26.04.1969 / Helsinki Länsisatama
26.04.1969 Kymin Osakeyhtiön kaksiakselinen suolahappovaunu Länsisatamassa.
Kommentit
| 17.02.2013 17:56 | Tunnus poistettu: | Mitähän materiaalia nuo säiliöt ovat, tai ainakin niiden sisäpinnoitus? Kysymys koskee tätä ja kloorivaunua. Varsin syövyttävää lastia kummassakin |
|
| 18.02.2013 20:49 | Jaakko Keränen: | Muutama poiminta Tunturin Korroosiokäsikirjasta. Opetin aikoinaan kymmenkunta vuotta korroosiota ja korroosionestotekniikkaa silloisessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa :-) Teollisesti valmistetun suolahapon (HCl) väkevyys on n. 33 %. Väkevää suolahappoa (24 - 36 %) kuljetetaan ja varastoidaan aikaisemmin yleisesti kumitetuissa säiliöissä ja putkistoissa. Nykyisin kumi on korvattu vinyyliesterilujitemuovilla. Myös kestomuoveista polypropeeni (PP) ja polyeteeni (PE-HD eli korkean molekyylipainon omaava laatu) soveltuvat suolahapon varastointiin. Kuiva kloorikaasu (Cl2) ja neste eivät huoneenlämpötilassa aiheuta korroosiota hiiliteräksille tai muillekaan metalleille titaaniseoksia lukuunottamatta. Lämpötilan noustessa korroosio käynnistyy eri metalliseoksille eri lämpötilassa, esim. hiiliteräs soveltuu kuivan kloorikaasun käsittelyyn aina 200 C lämpötilaan asti. Tällöin korroosionopeus on luokkaa 250 mikrometriä/kk. Kloori reagoi herkästi kosteuden kanssa muodostaen alikloorihapoketta ja kloorivetyä, jotka muodostavat erittäin syövyttävän seoksen aiheuttaen pistekorroosiota ruostumattomille teräksille. Klooriliuosten säiliöiden pinnoitteena vinyyliesterit ja polyesterit ovat käyttökelpoisia. Titaani, päinvastoin kun hiiliteräs, kestää hyvin kosteaa kloorikaasua, mutta ei kuivaa. Jo erittäin pieni kosteuspitoisuus kaasussa (yli 0,015 %) riittää pitämään titaanin passiivitilassa huoneen lämpötilassa. |
|
| 18.02.2013 21:44 | Heikki Kannosto: | Jos vaunusta voi käyttää adjektiivia söpö, tämä on aika hyvä ehdokas. (Taidan olla colapäissäni.) |