04.03.2013 / Berliini, Saksa
04.03.2013 Vielä sentään näkee DDR-perustaisia kaksikerrosjuniakin RegionalExpress-liikenteessä. 112 110 puhaltaa kuumaa ilmaa taivaalle ja alkaa jarrutella Gesundbrunnenin pysähdystä varten.
Kommentit
| 04.03.2013 19:01 | Timo Salminen: | Erehdynkö vai onko niin, että kuvassa näkyvistä vaunuista nimenomaan tuo ensimmäinen, kulmikkaampi, on DR-perua ja toinen ilmeisesti yhdistymisen jälkeistä sukupolvea? | |
| 04.03.2013 19:08 | Joona Kärkkäinen: | Ilmeisesti siirtymäaikana (90-94) tehtiin kumpaakin mallia. | |
| 04.03.2013 19:08 | Jimi Lappalainen: | Kyllähän siinä kaksi erilaista vaunua on. | |
| 04.03.2013 20:36 | Leo Männistö: | Näin minäkin olen tuon käsittänyt, että kulmikas olisi derkkuperäistä ja nykyään pariin kertaan saneerattua. Ohjausvaunuissa muuten on suoranokkaista pyöreällä profiililla ja pyöreänokkaista kulmikasta koria. Näistä vaunuista on varmaankin kymmeniä eri variaatioita, että eihän niissä kyllä perässä pysy. Eri korimuodot, laiturikorkeudet -> ovien sijainti joko alhaalla tai telin päällä, ykkösluokkaa, palveluvaunua, ohjausvaunua ja kaikkia vielä ilmastoinnilla tai ilman ja niin edelleen. | |
| 04.03.2013 23:02 | Petri Soronen: | Onko sitten DR:llä ja DB:llä ollu joku yhteinen standardi, miten kalustoa tehdään, on nimittäin kuvissa hyvin saman näköistä. | |
| 04.03.2013 23:13 | Joona Kärkkäinen: | Vanhalla DB:llä ei koskaan ollut tuollaisia vaunuja. Kaikki ovat esikuviltaan itäkalustoa. Todennäköisesti nuokin kaksi vaunua ovat tulleet samalta tehtaalta. | |
| 05.03.2013 00:38 | Leo Männistö: | Ei ollut ei. Eräänlainen vientituote - liikennevalojen vihreän nuolen ohella - "väärään" suuntaan siis. Vaunustojen ohella itä-saksalaisia BR 143-pohjaisia sähkövetureita muunnoksineen (112 ja 114) on siirtynyt niinsanotuista uusista osavaltioista vanhoihin. | |
| 05.03.2013 08:15 | Teppo Niemi: | Eikös lännen (BRD) puolellekin DB tilannut '1.' sarjan kaksikerroksisia lähiliikennevaunuja juuri ennen Saksojen yhdistymistä. Ja miksi mieleen tulee valmistaja Talbot? Tuo '1.' on sitaateissa siksi, että DB:n ensimmäiset kaksikerrosvaunuthan olivat hankittu 1950-luvun alussa ja kaukoliikenteeseen. No täytyy tarkastaa tuo kaksikerrosvaunujen tieto lähdekirjoista. |
|
| 05.03.2013 11:36 | Leo Männistö: | Vai oliko niin, että vaunuja suunniteltiin tilattavaksi Talbotilta, mutta tilaus päätyi loppuenlopuksi Görlitziin? | |
| 05.03.2013 12:15 | Eljas Pölhö: | Wikin Görlitzin sivulta löytyy lisää tietoa http://de.wikipedia.org/wiki/Waggonbau_Görlitz DB tilasi 1992 Görlitziltä ensimmäiset sarjatuotantokaksikerroslähiliikennevaununsa. Eisenbahn-Wikistä löytyy vaunutyyppejä ja niiden eroja (enemmän malleja kuin haluaisi opiskella) http://eisenbahn.wikia.com/wiki/Liste_der_Bauartunterschiede_von_Doppelstockwagen | |
| 05.03.2013 14:09 | Joona Kärkkäinen: | Vuonna 1992 Saksat olivat jo yhdistyneet, mutta rautatielaitoksia ei oltu vielä yhdistetty lopullisesti. DR ja DB yhdistyivät DB:ksi vuoden 1994 alusta. | |
| 05.03.2013 19:14 | Matti Kokkonen: | Tuleeko tuo lämpöväreily veturin sähköjarrun vastuksista vai tuottaako veturin tekniikka niin paljon muuta hukkalämpöä, että se näkyy noin selvästi? | |
| 05.03.2013 22:10 | Leo Männistö: | Mielenkiintoinen kysymys sinänsä. Veikkaan sähköjarrua, sillä parin kilometrin päässä on Gesundbrunnenin pysähdys, rata viettää tässä alamäkeen ja nopeusrajoituskin taitaa laskea 150km/h:sta 80:een. Veturihan sinänsä edustaa parasta itä-saksalaista veturisuunnittelua ja -tekniikkaa jossa muunmuassa energiatehokkuutta on pyritty ottamaan huomioon. Varmatoiminen ja ilmeisen pätevä kaluste siis nykyäänkin. Ajalleen ja valmistusmaalleen täysin ennenkuulumatonta luksusta on esimerkiksi ilmastointi. Jälkikäteenhän näihin on rakenneltu vaikka mitä herkkuja, kuten EP-jarrua, hätäjarrutuksen ohitusta, elektroniset aikataulut, kuulutusmikrofonit ja niin edelleen. Detailina mainittakoon, että jälleenyhdistymisen jälkeen koko sarjasta porattiin valmistajanlaatat irti. | |
| 06.03.2013 00:41 | Topi Lajunen: | Sähköjarruenergian työntäminen harakoille ei kyllä ole se energiatehokkain tyyli, itse asiassa jopa puhdas ilmanpainejarru on tässä suhteessa parempi (tasavirtamoottorin sähköjarrutus kuluttaa jonkin verran energiaa). | |
| 06.03.2013 08:16 | Jouni Hytönen: | Heh, Sr1-vetureissa valmistajateksti sai sentään olla rauhassa. :) Täytyy peukuttaa omia kaksikerrosvaunujamme - näin täysikasvuisena tuolla yläkerrassa ikkunapaikalla on ikävä matkustaa riippumatta siitä, kumman tyyppinen vaunu osuu kohdalle. Vanhassa lasi kulkee niin jyrkästi, että se suorastaan osuu päähän. Uudemmassa kaareva lasi vääristää omasta mielestäni näkymää ulos ikävästi. Alkuperäisissä DDR-vaunuissa erikoisuutena oli vielä paljon enemmän aukeavat ikkunat yläkerrassakin eli niistä oli mahdollista vaikka hypätä vauhdissa ulos. | |
| 06.03.2013 10:00 | Leo Männistö: | Joo, mä taidan olla muutaman sentin vajaa Jounin parista metristä, mutta pää kyllä kolisee etenkin jyrkkäkattoisessa ikkunaan. KISS- junissa taitaa yläkerran lattia olla aavistuksen alempana (tai penkinjalat matalammat) sillä niissä pääntilaa on aavistus enemmän. Ja onhan se toisaalta hauskaa kun näkee suoraan ylöspäin. | |
| 13.03.2013 17:44 | Eljas Pölhö: | Itäsaksalaisista matkustajavaunuista (1949-1993) on äskettäin ilmestynyt edullinen teos mainiossa Typenkompass-sarjassa: Reisezugwagen der DDR bis 1993 (Thomas Estler). Kaikista vaunutyypeistä on lyhyt kuvaus, tekniset tiedot sisältäen valmistusmäärän ja valmistusvuodet sekä kuva (useimmiten värillinen). Kaksikerrosvaunuja on useita eri malleja ja osa niistä on 2-osaisia ja 4-osaisia nivelvaunuja. Teksti on saksaksi, mutta tekniset tiedot ja kuvat ymmärtänee ilman kielitaitoakin. Jos teosta ei löydy Suomen Rautatiemuseon kirjakaupasta, niin yksi vaihtoehto on http://www.stenvalls.com/shop/ ->järnvägar -> vagnar (kirjan hinta Ruotsissa on SEK 110). |