhempiä kuvia ko. koksijunasta on julkaistu, jossa vaunumäärä on vain 20 vaunun kieppeillä + välivaunut. Tietysti juna on voinut olla joskus tilapäisesti normaalia lyhyempi mutta olisiko Vok-vaunuista ollut vuosien saatossa myös eri kokoisia versioita? Millä vetureilla noita 1800 tonnin koejunia vedettiin vai useammallakin eri sarjalla? |
|
| 08.02.2013 11:28 | Riku Outinen: | Tästä junasta en osaa sanoa mitään, mutta Tornion Röyttään Outokummulle vielä nykyisinkin kulkevat koksi-Vokit ovat painaneet keskimäärin kaiketi yleensä reilu 60 tonnia, vaihteluvälin ollessa n. 60-70 tonnia. | |
| 09.02.2013 13:50 | Tapio Muurinen: | Niiralasta on ajettu myös kahta koksijunaa vuorokaudessa. Varmaankin toinen on ollut kevyempi, tai jaettuna molemmat. Vokkien tilavuudet ovat hieman vaihdelleet. Puukorillinen, joita alkuaikoina käytettiin, oli 70,5 m3, teräskorillinen 76 m3 (jätetään käsijarrulliset pois; ne olivat molemmissa pienimmät, mutta niitä ei näissä junissa käytetty/näkynyt). Suurta merkitystä näillä eroilla ei ollut. Oleellista on sen sijaan masuunikoksin tilavuuspaino. Montako tonnia sopi yhteen vaunuun? Kantavuusraja (69 t, 1960-luvulla vielä 62 t) ei tullut vastaan. Varmaan ”toveri-lastaajaa” oli valistettu alkuaikoina myös Suomen ratojen kunnosta. Tunnetusti naapuri ei ujostellut kuormia tehdessään. Vähän ynnäilemällä vaunukuorma oli vain n. 40 t. Rautaruukin vuorokausikulutus 1000 t olisi mahtunut hyvin 20:een vaunuun, jos koksikuutio olisi vaikkapa 0,75 t. Enemmän vaunuja joka tapauksessa oli, mutta tarkempi muisti tässä suhteessa viiraa. Aika monesti näin T2051 myös Kouvolassa. – Noista Vainikkalan – Kouvolan 1800 tonnin maksi-junista, ja toisinpäin 180 aks. VGobo- Vok-tyhjävaunujunista oli lyhyt artikkeli Rautatieuutiset 22/1969:ssä. Vetureita ei mainittu, mutta eiköhän ne Kymen Voimapohatalla (Hr13) tehty. | |
| 14.02.2013 22:52 | Tapio Muurinen: | Neljä päivää myöhemmin, kun Oulu sai sähköt ja aikataulut muuttuivat, niin muuttui myös vetäjä. Tämä juna sai kait numeron 7055 ja vetojuhdaksi tuli 3xDv12. Junakin kasvoi 2300 tonniin; Vokkeja perässä 38 kpl. |