08.02.2013 / Berliini, Saksa
08.02.2013 Sarjassamme mielenkiintoiset junakokoonpanot. ODEG ei ole saanut riittävästi Stadlerin KISS-moottorijunia voittamilleen Berliinin RegionalExpress-linjoille, joten tällainenkin kalustosikermä näköjään voi kohdalle osua. Junan molemmissa päissä oli Taurus-veturit, tässä länsipään 1116 911-7 (http://www.railcolor.net/index.php?nav=1406157&id=27487&action=portrait), vaunustona oli Metronomilta vuokrattuja kaksikerrosvaunuja ja itäpäässä oli HUPACilta vuokrattu Taurus. Eli: kolmen eri rautatieyhtiön kalustoa ja junahenkilökunta neljännestä.
Kommentit
| 09.02.2013 14:30 | Timo Valtonen: | Tällaista tapahtuu Saksassa niin kuin Ruotsissakin, mutta ei Suomessa, koska suurin kalustonhaltija mieluummin romuttaa ylimääräisen vanhenevan kalustonsa kuin tekisi bisnestä vuokraamalla tai myymällä sitä. | |
| 09.02.2013 18:26 | Johannes Erra: | Kuvassa ei ole yhtäkään veturia tai vaunua, joka olisi hankittu käytettynä isommalta toimijalta, vaan kyse on näiden yksityisten firmojen omista investoinneista laatuun. Nykyisin DB myy kalustoaan myös yksityisille, mutta esimerkiksi sähköveturit menevät verrattain kehnosti kaupaksi, kun pienemmät firmat usein ostavat mieluummin uutta. Siinä meidän tilanne Suomessa todella eroaa saksalaisesta: meillä yksityiset eivät ole halukkaita tekemään investointeja, vaan istuvat tumput suorina odottamassa että valtio tai EU tai joku muu korkeampi voima järjestää kilpailijalta kalustoa heidän käyttöönsä. Kymmenen pisteen kysymys: kummallakohan strategialla saadaan kestävät ja aidosti menestyvät rautatiemarkkinat, investoimalla rohkeasti uuteen vai haaveilemalla toisten romutusikäisen kaluston saamisesta omaan käyttöön? | |
| 09.02.2013 19:15 | Eljas Pölhö: | Kaikkiaan 1998 perustetulla MWB:llä on sekä käytettynä ostettua että uutta kalustoa, kuten kalustolistasta nähdään. 1960-lukuista vetokalustoa on mukana aika paljon, vaikka mukana on myös sekä uusina hankittuja diesel- että sähkövetureita. http://www.privat-bahn.de/MWB.html | |
| 09.02.2013 19:25 | Leo Männistö: | Kappas, nuo Railcolor-linkit eivät näköjään toimikaan. Sattumalta törmäsin tuollaiseen saittiin, jossa on melko kattavasti noita uusien sähkövetureiden tietoja kerättynä. Esimerkiksi näillä molemmilla vetureilla on useampia käyttäjiä sekä numeroita elinkaarensa aikana. Kannattaa ehdottomasti kurkata www.railcolor.net, valtava määrä tietoa näistä moderneista liikennekentän pelinappuloista. | |
| 10.02.2013 02:35 | Tuukka Ryyppö: | Saksassa rautatieyhtiöt tuntuvat aloittaneen käytetyllä kalustolla ja alkaneet sitten hankkia kalustoaan uutena, kun toiminta on saatu pyörimään. Kai tuohon jonkinlaiset rahoituskuviot vaikuttavat, eli ehkä eivät saa uusiin vetureihin vaadittavaa rahoitusta kasaan ennen kuin on näyttöä toiminnan kestävyydestä. Tarkkaa faktaa en tästä asiasta tiedä – vain sen, minkä olen siellä asustellessani vetokalustoa töllistellyt. | |
| 10.02.2013 05:14 | Timo Valtonen: | Tuukan teoria tuntuu hyvin todennäköiseltä. Eivät pankit sun muut rahoittajat tyrkytä aloittelevalle yritykselle noin vain rahaa investointeja varten. Ja Johannekselle tiedoksi: kyllä saksassa on toimivat vanhan kaluston markkinat. Sen huomaa hyvin jo junan ikkunasta kun ajelee ympäri maata muutenkin kuin suurkaupunkien lähiliikenteessä tai Berliinin ja Hampurin väliä. | |
| 10.02.2013 18:55 | Johannes Erra: | Timo: Viittaus sähkövetureihin perustui siihen, että ne ovat paljon enemmän "pullonkaulatuote" kuin pienehköt dieselveturit, joita aina voi hankkia ja useista lähteistä - varsinkin vähän pienempiä dieselvetureita ovat teollisuuslaitokset myyneet toisilleen melko laajassa mitassa jo ennen rautatiemarkkinoiden liberalisointia. DB:llä on nyt varmasti toistasataa poistorivissä olevaa sähköveturia myynnissä, mikä lienee enemmän kuin niitä on saatu myydyksi. Sellaista kalustoa, mitä ei muutama vuosi sitten pahemmin ollut käytetyillä markkinoilla, yksityisille silti hankittiin toisia reittejä, tätä yritin sanoa. Tuukan kommenttiin: olen samaa mieltä, pienestä voi aloittaa, kuten Ratarahti Suomessa ansiokkaasti on tehnyt. Ratarahtia pidän yksittäistapauksena, mutta rohkaisevana sellaisena, ennustan firmalle pitkää ja positiivsta kehitystä. Kritiikkini aiemmassa viestissäni kohdistui nimenomaan siihen asenteeseen, että uudet toimijat tulisivat markkinoille hyötymään suoraan investoinneista, joita eivät itse ole tehneet. | |
| 10.02.2013 19:17 | Juhani Pirttilahti: | Kyllä se suurin ongelma on rahoitus, jolla niitä investointeja voisi tehdä. Ei sitä käytettyä väkisin vinguta, vaan rahoituskriisin sanelemana ja pakon edessä. | |
| 10.02.2013 19:22 | Juhani Pirttilahti: | Ja kyllä tässä yhteydessä voidaan todeta myös sekin, että suurin osa Suomen rautatiekalustoon tehdyistä investoinneista on veronmaksajilta kerätty... | |
| 10.02.2013 20:22 | Tuukka Ryyppö: | Saksalaisten junafirmojen kalustoa voi tirkistellä tämän listan kautta: http://www.railfaneurope.net/list/germany.html . Listan alussa on henkilöliikennefirmoja, niiden perässä sitten lista tavaraliikenneoperaattoreista. Kaluston ikää voi katsella. Lisäksi firmojen nimet kertovat paljon. Usein firman nimessä mainitaan kaupunki tai alue, jonka alueen liikennettä hoitamaan on hankittu pari veturia. Ja nyt firmalla sitten saattaa olla vaikkapa 15 tai 20 veturia käytössään jo – eli ihan yhden kaupungin sisäisestä 5 km matkasta ei enää olekaan kyse, vaikka firman nimi sellaiseen yhä viittaisikin. Vaikkapa Berliinin itäpuolella näkyy Potsdamin Rautatieyhtiö -nimisen firman vetureita aina silloin tällöin. Mitä isommaksi (veturimäärältään) kasvanut tuollainen firma, sitä todennäköisemmin sillä on mukana myös modernia kalustoa. | |
| 10.02.2013 20:49 | Topi Lajunen: | Veronmaksajilta sitä investointirahaa kerätään osin edelleen, yhteiskunnan tukemien junavuorojen muodossa. Sama koskee myös mahdollisia uusia liikennöitsijöitä. | |
| 10.02.2013 21:18 | Jorma Rauhala: | Johannes et al: Tietääkseni tuo intohimoja herättänyt Ratarahti-osakeyhtiö ei ole tehnyt sen viimetippaan jääneen lisenssinsä katkon uhkaaman vuodenlopun koeajon jälkeen yhtikäs mitään vastaavaa hakemuksiinsa perustuvaa junaliikettä valtion rataverkolla. Aiheesta oli mahtipontinen Resiinan kansikuvakin, joka jää/jäi ainutkertaiseksi visiitiksi? |