05.03.2013 Tätini Mirja Sutinen (os. Korpela) oli nuorena tyttönä todistamassa tilannetta kahden junan uhatessa törmätä toisiinsa. Pappani Emil Korpela toimi ratavartijana Jyskässä. Pappa oli käynyt kiertokoulua ja ratavartijan virkaan pääsy edellytti hänen tenttivän kansakoulun kursseja. Emilillä ja peheellä oli virkaankuuluva vahtitupa, sauna ja erillisrakennus (yksi lehmä ja kanoja + tosi vihainen kukko). Isäni Aarne Korpelan kertomana Emil oli jämpti ratavahti ja kyöräsi radalla kävelevät "akat" pois radalta. Tosin "akat" esittivät mielipiteensä pyllistymällä ja vetämällä pitkät hameensa ylös - kuten tiedätte -siihen aikaan naiset eivät käyttäneet housuja. Ei ollut ratavartijalla helppoa :) Emil Korpelan vastuuseen kuului Vaajakoski - Jyväskylä välisen radan vartiointi
Kommentit
| 05.03.2013 20:54 | Martin Hillebard: | Kiitos Kalevi. Tämä on sellainen Tositarina elävästä elämästä ja sen ehdoistamme vain pari kolme sukupolvea takaperin. Hoi miehet ja naiset! Enemmän tämmöistä! pyytää * * * MAH |
|
| 25.01.2016 16:51 | Raimo Harju: | Pahus kun ei "akat"nykyään enää toimi samalla tavalla,noinniinkuin muissakin tilanteissa,vaikkapa meidän hallituksen edessä. | |
| 25.01.2016 18:46 | Teemu Saukkonen: | OT: Mistä niitä vihaisia kukkoja (ja kalkkunoita) ennen riitti? Isäni siskolla on molempia vaikka kuinka, mutta ei kuitenkaan vihaista yksilöä ole koskaan ollut. Kalkkunakin antoi ääntä ihan pyytämällä jotta sain äänittää... | |
| 26.01.2016 08:21 | Hannu Siitari: | Tästäpä tuleekin mieleen esittää päivän knoppitehtävä. Hiljaisten nopeuksien Heinolan radalla valoisana aikana autosi on juuttunut ylikäytävälle ja et saa sitä siirtymään mihinkään. Ehdit juosta radalla mutkan ja kallionleikkauksen taakse, kun näet suoralla junan tulevan. Kuinka annat SEIS-opasteen? | |
| 26.01.2016 10:55 | Kari Haapakangas: | Soittamalla hätänumeroon? Vihaisen kukon, tai minkä tahansa vihaisen eläimen, saa aikaiseksi kouluttamalla. Siihen riittää yksi vekara, hieman aikaa ja paljon härnäystä. | |
| 27.01.2016 06:48 | Hannu Siitari: | SEIS-opasteen antaminen: Soittaminen hätänumeroon ei ainakaan huononna tilannetta, mutta se pitää tehdä niin, että molemmat kädet ovat vapaana. Rintamasuunta on tietysti junaan päin, mutta ei seisota asennossa kantapäät yhdessä. Sen sijaan otetaan leveä haara-asento. Kädet nostetaan suorana ylös samanlaiseen haara-asentoon kuin jalat siten, että raajat yhdessä muodostavat tavallaan X-kirjaimen. Onkohan tämä opaste vielä voimassa? Sitä en tiedä. Opasteista oli laaja juttusarja muutama vuosi sitten eräässä rautatiealan lehdessä, jonka nimi alkaa R-kirjaimella. Toinen on e. | |
| 27.01.2016 13:44 | Tuukka Ryyppö: | Kädet pystyssä = Seis, Kädet viuhtovat pään yläpuolella kuin jumpatessa = Hätäseis. | |
| 27.01.2016 16:53 | Kimmo T. Lumirae: | Näinpä, mutta jalkojen asento ei vaikuta opasteen muodostumiseen eikä vaikuttanut muistaakseni vielä 1950-luvullakaan, josta vanhin Jt:ni on. Seis annetaan pitämällä molemmat kädet ylhäällä ja vaara-opaste näytetään viemällä käsiä pään päällä yhteen ja erikseen. Molemmissa on vaihtoehtoisia tapoja antaa opaste, opastelipulla ja esim. pimeällä opastevalolla, tai jos toista kättä ei voi käyttää seistessä vaunun askelmalla tms. mutta nämä ovat ne perusmuodot. |