11.02.2013 / Toijala
11.02.2013 Dr16 2815 toisella "laajennetun huollon" jälkeisellä koeajolla Hy-Tl-Hy. Tällä kerralla Pielsticki ei halunnut enää palata Hyvinkäälle, vaan matka takaisin taittui Sr1 3088:n koukussa. Syynä haluttomuuteen oli yhden sylinterin ruiskutuselementin murtuminen ja linjalla korjaamaton polttoainevuoto. Onneksi vika ilmeni näillä konepajakorjausten jälkeen suoritettavilla koeajoilla, eikä esim. Kolarin yöjunan apuveturina... Kauan on taisteltu tuon moottorimerkin kanssa, mm. Tsekeissä tuosta luovuttiin melko nopeasti ( http://vaunut.org/kuva/25689 ).
Kommentit
| 15.02.2013 16:59 | Riku Outinen: | Loppuuko tästä sarjasta ikinä ongelmat? Kuulumiset maakunnista kertoo, että taas aika vaikeaa on ollut näiden kanssa. | |
| 15.02.2013 17:37 | Jorma Toivonen: | Tänään illansuussa viimeiset koeajot, toivottavasti pääsee niiden jälkeen vihdoin kohti Oulua (mikäli yhteyksiä löytyy). | |
| 15.02.2013 20:57 | Oskari Kvist: | Ollappa Wärtsilän moottorit näissä. Tekisivät edes kokeilun, millainen olisi nykytekniikkaa edustava Wärtsilän moottori näissä, varmaan ehkä taloudellisempikin kuin Pielstick. Protovetureissahan niitä käytettiin, mutta miksi sitten päädyttiin Pielstickiin.. | |
| 15.02.2013 21:09 | Riku Outinen: | Voisin ilman parempaa tietoa kuvitella, että melkein mikä tahansa nykyaikainen moottori merkistä riippumatta on taloudellisempi kun 80-luvun(?) tuotos? Eikös tuo Wärtsilän kone ollut aikanaan aika susi, joten ei ihme että päädyttiin toiseen vaihtoehtoon... | |
| 15.02.2013 21:57 | Jorma Toivonen: | Dr16 2815 lähtee Riihimäeltä hinauksessa ensiyönä junalla 3621 Tamperetta kohden klo 00;20 (tai jollain toisella numerolla kuulemma kulkee - pelkät veturit, ei löydy vaunuja mukaan). Jatko onkin sitten arvailujen varassa. | |
| 15.02.2013 22:12 | Marko Vornanen: | Kolarin liikenteeseen tarvitaan vetureita. Olisi hyvä jos jokaiseen Kolarin junaan riittäisi kaksi valakkoa. Surullista, mutta totta. | |
| 15.02.2013 22:30 | Ville Hautamäki: | Kulkisikohan tuo 2815 koko matkan Ouluun, vai meneekö pätkissä? Se näissä veturisiirroissa on ikävää, että nämä menevät aina yöaikaan... | |
| 15.02.2013 22:44 | Harri Junttila: | Toisaalta useampikin kuljettaja on kehunut veturia että laajennetun huollon jälkeen noista on tullut ihan luotettavia työkaluja. Toki ainahan vikaa voi tulla kuten mihin tahansa. Toki sitten on myös joukko jotka eivät voi sietää ko. sarjaa :) | |
| 16.02.2013 01:33 | Jorma Toivonen: | Harrin kommenttia mukaellen: kuljettajan työ-ympäristö näyttää oivalliselta, kulku-ominaisuudet erittäin hyvät, Pielstickin "lapsukset" korjailtu... Päivitetty moottori, valmistajan halukkuus jatkotoimille - varsin oivallinen ehdotus VR:n tulevaksi diesel-vaihtoehdoksi (mutta eiköhän sittenkin panosteta Kiinaan, kuten tuo eteläinen naapurikin - omista työläisistä ja tietotaidosta niin väliä...) | |
| 16.02.2013 10:02 | Harri Junttila: | Markon kommenttia mukaillen, tänään kaikkiin kolmeen kolarin yöjunaan riitti 2x Dr16 keulalle, en muista että olisi aikaisemmin ollut kun on ollut 3 tai 4 junaparia kulussa. | |
| 16.02.2013 10:23 | Pasi Utriainen: | Alunperin prototyyppiveturi piti varustaa Wärtsilä-Vaasa 8R22- moottorilla, mutta se osoittautui liian painavaksi ja rivimoottorin myötä veturista olisi tullut 1,4 m pidempi kuin Pielstick-moottorisesta veturista. Wärtsilä suunnitteli sitten uuden 8V22-moottorin ilmeisesti liian kiireisellä aikataululla eikä siitä tullut menestystarinaa. Harmi, että tämä sarja jäi vähän keskentekoiseksi. | |
| 16.02.2013 17:03 | Kimmo T. Lumirae: | Tuo tsekkiveturin kohtalo on hiukka yllättävä. Siinähän on se alkuperäinen 185-sarjan (numero=sylinterin halkaisija millimetreissä) V12, jota on ollut varmaan Ranskassakin (tarkistukset myöhemmin, jos on aihetta), Unkarin M43:ssa ja ties missä, liekö saksalais-218:ssa (tarkistukset sitku...). Joka tapauksessa käsittääkseni se oli luotettava ja käyttökelpoinen moottori ainakin levinneisyydestään (enkä tarkoita nyt sitä, miten useasti ko. kone "levisi") päätellen. Dr 16:een olisi ehkä voitu ajatella 185-sarjan V 16:aa, mutta valittiin uuden ja ihmeellisen 200-sarjan V12, ja niistähän on paukahtanut juuri sellaisia osia, mitä veturimoottorista ei IKINÄ saa paukahtaa, kuten männäntappeja ja kiertokankia ts. niiden hajoaminen osoittaa erittäin vakavaa suunnitteluongelmaa moottorissa, jonka on kestettävä tunnista toiseen huudattamista täydellä teholla. Mutta olisiko Wärtsilällä tehopainosuhteeltaan sopivaa moottoria edes olemassa? Tuskin. Olen sanonut ennenkin, että veturimoottoreiden vaatimukset eivät ole mitään ruohonleikkureita tai perämoottoreita, vaan koneet ovat korkeasti turboahdettuja, kevyitä ja erittäin tehokkaita moottoreita, joiden on nyttemmin oltava vieläpä taloudellisia ja vähäpäästöisiäkin. Vain muutama valmistaja maailmassa on tässä lajissa hyvä ja moottoria valittaessa ei varmaan kannattaisi lähteä MTU:ta, tai ainakaan CAT:ia kauemmas. |