20.03.2013 / Murtomäki
20.03.2013 Transtechin Otanmäen tehtaalta valmistunut ensimmäinen ohjausvaunu Edo 28601 odottamassa Murtomäessä lahtöä kohti etelää.
Kommentit
| 20.03.2013 15:46 | Marko Vornanen: | Eikös siirron pitänyt tapahtua 5.4.2013? | |
| 20.03.2013 15:55 | Harri Junttila: | Itse olin vähän valmiudessa että jos jostain syystä olisi sattunut lähtemään Ouluun :) Hieman hassua mutta tuossa ei näy peilejä ollenkaan, samoin ohjaamosta näyttää puuttuvan avattavat luukut jos esim tulee asiaa ratapihatyöntekijöille. |
|
| 20.03.2013 16:02 | Olli Keski-Rahkonen: | Toisessa kuvassa näkyy ohjaamon sivuikkunan takana pieni mollukka, jonka sisällä on varmaankin peiliä korvaava kamera. | |
| 20.03.2013 16:11 | Harri Junttila: | Voisikohan olla niin että myös Sr2 veturissa voisi katsoa tämän ohjausvaunun kameran kuvaa eli välittyisiköhän signaali junarungon läpi ? | |
| 20.03.2013 16:41 | Tuukka Varjoranta: | Mä ainakin olen sitä mieltä, että eiköhän ne näytöt osittain tota varten ole Sr2:ssa. | |
| 20.03.2013 16:44 | [Tunnus poistettu]: | Itse oon valmiudessa lähtemään illalla asemalle kuvaamaan jos sattuu tänään 78:n perään lähteä. Joku varmadsti täällä raportoi onko 78:n perässä vai ei :) | |
| 20.03.2013 16:46 | Marko Vornanen: | Ei tule IC 78 muuan. Tulee omana junana joskus yöllä... | |
| 20.03.2013 16:47 | Ville Hautamäki: | Saattaisi olla aika koominen näky, kun tälläinen pötkylä menisi esim.rantaradalla yksikseen... Mutta voivatkos nämä liikkua aivan yksin, ettei tarvitse mitään kaapeleita Sr2:sesta tms.? | |
| 20.03.2013 16:48 | Topi Pikkarainen: | Eihän tässä omia moottoreita vissiin ole, joten aina tarvitsee veturin. | |
| 20.03.2013 16:48 | [Tunnus poistettu]: | Tarviihan ne moottorin jolla liikkua joten kyllä veturi on tarpeellinem :D Harmi ettei 78:n mukana tulee vaan keskellä yötä itsekseen (jos markon kommentti pitää paikkaansa) | |
| 20.03.2013 16:49 | Olavi Huotari: | Kuva otettu klo 14.36 ja aika erikoista oli, että vaunu seisoo ns. pääraiteella ja esim 71 kiersi tämän kakkosraiteen kautta. Minulla ei ollut valitettavasti aikaa jäädä seuramaan mitä tapahtuu kun 78 tulee. | |
| 20.03.2013 16:58 | Mikko Herpman: | Pitäisi saada vähän lisää tekniikkaa välivaunuihin ja nämä molempiin päihin.. Siinäpä näpsäkkä uusi nopea juna suomen erityisolosuhteisiin. Esim Dieselsähköinen sokkoyksikkö sähköistämättömille radoille.. Virroittimen kanssa sähköistetyille. | |
| 20.03.2013 17:03 | Tuukka Varjoranta: | Eli vähän niin kuin Ruotsin X40 junat. | |
| 20.03.2013 17:03 | Harri Junttila: | Mietin tässä että voisiko olla mahdollista että tätä ei saisi hinata vielä matkustajajunassa, kun tätä ei ole vielä käyty "tyyppi koeajamassa" laajakankaalla ? | |
| 20.03.2013 21:15 | Jimi Lappalainen: | Olavi, mikä oli EVN -numero? | |
| 20.03.2013 21:46 | Olavi Huotari: | FI-VR 5010 8697601-3 | |
| 20.03.2013 21:48 | Jimi Lappalainen: | Kiitokset. | |
| 20.03.2013 21:49 | Jouni Hytönen: | Vaunu ja rakennus ovat vähän eri maailmoista kotoisin... | |
| 20.03.2013 22:00 | Jimi Lappalainen: | Se luokin upean kontrastin kuvaan. | |
| 20.03.2013 22:31 | Kimmo T. Lumirae: | Miksi tarvittaisiin moottorivaunuja, kun vetureitakin on, vetureita, jotka IC-liikenteen seisahtuessa yöksi vetävät tavarajunia? | |
| 21.03.2013 00:10 | Mikko Mäntymäki: | Näihin voisi virittää virroittimen, päämuuntajan, tehonsäätöyksikön ja ajomoottorit. Silloin olisi helppo lisäillä vaunuja tarpeen mukaan kuten Dm8-9 sarjoissa ja linjaveturit pääsisivät omiin töihinsä. | |
| 21.03.2013 00:50 | Kimmo T. Lumirae: | Dm 8-9 :ssä ei voinut lisätä vaunuja tarpeen mukaan ja edellä jo kyseenalaistinkin moottorivaunut. Linjavetureiden omia töitä ovat näiden vetäminen. Jos halutaan rakentaa moottorijuna niin rakennetaan sitten moottorijuna. Sitten tarvitsisi enää löytää sille käyttötarkoitus ja ostaja. |
|
| 21.03.2013 10:25 | Eljas Pölhö: | Nykyisin taidetaan rakentaa paljon enemmän moottorivaunujunia kuin vetureita, joten sillä puolella kilpailu olisi kovaa. Sen sijaan sellaisten moottorivaunujen, jotka vetivät vaunuja, kuten Dm4, kulta-aika oli 1950-60-luvuilla. Sillä puolen ei ole oikein kummoistakaan kilpailua. Pitäisi vain keksiä käyttötarkoitus ja luoda tarve ja markkinat (tyyliin Apple). Suomessa ei nykyisin junien kokoonpanoja muutella pitkin matkaa, eikä se aina tunnu onnistuvankaan vaikka haluttaisiin. Mutta jos mennään etelään, vaikka Ruotsiin tai vielä etelämmäksi, niin silloin se on rutiinipuuhaa. Sellaisista maista voisi löytyä markkinat junalle, joka on helppo jakaa erisuuruisiin osiin matkan varrella, ilman että kaikki osat ovat samansuuruisia. Ruotsissa se on nyt ratkaistu siten, että moottorijunatyypeissä on erilaisia vaunumääriä. Idea voisi toimia myös sellaisissa maissa, missä on vielä postin kuljetusta junilla eli mukana voisi kulkea postivaunu tai kiitotavaravaunu. Ruotsissa postin kuljetus junilla on liian suurta, posti kulkee omilla junillaan, mutta ehkä jossain muualla. Sitten on myös muistettava, että useimmissa Euroopan maissa henkilöliikenne ja tavaraliikenne on kokonaan eriytetty, eikä junissa käytetä samoja vetureita. Siinähän on vain ajan kysymys, koska joku hoksaa, että miksi matkustajajunaa pitäisi vetää hyödyttömällä veturilla, kun veturiinkin voi ottaa täyden lastin matkustajia. Yhdistetään moottorivaunujunan ja veturin parhaat puolet. Suomen radoille sijoitettuna Helsingistä lähtisi juna, johon on ripoteltu vaikka viisi moottorivaunua pitkin junaa. Tampereelta 2 junaa jatkaisi Porin suuntaan ja Kokemäeltä yksi Poriin ja toinen Raumalle. Loput kolme jatkaisivat Tampereelta Orivedelle, josta yksi Jyväskylän kautta Pieksämäelle ja kaksi Haapamäelle. Haapamäeltä toinen Seinäjoelle ja toinen Jyväksylään. Jokainen vetäisi sopivan määrän vaunuja, vaikka 0-4 matkustajamääristä riippuen. Matkustajat saisivat istua samassa vaunussa koko matkan, vaikka Tikkurilasta Keuruulle. Minä en saa tästä liksaa, joten minun ei tarvitse miettiä miten esim Kokemäki-Rauma välin kuljettajalle saataisiin riittävästi työtunteja järkeviin aikoihin. |
|
| 21.03.2013 12:13 | Kimmo T. Lumirae: | Hauska ajatusleikki, joka toteutuessaan helpottaisi mm. Riihimäen-Helsingin ahdasta rataa, kun viiden eri määränpään junat kulkisivat samassa nipussa. Tällainen juna voisi lähteä klo 09, 12, 15, 18 ja 21 ja vastaavasti aina tuntia myöhemmin voisi lähteä Vaasan ja Oulun juna. Ja niin edelleen. Näinhän Pendojakin piti käyttää, mutku ei toimi. Jos ajatellaan eteen tulevia ongelmia, yksikkö pitäisi ehkä olla kaksi- tai kolmevaunuinen ja kuvaamassasi esimerkissä niitä olisi siis viisi. Jokaiseen yksikköön pitäisi järjestää invavarustus ja jonkinlaiset ravintolapalvelut , ykkös-, anteeksi, EKSTRA- (tietääkö kukaan mitä kieltä tuo on?) -luokka sekä jokaisessa olla konduktööri, koska yksiköstä toiseen on vaikea järjestää läpikulkua. Ja tämän järjestäminen veisi taas samantapaisiin ratkaisuihin kuin Tanskan IC3 -kalustossa. Kolmevaunuisena yksikkönä tuo saattaisi toimiakin, mutta kolmevaunuinen on lian pieni käytettäväksi oikeastaan koskaan yksinään, joten yksikkö pitäisi olla isompi. Joka tapauksessa, sitten joku laskee, paljonko viiden yksikön hankinta, kunnossapito ja liikennöinti maksaa, ja vertaa sitä Sr2 - IC2 - Edo -yksikön hintaan ja toteaa jälkimmäisen paljon edullisemmaksi :o} |
|
| 21.03.2013 12:41 | Petri P. Pentikäinen: | Eikös tuo EKCTPA ole ilmiselvää yleisliittolaista ystävyyskieltä. | |
| 21.03.2013 13:10 | Tommi K Hakala: | Onkos tämän kykloopin matkustamo puhtaasti karvalakkikansalle, vai onko vintti liikemiesluokkaa? | |
| 21.03.2013 13:21 | Tommi K Hakala: | Tosta Kimmon kommentista tuli mieleen kysymys; onko mahdollista ajaa yhdistelmällä Sr 2+IC2+ Edo + Edo + IC2+ Sr 2 ? Tuollaisellahan voitaisiin ajaa hesasta tampereelle, peräpää lähtisi kohti jyväskylää ja peruspötkö palaisi hesaan. Jyväskylän letka palaisi taas sopivasti takaisin tampereelle, liitettäväksi hesaan menevään pötköön. Luulisi ruuvikytkimen irtoavan helpommin pakkasessa kuin penan jäätyvän tötterön. |
|
| 21.03.2013 13:37 | Eljas Pölhö: | Kimmo, nyt sinä yrität palata siihen moottorivaunujuna-konseptiin, mitä minä yritin välttää. Yksikkö olisi yksi 2-kerrosvaunu (käyttövoimana sähkö, diesel tai hinaus), kaikki samanlaisia perustaltaan. Hiljaiselle osalle riittäisi pelkkä vetovaunu, vilkkaammalle yksi tai useampi hinattava vaunu. SJ:n X2000 vaunussa nr 2 on oma konduktööri, keittiö, seisova pöytä, invapaikka ja matkustajapaikkoja ja se on vain 1-kerrosvaunu. Saman junan vaunussa nr 5 on istumapaikkoja, kahvio, konduktööriosasto ja itsepalvelumikro ja sekin on vain 1-kerroksinen. Eka luokka tarvittaisiin vain hinattavaan vaunuun ja ehkä minikeittiö samaan. Muille riittää pieni itsepalveluautomaatti, jos sitäkään. En minä ajattele yöjunaa tai Helsinki-Lappi De Luxe-elämysjunaa, vaan helppoa tapaa siirtyä paikasta toiseen enintään parin kolmen tunnin matkalla. Tasaväliset lähdöt tarpeeksi usein, ihan niinkuin sinä sanoit, kuuluisi tietysti asiaan. Siis taajamajuna, joka olisi matkustajalle helppo, ei pelottavia tai häiritseviä junanvaihtoja. Ei matkustajan tarvitse siirtyä vaunusta toiseen ja konduktöörille riittää vaatimattomampi käytävä. Suunnitelkoot insinöörit miten, jotain höyryveturin käytävätenderin ja Tanskan IC3 väliltä. Ei ohjaamonkaan varmaan tarvitse viedä koko päätyä. Insinööri voi ideoida jotain vanhojen Picasso-moottorivaunujen kaltaista, vaikka sitten kumpaakin päähän 2-kerrosvaunussa. Sun hintavertailu on puolueellinen: ei yksi Sr2+IC2+Edo pysty jakaantumaan viiteen eri paikkaan. Minunkin ajatusleikkini olisi vaatinut kolme sähköveturia ja kaksi dieselveturia vanhanaikaisella konseptilla toteutettuna. |
|
| 21.03.2013 14:04 | Jimi Lappalainen: | Tommi; eikös koko vaunu ole Eko -luokkaa, muutenhan tämä olisi Edbo ;) | |
| 21.03.2013 14:37 | Topi Lajunen: | Tommin kysymykseen pakaratuntumavastaus: jos ohjaussignaali menee koko roikan läpi, niin mikä ettei. Ei sitä perässä työntävää Sr2:ta kiinnosta, onko signaalin varrella vaunuja välissä vai ei. | |
| 21.03.2013 16:04 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä on, Eljas, ja nämähän ovat juuri niitä kysymyksiä, joita insinöörit ja talousmiehet keskenään pohtivat, että mikä kannattaa. Mutta Tommilla hyvä idea! | |
| 21.03.2013 22:30 | Petri Nummijoki: | Miksi moiseen tarvittaisiin moottorijunaa? Onhan ennenkin ollut veturijunia Helsingistä Tampereelle, joista on esim. alkuosa jatkanut Poriin, keskiosa jäänyt Tampereelle ja loppuosa jatkanut Jyväskylään tai alkuosa mennyt Seinäjoelle, seuraava osa Poriin ja loput jääneet Tampereelle. Jos tämä toimi vähintään 50-luvulta 90-luvulle niin miksi ei toimisi vieläkin? Tottakai ihmistyö on kallistunut vuosien mittaan mutta olisiko jossain pienemmän matkustajakysynnän syöttöliikenteessä mahdollista toimia hyvin kevyelläkin miehityksellä kierrättämällä samoja työntekijöitä tehtävästä toiseen? Esim. ravintolavaunun myyjä toimisi reitin hännillä konduktöörinä tms. | |
| 21.03.2013 23:07 | Eljas Pölhö: | Ei tietenkään "tarvita" moottorijunaa. Juttuhan lähti siitä, että Dm4 kaltaisia irtovaunuja vetäviä moottorivaunuja ei juuri kukaan valmista ja niissä olisi markkinarako, jos niille loisi hyvän käyttötarpeen. Veturijunissa on se hankaluus, että hajottaminen osiin on helppoa ja nopeaa (pois Helsingistä). Vastaava keruu yhdeksi junaksi ei ole yhtä helppoa kuin moottorivaunulla ajaa vaunuja vasten. Idean sain juoksevista valoneliöistä Triangelin asemalla. Välillä ne kerääntyvät "reiteillään" yhteen jonoksi ja sitten taas hajoavat pieniin osiin ja jatkavat eri suuntiin. Vähän niinkuin presentaatio (tulevaisuuden) automaattitakseista, jotka kerääntyvät pääreiteille jonoksi ja sitten taas jotkut lähtevät sivukaduille. | |
| 22.03.2013 00:00 | Petri P. Pentikäinen: | Suokaa anteeksi kansalainen Nummijoen hourailu siitä, että ammattiryhmät voisivat tehdä toisilleen kuuluvia tehtäviä, ja näin kenties turvattaisiin matalamman kannattavuuden liikenteen jatkuminen. Tämähän ei toki ole kertakaikkiaan mitenkään mahdollista. | |
| 22.03.2013 00:01 | Jorma Toivonen: | Taisi tuo eteläinen naapuri tilailla Flirtejä erikokoonpanoilla: sähköisiä sekä 3-vaunuisina (13xx), että 4-vaunuisina (14xx). Dieselin voimalla toimivia 2-vaunuisia (22xx), 3-vaunuisia (23xx), 4-vaunuisia (24xx). Näistä voidaan koota juna, joka pätkitään kysynnän mukaan eri rataosille. SJ:llä taitanee löytyä myös sarjassa x40 2-/3-vaunuisia kokoonpanoja, sekä x52/x55 2-/3-/4-vaunuisia kokoonpanoja käyttötarpeen mukaan. Aikanaan taidettiin Ruotsista poistaa nuo muutama ohjausvaunu suunnitellulta Tukholma-Uppsala väliltä? | |
| 22.03.2013 01:09 | Kimmo T. Lumirae: | Periaatteessa idea on kiintoisa, jos nyt oikein ymmärrän Eljaksen perimmäisen ajatuksen: rakennetaan moottoroituja 2.lk, anteeksi, EKO-luokan (mitähän kieltä SE sitten taas onkaan?) vaunuja, joissa on invanostin ja kahviautomaatti (Edsm), ja eko/ekstra-luokan vaunuja lastennurkkauksella ilman moottorointia (CEdo). Ohjaamovarustus on jokaisessa vaunussa molemmissa päissä, kuitenkin niin, että kulku vaunusta toiseen on mahdollista ja vaunujen keskinäinen kytkeminen tapahtuu automaattikytkimin, jotka on vihdoinkin suunniteltava yhteensopiviksi Suomen talven kanssa. Sitten vain (Hesan päästä) Edsm-Edsm-CEdo-Edsm-CEdo-Edsm-Edsm Hki-Tpe, josta kolme ensimmäistä jatkavat Kokemäkeen ja siellä ensimmäinen Raumalle ja kaksi muuta Poriin. Tampereelle jääneet neljä vaunua jatkavat Jyväskylään ja niistä vaikka kaksi ensimmäistä Pieksämäelle jne. Kiintoisa idea varsinaisesta palapelistä. Tietysti hyvin nopeasti tulee mieleen, että jos yksikkö olisikin kaksivaunuinen Desiron tapaan niin... (PPP muuten; näitä on jo nähty. Niin se maailma muuttuu, Eskoseni :o} ) |
|
| 22.03.2013 22:35 | Ari Palin: | Löytyyköhän maailmalta osiksi jaettavaa junavuoroa, jossa molempien osien lähtö- ja pääteasema ovat samat ja osat kulkevat jonkin osuuden eri reittejä ja palaavat taas loppumatkan ajaksi yhteen? Reittien pitäisi luonnollisestikin olla suunnilleen samanpituisia. | |
| 23.03.2013 18:31 | Esko Maasalo: | Nyt täytyy korjata tärkein asia tässä keskustelussa: Eskon isän Topiaksen lausahdus oli 'Niin muuttuu maailma, Eskoni'. | |
| 23.03.2013 20:15 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos korjauksesta, Esko. Ettei vain olisi niin, että sinulle on joskus sanottu noin? :) | |
| 17.04.2013 16:16 | Kurt Ristniemi: | Mitäs varten Kimmo kyselee mitä kieltä 'ekstra' ja 'eko' ovat? Ne kun ovat ihan silkkaa suomea. Ensimmäinen ainakin jo minun lapsuudessani 1950-luvulla käytetty (ekstra-priima) ja toinen useimmiten yhdyssanan alkuosana (ekoluokka). |