15.09.1967 Kymmenvaunuisessa jäähdytysvaunustossa oli keskellä kaksi koneistovaunua miehistötiloineen. Koneistovaunujen molemmin puolin oli neljä tavarankuljetusvaunua. Tällä kerralla kuormana oli viinirypäleitä, ilmeisesti Gruusiasta, kuten siihen aikaan Georgiaa tuputettiin lausuttavaksi. Jäähdytysilma kulki yläosan pyöreää putkea pitkin vaunuston läpi. Miehistöä varten oli alempi putki vain koneistovaunujen välillä. Vaunuston päissä oli jarrukopit. Samanaikaisesti Töölön ratapihalla oli purettavana kaksi samanlaista jäähdytysvaunustoa.
08.02.2013 09:29 | Kurt Ristniemi: | Eipä se mikään ihme ole, että Georgiaa tuolloin Gruusiaksi sanottiin. Olihan se osa Neuvostoliittoa, jossa maata kutsuttiin nimellä Gruzija (Грузия). Sikäläiset arbuusit (vesimeloni, ven. арбуз), oli muuten tosi hyviä. | |
08.02.2013 10:34 | Timo Valtonen: | Offtopic: Erehdyin joskus noin 10 vuotta sitten ostamaan Viipurin torilta ison arbuusin, kun muistelin kuinka hyviä ja paljon maukkaampia ne olivat kuin espanjalaiset. Maku kuitenkin oli karmea, peräti syömäkelvotonta. Ihmettelin asiaa Viipurin kauppahallin valvojalle ja kuulin syyn. Nykyisin arbuusit tuodaan kuorma-autoilla, ja jotta ne säilyisivät hyvän näköisenä ne sivellään jonkinlaisella seoksella, jossa paloöljy on määrävin ainesosa. Neste tunkeutuu kuoren vaurioituneesta tai muuten heikoista osista läpi ja pilaa sitten maun. Kun arbuuseja kuskattiin jähdytysvaunuissa ei ollut tarvetta öljykäsittelyyn ja arbuusit olivat maukkaita. - Vapaa markkinatalous ei tässä kohtaa toiminut. | |
08.02.2013 19:44 | Joni Lahti: | Gruusia, Georgia on nykyään georgian kielellä საქართველო eli Sakartvelo. Pitäisiköhän ruveta käyttämään sitä? Ainakaan silloin ei ilmaisussa olisi historian painolastia mukana. Jos tuo juna kuljetti läpi Neuvostoliiton vaikkapa 60 tonnia hedelmiä, niistä todennäköisesti katosi matkalla laajalla isänmaalla 20 tonnia. Niin kävi viljakuormillekin. Homma vain toimi, oli vartijoita tai ei. |
|
09.02.2013 15:31 | Sauli Mäkelä: | Neuvostoliittolainen jäähdytysvaunusto, paloöljysivellyt arbuusit... Kaikkea ihmeellistä ihminen näemmä oppii elämän varrella. | |
12.02.2013 12:05 | Joni Lahti: | Menee juttu offtopicin puolelle, mutta on pakko sanoa, että Neuvostoliitto oli ihmeitä täynnä. Viimeisinä vuosina toreilla kaupiteltiin palaneita hehkulamppuja. Miksi? Siksi, että kulutusta säädeltiin mm. sillä, että uuden lampun sai vain palaneen tiallle. Kerrotaan, että talojen porraskäytävistä katosivat lamput alta aikayksikön, jollei ei oltu ryhdytty torjuntatoimiin. Torjuntaa tehtiin niin, että valot paloivat kaiken aikaa ja lamput siveltiin joko hunajalla taikka sokeriliuoksella. Sellaista polttimoa oli aika vaikea ruuvata irti polttamatta näppejään. Kansan karttuisa käsi vieraili siis junalasteissa ja kaikenlaisissa kulutustavaroissa. Oliko se sitten paha asia? Ei siltä kannalta katsottuna, että kansa sei edes jotakin itselleen neuvostotalouden tuotannosta. |
|
12.02.2013 12:16 | Jouni Hytönen: | Olen kuullut tämän tarinan vähän eri muodossa vitsinä: -Miksi rikkinäisellä hehkulampulla on hinta neuvostoliittolaisella/venäläisellä torilla? -Palaneen lampun voi kätevästi vaihtaa ehjään jossakin julkisessa tilassa. :) | |
12.02.2013 12:19 | Jouni Hytönen: | Onkohan tämän vaunun kotiasema ollut Ukrainassa vai onko se vain käynyt varikkokorjauksessa Fastivissa/Fastovissa Kiovan lähellä? | |
12.02.2013 12:24 | Jouni Hytönen: | Neuvostoliiton pesänjakoa tehtäessä uudet itsenäiset valtiot saivat kukin osansa vetureista ja vaunuista nähtävästi jotenkin liikennemäärien suhteessa. Olikohan uuden Eesti Raudteen 10-vuotisjuhlajulkaisu, josta luin tarinaa siitä, kuinka näitä vaunuja rysähti yhtäkkiä myös Viroon eikä aluksi ollut henkilökuntaa eikä tiloja vaunujen ylläpitoon. Valgaan kai näille lopulta tehtiin jonkinlainen tukikohta, mutta aika vähäistä lienee käyttö nykyisin. | |
12.02.2013 14:16 | Kimmo T. Lumirae: | Vierailimme 1987 Neuvosto-Virossa, Tallinnassa ja siellä tapasimme ammattiyhdistyksen edustajan, joka oli 100% miehisen ammatin edustajana nainen. Neuvostoliitossa oli kommunistipuolueen perustamat ja hallinnoimat ammattiyhdistykset eri aloille, muutenhan sellainen olisi saattanut syntyä omia aikojaan. Samalla reissulla työtoverini vieraili taidemuseossa ja kertoi, että tyhjän taidemuseon aulassa istui kolme mummoa, joista ensimmäinen myi hänelle lipun, joka hänen piti ojentaa toiselle, joka repi sen. Kolmas laittoi nauhurista soimaan taustamusiikkia, kun kerran museossa oli kävijä. | |
13.02.2013 12:14 | Joni Lahti: | Vielä elävä muisto ihmemaa Neuvostoliitosta. Elokuussa 1990 - vuosi ennen NL:n kaatumista - otti kolleegai AA virka-autonsa Volgan tuulilasin pyyhkijät (tietenkin) mutta myös virranjakajan kannen yöksi majapaikkaan. Voimassa kun oli vielä tuttu neuvostoperiaate: sinun, minun, yhteinen. | |
13.02.2013 13:06 | Timo Valtonen: | Neuvostomaassa oli veikeää ajella autolla, kun alkoi sade. Kaikki autot menivät tiensyrjään oli mikä tahansa tie kyseessä kun kuskit asentelivat pyyhkijöitä paikoillee. | |
13.02.2013 13:06 | Jouni Hytönen: | Nykyään museokäynnit muistuttavat vähänkin valtavirroista syrjässä Kimmon kuvausta, mutta uutuutena on se, että valot käydään ensin sytyttämässä tiloihin - ties kauanko ne ovat olleet pimeinä. Surkeaa on se, että yhteiskunta ei juuri kannattele eläkeläisiään - edelleen moni mummo työskentelee juuri museoissa. |