??.??.1971 / Helsinki asema
??.??.1971 Ravintolavaunun nestekaasusäiliötä vaihdettiin ennen junan lähtöä. Rk-sarjan vaunut rakennettiin vanhoille aluskehyksille, joita vapautui lanterniinivaunujen koreja purettaessa.
Kommentit
| 28.02.2013 17:35 | Eljas Pölhö: | Olisiko kuvausvuodessa 1977 näppäilyvirhe? Minun listoissani 2054 hylättiin jo 1975. Ravintolavaunutietoni ovat blogissani ja tässä suora linkki 3-sivuiseen pdf-tiedostoon http://poelhoe.blogit.fi/files/2012/09/ravintolavaunujen-kaytto.pdf | |
| 28.02.2013 21:31 | Tapio Keränen: | Korjaillaan. Löysin tämän merkkaamattoman negan. Kuvausajankohta lienee 1970-luvun alkupuolta. | |
| 21.12.2017 20:13 | Esa J. Rintamäki: | Rk 2054, valmistunut vuonna 1940. Aluskehys on peräisin vaunusta DEi 2524, joka taas oli entinen II/III luokan makuuvaunu DEm 2409 vuodelta 1898. Hylätty 1975. | |
| 29.12.2017 16:42 | Esa J. Rintamäki: | Rk-vaunujen ominaisuus: kalja lämmin ja ruoka kylmää. | |
| 29.12.2017 17:12 | Petri Nummijoki: | Muistaako joku, olivatko vanhat R-vaunut parempia? Aika surkeaa oli muutenkin, että vuodesta 1964 lähtien varsinaisia ravintolavaunuja edustivat vain nämä 6 kpl Rk-sarjan vaunuja. 70-luvun alkupuolella EK/EP-junat saivat uudet Rt-vaunut mutta tavallisten pikajunien osalta tuli parannusta vasta vuodesta 1975 lähtien Rkt-vaunujen myötä. | |
| 29.12.2017 19:56 | Rainer Silfverberg: | Täytyy muistaa että alkoholilainsäädäntö oli ennen 1970-lukua paljon tiukempi että tarvetta varsinaisille ravintolavaunuille joissa oli anniskeluoikeuksia oli paljon vähäisempi kuin nykyisin. Kahvilavaunuja oli toki monenlaisia, ja moottorikiitojunissa oli pöytiin tarjoilu, ja myös omia eväsvoileipiä syötiin ahkeraan. |
|
| 30.12.2017 11:58 | Petri Nummijoki: | Mutta kahvilavaunuissa oli vain puoli vaunua keittiön ja tarjoiluosaston käytössä. Jos viikonlopun ruuhkaliikenteessä oli pikajunassa 1000-1500 matkustajapaikkaa niin voisi kuvitella, että parikymmentä asiakaspaikkaa sisältävän Eik-vaunun tarjoiluosastossa tulisi ahdasta ja kunnollista ravintolavaunua olisi kaivattu kapasiteetin puolesta. Toisaalta yöjunissa ei ollut usein edes kahvilaa. Vielä 60-luvun alkupuolella oli tilanne, että seitsemästä päivittäisestä yöpikajunaparista vain Oulun junassa (P65/66) oli koko matkan kahvila. Rovaniemen junassa (P61/62) oli ravintolavaunu Helsingin ja Seinäjoen välillä sekä Haaparannan junassa (P63/64) kahvila vain Helsingin ja Tampereen välillä. Kontiomäen (P71/72), Joensuun (P81/82), Savonlinnan (P5/6) ja Jyväskylän (P95/96) yöjunissa ei ollut minkäänlaista tarjoilua ainakaan operaattorin puolelta. Helsingistä Kontiomäelle piti matkustaa 13 h kuivin suin, jos ei ollut omia eväitä mukana. En tiedä sitten oliko syynä kysynnän vähäisyys, kalustopula vai pyrkimys keventää junia jättämällä kaikki "tarpeettomat" vaunut pois, jos juna jouduttiin osalla matkaa siirtämään väliraskaiden vetureiden vetämäksi. |
|
| 30.12.2017 18:12 | Rainer Silfverberg: | En tiedä kaivattiinko. Puuvaunuista koostuvien viikonloppujunien kahvilavaunussa istui enimmäkseen vanhemman polven isäntämiehiä pilsnerin ääressä ja kahvila oli niin tännä tupakansavua että voisi veitsellä leikata! Suomessa oli siihen aikaan, ennen öljykriisiä, muodikkkaampaa matkusta linja-autolla tai jopa lentokoneella pidempiä matkoja. Ennen oikoratoja ja sähköistystä juna oli pitkillä matkoilla auttamattoman hidas ja vanhanaikainen. Mutta onneksi tilanne alkoi muuttua 190-luvun loppupuolella. Muistan että vielä 80-luvun alussa vain Kemijärven yöjunassa oli kahvila, muissa oli kärrytarjoilu. |
|
| 30.12.2017 22:20 | Petri Nummijoki: | Puhumme ilmeisesti eri aikakaudesta. Pahin ravintola- ja kahvilavaunupula oli 60-luvun puolivälissä, kun viimeiset R-vaunut olivat jääneet 1964 pois käytöstä ja Eikt-vaunuistakin alkoi tulla helpotusta vasta vuodesta 1966 lähtien. Eikt-vaunutkin merkittiin alkuaikoina osassa vuoroista aikatauluihin ravintolavaunuiksi, kun 6 Rk-vaunua eivät riittäneet, kuin parin kolmen junaparin tarpeisiin. Yöjunien kärräytarjoilut tulivat käyttöön ilmeisesti vasta teräsrakenteisten makuuvaunujen myötä 70-luvulla tai ainakaan 60-luvun yöjunien aikatauluihin ei ko. palvelua merkitty. Junan ja linja-auton välisessä työnjaossa tietysti ratkaisi, kummalla pääsi kätevämmin perille. Helsingistä Turkuun tai moniin Itä-Suomen kohteisiin juna meni mutkien kautta, joten linja-auto oli vahvoilla mutta Helsingin ja Tampereen välillä oli 60-luvulla pikajunia noin kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä Paunulla pikavuoroja ja junan matka-aika 30-60 min lyhyempi tai nopeimmilla kiitojunilla lähes 1,5 h lyhyempi. Nyttemminhän tilanne on kääntynyt päälaelleen, kun melkein kaikki bussiliikennöitsijät tuntuvat haluavan juuri Helsinki-Tampere-välille, joka ennen oli linja-autolle lähes turha reitti. |
|
| 31.12.2017 12:12 | Rainer Silfverberg: | Niin vamaan. Itse muistan 60-luvun junamatkoistani vain pari matkaa "porkkanalla" Hki-Tampere ja toisaalta Ruotsin puolelta sukulaisten luona kun käytiin kylässä. Ravintolavaunua ei käytetty noilla matkoilla. |