03.07.2013 / Vihanti
03.07.2013 Vihannin asema joitain tunteja ennen siirtymistään uuteen taaempaan sijaintiinsa. Oikealta lukien toisen teräspalkin alla näkyy tiilimuurausta, ilmeisesti kellari?
Kommentit
| 26.07.2013 12:18 | Martin Hillebard: | Mikä oli motiivi asemarakennuksen siirrolle? Vanhassa kotikylässäni Järvenpäässä suoritettiin samanlainen pakkonykäys vuosia takaperin. Se johtui siitä, että Pendolinot alkoivat kulkea, ja asematalo seisoi etelään johtavalta raiteelta etäisyydellä tuskin "toista syltä". Jo aikana kun Pekat vetivät pikajunia siitä ohitse, niin oli pojalle jonkinasteinen kokemus seistä siinä seinustalla. Aikuiset varoittelivat: Heidän käsityksensä mukaisesti veturin suuret vetopyörät vaikuttivat kuin jonkinlainen "fläkti" jonka aikaansaama imu olisi vetänyt liika likellä seisovan junan alle. Mene tiedä. | |
| 26.07.2013 12:33 | Jukka Voudinmäki: | Motiivia löytyy esim.: http://www.raahenseutu.fi/Uutiset/1194757251870/artikkeli/asema+nosturin+nokkaan+tai+pyorien+paalle.html | |
| 26.07.2013 12:47 | Jarkko Korhonen: | Arvostan perusteellista siirtotyötä. Perusteellisuudesta kertoo, että sinänsä helposti irroitettavat ja pienestäkin vääntämisestä rikkoutumisherkät lasit ja ovet on jätetty paikoilleen. | |
| 26.07.2013 12:48 | Jarkko Korhonen: | Tuo muuraus voi olla myös pystyuunien perustuksia. Asemarakennuksissa harvemmin on kellareita talon alla, vahtituvissa useammin, joskin harvemmin niissäkään. | |
| 26.07.2013 13:53 | Martin Hillebard: | Kiitos Jukka. Kylläpä sitä nyt taas myllätään. * * * Käsitykseni mukaan Järvenpään asemarakennuksella ei ollut kellaria, vaan hirsikehikkoinen konstruktio oli pystytetty jämerälle, luonnonkivistä hakatulle sokkelille. Kun talo siirrettiin, niin valoivat ensin uuden perustan betonista, ja jälkeenpäin ilmeisesti se entinen päätyi kivimurskaamoon. Tai mihin niitä kuusi-sivuisia paasia nyt olisi voinut uudelleen käyttääkin. | |
| 26.07.2013 15:32 | Tunnus poistettu: | Kuinkahan monta asemarakennusta on Suomessa siirretty toiseen paikkaan joko kokonaisena tai purettuna ja uudelleen koottuna. Pasilahan on melko tunnettu tapaus. On siirretty ainakin kahteen paikkaan ja alkuperäiseltä paikalta kauas. Tässä lähiympäristössä on kohtalaisen läheinen (luokkaa 10 vuotta sentään) tapaus Metsäkansan asema Toijala-Valkeakoski välillä. Kumpikaan mainituista ei kuitenkaan palvele enää alkuperäistä tarkoitustaan. Paljon rakennuskantaa onkin käytetty kesäasuntojen ja pysyvämpienkin perustana. | |
| 26.07.2013 15:36 | Kari Haapakangas: | Minustakin kellari tuntuu vähän oudolta, mutta toisaalta muurauksessa oli selvä holvaus, joka ei oikein sovi uuninperustaksi. Sellainen uuninperusta, kiveä, oli kyllä tuon vasemmalta lukien toisen teräspalkin paikkeilla. Niin, ja siirron syy on tosiaan tuohon tasoitetulle alueelle rakennettava uusi raide. |
|
| 26.07.2013 22:16 | Ari Palin: | Tuleeko uudesta raiteesta uusi pysähtyvien junien raide (raide 1) ja vanha jää ohikulkevien junien käyttöön (raide 2)? Jos vanha jää ohikulkuraiteeksi, tuleeko sen taakse vielä laiturillinen raide 3? | |
| 26.07.2013 22:19 | Ari Palin: | Markku: Yksi purettu ja uudelleenkasattu asema tulee ainakin mieleen: Tapanila. Keravan asemaa puolestaan siirrettiin kokonaisena vuosituhannen alussa, mutta vain pystysuunnassa. | |
| 27.07.2013 00:54 | Heikki Jalonen: | Siirtämiset taisivat olla aikoinaan melkoista arkipäivää ratavaltion rakennuksille, nimenomaan hirsisille sellaisille. Harvemmin tietenkään ennen aikaan kokonaisina; hirsiksi purettuna tietysti. Aikoinaan (noin vuonna 1988) Oulusta tarjottiin (sanomalehti Kaleva) myyntiin ja pois siirrettäväksi hirsirakennusta (Heikinkatu 25 tai 27), joka mainittiin siirretyn Terijoelta. Sijaitsi siis nykyisten "kiskotalojen" naapurissa. 1960-luvun loppupuolella, rakennettaessa (hiljakkoin purettua) Vihreäsaaren rataa siirrettiin silloinen Hietasaaren Arina-kauppa (Hietasaarentien ja Kaljaasintien kulmassa) kokonaisena muutaman metrin taaksepäin jotta radalle saatiin suora linjaus. Lopputuloksena kaupan sisäänkäynniksi muodostui eräänlainen "matkustajalaituri", jossa kylläkin oli kaide laiturin ja radan välissä. Kauppaan siis mentiin sisään entisistä (Hietasaarentien puoleisen julkisivun) ovista, mutta sisäänkäyntilaiturille noustiin rakennuksen Kaljaasintien puoleisesta päädystä. Jos veturinkuljettaja halusi, hän saattoi pysäyttää koneensa siten, että saattoi astua suoraan veturin kayntiastimelta kaupan ovelle, kaiteen yli tietenkin harpaten. Kauppatoiminta loppui joskus varhaisella 1980-luvulla. Rakennus on edelleen olemassa. Monet nykyoululaiset saattavat tuntea sen nimella "Lippola". Rata on valitettavasti poissa. Rakennus lienee saanut uudet, yksityiset omistajat. |
|
| 27.07.2013 18:31 | Kari Roininen: | Myos Muhoksella sijainnut Hyrkkään asemarakennus on siirretty,kahtena kappaleena Oulunsaloon,jossa asema koottiin uudestaan. En muista tarkkaa ajankohtaa,olisko ollut 90-luvun alkupuolella? | |
| 29.07.2013 19:23 | Teemu Vehkaoja: | Hyrkäs siirrettiin 19.2.2007. |