??.??.1988 / Helsinki asema
??.??.1988 Sisu on nostanut tasonostimella kontin vaunun korinohjurin kanssa samalle korkeudelle ja siirtokuormaus autosta vaunuun on käynnissä.
Kommentit
| 18.03.2013 10:33 | : | Osaisiko joku kertoa, miksi tälläiset kuljetukset loppuivat? Tässähän on yritystä kuljettaa pienempiä tavaraeriä kokoamalla niitä jakeluautojen välityksellä vaunullinen tai useampi ja taas jaella ne määränpäässä jakeluautoilla perille. Eli ei tarvita kiskoja kuin terminaalien välille. Oliko tämä kuljetusmuotona liian hidas vai oliko kontillinenkin vielä liian suuri vähimmäismäärä yrityksen tarpeisiin nähden? Nykyään kai tämän laatuiset tavarat kulkevat rekassa koko matkan, mutta jotain tälläistä itse ymmärtäisin tarvittavan jos tahdottaisiin siirtää rekkojen kuljettamia kuormia kiskoille. | |
| 18.03.2013 13:14 | Petri Nummijoki: | Kyllähän junan kilpailukyky heikkenee väistämättä, jos kuljetusketjun molempiin päihin tarvitaan joka tapauksessa kuorma-auto kuljettajineen. Sitten on sekin, että jos kontti olisi valmiina kuljetettavaksi vaikka klo 11.00 ja seuraava juna lähtee klo. 19.00 niin rekka ehtii aika pitkälle, ennen kuin juna on liikkunut vielä metriäkään. | |
| 18.03.2013 17:42 | Petri Soronen: | Toisaalta nykyäänhän kappaletavara kolmella suurimmalla toimijalla (Kaukokiito, Kiitolinja, Transpoint/Itella) liikkuu kaupunkien välillä vain öisin, kun terminaaliin päivällä noudetut tavarat lastataan runkoautoon joka vie ne paikkaa b toiseen terminaaliin, purkaa sinne ja ottaa vastaavasti sieltä uuden kuorman ja ajaa a pisteeseen takaisin. Kaiken muun ajan tavara on sitten terminaalissa ja odottaa lastausta jakariin, joka vie vastaanottajalle. | |
| 18.03.2013 17:49 | Riku Outinen: | Käsittääkseni ainakin ennen myös noita sekalaista kappaletavaraa sisältäviä yhdistelmiä liikkui rekkajunien kyydissä. Liikkuuko niitä edelleenkin, vai onko pelkästään massatavaralogistiikan kamaa? On kyllä rekkajunat tulleet parhaista päivistä (2006-2007) valitettavan alas. Ennen oli Vähälääkin parhaimmillaan Hki-Ol välillä 6-8 yhdistelmää suuntansa/pvä, nykyään taitaa 2 olla lähellä totuutta. Ei ole kaiketi irtoperiäkään läheskään entiseen malliin... | |
| 19.03.2013 11:45 | Kari Suominen: | Riku : Uutisointia 28.11.2011 / YLE Oulu Pohjanmaan radan heikko kunto on aiheuttanut myöhästelyä myös tavaraliikenteessä ja asiakkaat karkaavat takaisin kumipyörille. Rekkajunat väistelevät Pohjanmaan radalla myöhässä kulkevia henkilöjunia. "Ratakapasiteetti on erittäin huonossa kunnossa, aikatauluvarmuutta ei ole minkäänlaista, eikä aikatauluherkkää tavaraa voi enään kiskoilla kuljettaa. Tilanne näyttää pahalta. On sääli, jos palvelu ajetaan alas Suomessa. Keski-Euroopassa yhdistelmäkuljetukset (rekat junassa) ovat hyvin suosittuja ja tuettuja. Meillä on omia asiakaslupauksia rahdin toimitusaikatauluista ja niiden pitämiseksi olemme joutuneet siirtämään kuljetuksia takaisin kumipörille" tiivistää Oulun terminaalin yksi suurimmista asiakkaista, Vähälä Logistics -yhtiön johtaja Ville Vähälä. "Tavarakuljetuksia on ihan selkeästi siirtynyt takaisin maantielle" vahvistaa myyntipäällikkö Hannu Kuoppala VR Rautatielogistiikasta ja jatkaa "Suunnitelmia meillä toiminnan parantamiseksi ja laajentamiseksi on, mutta radan perusparannustilanne ja Pohjanmaan radan läpäisykyky on erittäin kriittinen, eli mennään äärirajoilla. Kaksoisraide mahdollistaisi tarjonnan nelinkertaistamisen". Pohjanmaan rata saataneen kuntoon tähän tietoon vasta 2017 ja Helsingin yhdistelmäterminaali jumittunut suunnittelupöydälle. Kuljetushintoja alentavaa Keski-Euroopan tai Ruotsin kaltaista pitkien kuljetusten tukemista puolestaan saataneen odotella vielä pitempään. |
|
| 19.03.2013 12:11 | Petri Nummijoki: | Keski-Euroopassa rekkatiheys on ehkä sama kuin Suomen teillä henkilöautotiheys ruuhkissa. Jos sielläkin rekkojen junakuljetusta pitää vielä tukea, että edes jotain kulkisi kiskoilla niin miten Suomen olemattomilla rekkamäärillä homma voisi toimia? | |
| 19.03.2013 12:22 | Kari Suominen: | Hmm... Vaikuttaisiko teema "vihreällä sähköllä kymmeniä yhdistelmiä kerralla maantienopeuksia rivakammin" Saksalaiseen ajatusmalliin tässä tukiasiassa sikäläisittäin. Ville Vähälän kommentti taas edustaa vain ja ainoastaan omistamansa / edustamansa yrityksen intressejä asiassa. | |
| 19.03.2013 12:35 | Kimmo T. Lumirae: | En usko, että Suomessa tullaan tukemaan rekkajunia ja ilman tukea kehitys ei kehity. Rekkajonot maantiellä pitävät niin paljon yksityisyrittäjiä autoalalta, kuljetusliikkeistä, rengasfirmoista ja huoltoasemilla leivässä, että sen bisneksen vähentäminen ei tule kuuloonkaan. | |
| 19.03.2013 12:51 | Kari Suominen: | Näin se menee. Toki Vähälän tapauksessa rekan Oulu - Helsinki osuus junassa toi yritykselle toimiessaan synergiaa, mutta marginaalisena tapauksena sitä ei voi yleistää. | |
| 19.03.2013 13:06 | Tommi K Hakala: | Tälläisten konttien käyttökelpoisuutta parantaisi se, että lastaus tai purkauspäässä olisi kiinteä konttien purkujärjestelmä. Siellä olisi mahdollisuus asiakkaan lastata kappaletavara kontiin, joka siirrettäisiin ilman autoa vaunuun. Näin ei tarvittaisi kontinkäsittelyvarusteisten autojen olemassaoloa. Kontit olisivat tavallaan vaunuja ilman akseleita, näin ne eivät söisi ratakapasiteettia. Konttiterminaali voisi sijaita vaikka muutoin hiljaisen rataosan sivuraiteella. Ohikulkeva juna koukkaisi ottamassa kontin mukaansa, aikatauluun varatun ajan puitteissa.... Mutta, kyllä kappaletavaran rautatiekuljetuksen osalta tulee mieleen Kummelilause, "me ollaan hävitty tää peli" :( |
|
| 19.03.2013 23:03 | Simo Virtanen: | Milläs se tavara sinne ratapihalle siirtyisi? Jos ensin puljataan firmasta kuorma-auton kiinteälle lavalle, sitten asemalla konttiin ja vielä lopulta kontti junaan, niin kyllä hankalaksi ja kalliiksi menee. Missä päin Suomea noita Kimmon kertomia maanteiden rekkajonoja oikein näkee? Okei, Kaakkois-Suomessa on vähän yritystä, mutta esim. Helsinki - Oulu välillä ei ole kuin typötyhjää valtatietä. Muutama rekasta ei saa millään rekkajonoja. Keski-Euroopassa sitä vastoin näkee niitäkin, kun vastaan tulee satojen kilometrien pituisia rekkajonoja, joissa ei näy alkua eikä loppua. |
|
| 20.03.2013 02:20 | Niila Heikkilä: | Nelostietä jos ajaa arkiyönä vaikkapa Jyväskylästä Ouluun, kyllä siellä suht jatkuvasti saa olla ohittamassa rekkoja. Ei tietenkään keski-euroopan malliin, mutta suomalaisittain tiheästi. Joskus yritin ottaa klo 2 yöllä Äänekosken Petomäessä teletötterö-aikavalotuskuvaa kuutamossa. Vaadittu valotusaika oli 4 minuutin luokkaa. Muutaman kuvan ottoon meni melkein tunti, koska aina valotuksen kestäessä tuli rekka tai henkilöauto mäen takaa pitkät päällä jommasta kummasta suunnasta, ja valotus oli aloitettava alusta. Silloin huomasi konkreettisesti kuinka kova yöliikenne nelostiellä on. | |
| 20.03.2013 02:23 | Kimmo T. Lumirae: | Olkoon minun puolestani sitten vaikka rekat ilman jonoja. Lukijat varmasti ymmärsivät kirjoittamani pointin kompuroimatta lillukanvarsiin. | |
| 20.03.2013 07:26 | Tommi K Hakala: | Kun kontit olisivat ladattavissa milloin vaan ja tavarat tuotavissa vaikka kottikärryllä, ei tarvittaisi erikoiskalustoa kuskaamaan kontteja. Autot kuljettajineen ja muine kuluineen hinnoittelevat AJA-tyyppisen homman pihalle. Vastaava idea kuin nyt tulleet itellan postipakettiautomaateissa. Voisi mahdollistaa pienempien yrityksien mukaantulon rautatiekuljetuksiin, kiireettömissä kuljetuksissa. Mitä tulee rekkaralliin, jos tavaroiden liikkuminen on lisääntynyt (onko?), ja kiskoilla ne eivät kulje, pakko niiden on liikkua tiellä. Rekkaliikenne etelä-pohjoissuunnassa tapahtuu suurelta osin yöaikaan, jolloin sitä ei kovin helposti huomaa. Ajakaapa yöllä päätieverkostoa...lisäksi tieverkolle on muodostunut kantateistä oma "rekkaverkosto", jossa liikutaan rauhallisempia teitä. Tähän on vaikuttanut esim. metsäteollisuuden rakennemuutos, tehtaita on harvemmassa ja puuta viedään pitempiä matkoja. |
|
| 23.07.2013 18:59 | Markku Knuutti: | Sanoisin ja sanonkin "yhteiskunnan rakennemuutos". Nykyään Oulun ja Tampereen välillä vain Kokkolassa terminaali on radan varressa, rata tosin on "pussi", jossa ei viime vuosina ole juurikaan vaunuja liikuteltu. |