??.05.1950 / Hamina, Hamina (vanha)
??.05.1950 Veturimiehet menivät lakkoon eläke-etujensa vauhdittamiseksi toukokuun alussa 1950. Tuore pääministeri Kekkonen määräsi siitä hyvästä veturimiehet kertausharjoituksiin. Lakko/kertausharjoitukset kesti 3.-8.5.1950. Taisteluvälineet Haminan tallilla on jaettu. - Kuvassa on Haminaan sijoitettua silloista kalustoa, ulkona kuusi veturia ja tallissa kaksi. Vasemmalla kolme Tk2, mm. 414 ja Vk3 487. Kuva on Pauli Lindholmin kokoelmasta.
Kommentit
| 10.04.2013 00:54 | Jorma Toivonen: | Hieno kuva "kertausharjoituksesta", puolet osallistujista seurailevat parin kaverin aseenkäyttöä (varpuluuta), tuo yksi on varmaankin kuljettaja (solmio kaulassa) - nojailee lapioonsa ja nuori lämmittäjäpoloinen on saanut tehtäväkseen aseellaan (rautaharava?) siistiä ympäristöä. Ei tainnut oikein onnistua "Urkin" suunnitelmien mukaan... (Niin... nythän nuo kaikki aikoinaan taistellut edut ovat menettettyjä - ANTEEKSI "nuoriso"). | |
| 10.04.2013 11:56 | Joni Lahti: | Veturimiesten lakko alkoi 3.5.1950. | |
| 10.04.2013 15:48 | Kimmo T. Lumirae: | Mihinkähän etuihin toveri Toivonen tässä viittaa? :o} | |
| 10.04.2013 21:28 | Martin Hillebard: | ilkeimmät ulkomaalaiset ystäväni kyselevät joskus että olikohan se Kekkoslovakia koskaan oikea länsimainen demokratia.... tiedättekö muuten mitä YRJÖTÄ on ruotsinkielessä joo se on URRRKKKK. |
|
| 10.04.2013 21:55 | Tapio Muurinen: | Jos oikein muistan Paulin kertomuksista, niin kuvassa on melkein kaikki Haminan vet.miehet, viisi miehistöä. En muista kysyinkö, onko hän itse kuvassa vai kameran takana, vai vielä Kuopion konepajakoulussa. Kuvasta häntä en pysty tunnistamaan http://vaunut.org/kuva/51224?u=832&tag0=0%7CSk3%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CHenkil%C3%B6kunta - Haminan tallilla ei kuulemma koskaan ollut näin monta veturia samaan aikaan, jos ei oteta lukuun niitä Kouvolan Hv2-3 (12 kpl), jotka tuotiin välisäilytykseen 1965-66 ennen hylkäystä. Tosin niistä yksi Hv2 ja Hv3:t otettiin vielä käyttöön. - Talli katolla on sodan muistona jäljellä it-tykin ampumalava. | |
| 10.04.2013 23:29 | Tapio Keränen: | Lyhyt veivattava kääntölava ja vain kaksi tallipilttuuta. Milloinkas ne oikeanpuoleiset kaksi matalampaa pilttuuta rakennettiin? Myöhemminhän kääntölavana oli 22 m pitkä pöytä. | |
| 11.04.2013 00:37 | Jorma Toivonen: | Kimmo varmaan jättänee tuon "toverin" pois viitatessaan minuun. Ensimmäiseksi tulee mieleeni tuo eläke-iän nosto (koskee valitettavasti monia muitakin ammattiryhmiä). Monelle "vanhan järjestelmän miehelle" on tarjottu muuta vet.miestyötä junan kuljettamisen sijaan iäköidyttyään (uuden järj. mukaan taidetaan potkia pihalle työkyvyttöminä?). "Kassakaapin" ovea on näköjään raoteltu (yksinajosopimuksen lisäehdoista poiketen), kun tuota hk-/tp-työtä on näköjään lopeteltu monella paikkakunnalla. Alkunsa tuo liiton "hampaattomuus" taidettiin kokea Sm-liikenteen dramaattiseen "kääntö-aikojen" lyhentämiseen, yksinajosopimus myös hyväksyttiin työnantajan puolelta varsin vauhdikkaasti (varoituksia sateli Ruotsin puolelta). Nämähän ovat vain henk.koht. luulemuksia vailla todenperäisyyttä... | |
| 11.04.2013 01:08 | Tapio Muurinen: | Tapsa K: Tallin laajennus aloitettiin keväällä -54. Valmistui varmaan jo samana vuonna. Kuvassa näkyvä talli on vuodelta 1938, ja sen kääntöpöytä 13,82 m. Pitkä 22 m pöytä tehtiin ennen tallin laajennusta. Se valmistui elokuussa -52, mutta sähköistäminen ei ehtinyt samaan tahtiin, vaan sitä käännettiin aluksi 4-5 miehen voimin. No, kyllä sekin jo syksymmällä pyörähteli sähköllä. | |
| 11.04.2013 09:58 | Petri Nummijoki: | Veturinkuljettajat olivat tämän kuvan ottamisen aikoihin samanlaisella avainalalla, kuin ahtaajat ovat nykyään mutta ne ajat ovat menneet, koska kuljetukset hoidetaan nykyään pääosin kumipyörillä. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, mihin rajaan asti liiton kannattaa etuja puolustaa. | |
| 11.04.2013 12:41 | Martin Hillebard: | Sen enempää sisäpoliittisen historiaan puuttumatta: Olisipa mukavaa tunnistaa nuo kuvassa näkyvät vetojuhdat. Minulta ei onnistunut. Johtuu ehkä osittain siitä että tuohon maailmanaikaan, olin juuri täyttänyt yksi (1) vuotta. Eli tulevaan rautatiekaluston bongaamiseen oli vielä vierähtävä aikaa tovin. |
|
| 11.04.2013 13:29 | : | Muistelen, että tästä (tai tämänkaltaisesta identtisestä kuvasta) on joskus aikaisemmin veturityyppejä tunnistettukin. Ainakin sarjat Tk2 (424?)ja Vk3 (487) ovat edustettuina. | |
| 11.04.2013 13:41 | Kimmo T. Lumirae: | Siellä, missä etuja on saavutettu tai puolustettu, on usein ollut "toveri"-sana kovassa käytössä. Ei ollut tarkoitus mitenkään loukata, Jorma. Siksikin lauseeni perässä oli hymiö... | |
| 11.04.2013 13:45 | Topi Lajunen: | Jorman viestin olennaisin osa kiteytyy hänen viimeiseen lauseeseensa. Nykyiset kuljettajat tuskin lähtevät vasta-argumentoimaan yksityiskohtaisesti tällä sivustolla ammattiliikeasioita, niille on aivan toiset fooruminsa ja kanavansa. Sen verran kuitenkin kommentoin yleisellä tasolla, että Jorman viestissä näyttäisi olevan lukuisia väärinymmärryksiä. | |
| 11.04.2013 13:49 | Topi Lajunen: | Mä en ole koskaan kokenut, että sanalla "toveri" olisi mitään aatteellista painoarvoa. Mulle se on yksinomaan tarkoittanut sitä, että toveri on "samoissa hommissa". Työtoveri. Joukkuetoveri jalkapallojoukkueessa. Upseeritoveri. Ylipäätään jokin kaveruus tai tuttuus, joka johtuu samojen asioiden tekemisestä. Turhaan siitä toveri Toivonen suivaantuu, ellei sitten jostain käsittämättömästä syystä halua tehdä jyrkkää pesäeroa nykyisiin kuljettajiin... :) | |
| 11.04.2013 14:36 | Martin Hillebard: | Neuvostoliiton olemassaolon aikana sana toveri ylikorostui nimikkeenä,jolla kommunistit puhuttelivat toisiaan. Eri aikoina ja eri kielissä se on kuitenkin enempi merkinnyt "kaveri, ystävä" tai jopa kolleega = työtoveri. Saksassa on muistaakseni vanha laulu joka on otsikoitu "Alte Kameraden". Sitä kieltä taitamattomille, Se EI siis merkitse Vanhat valokuvaajat. |
|
| 11.04.2013 15:51 | Ilkka Hovi: | Katselin häkkyrää tallin katolla. Olisi ollut edellisten tositoimien aikainen ilmavalvontapaikka ? | |
| 12.04.2013 00:13 | Harri Pesonen: | siltä' se kyllä vähän näyttäisi =) | |
| 12.04.2013 12:20 | Joni Lahti: | Saksassa toveri poliittisessa tarkoituksessa on Genosse ja toveritar Genossin. | |
| 12.04.2013 14:46 | Joni Lahti: | Toisin kuin edellä väitin lakko alkoi 2.5. ja Kekkosen hallitus ryhtyi toimiin 3.5. Se päätti 3.5. nimittäin, että vuonna 1910 ja myöhemmin syntyneet lakkolaiset kutsutaan asevelvollisuuslain 7. pykälän nojalla ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Veturimiesliitto ilmoitti vastatoimenaan myös ns. elintärkeiden kuljetusten lopettamisesta. Tuli myös tietoja, että kertausharjoituksiin ei osallistuta. Lakossahan oli kysymys veturimiesten eläkkeistä. Samana päivänä SAK otti käyttöön järeimmän aseensa, yleislakon uhan; lakko alkaa mahdollisimman täydellisenä 8. toukokuuta. SAK:n lakko perustui palkkavaatimuksiin ja kohdistui sekä yksityisiin työantajiin että valtioon. Veturimiesten lakolla oli SAK:n työvaliokunnan lupa, joten kyseessä oli myös tuki veturimiehille. Hallitus toimitti julkisuuteen lausunnot, että veturimiehiä kutsutaan kertaamaan yli 2 000. He saavat yksiköissään sotilaspuvut ja he joutuvat upseerin komentoon. Pääesikunta antoi poliisin tehtäväksi reserviläisten kutsumisen palvelukseen. Reserviläiset määrätään kotimajoitukseen, näille maksetaan armeijan päivä-, majoitus- ja ruokarahat. Myös sotakuukausipalkan maksamista perheille valmisteltiin. Urho Kekkonen piti 3. päivän iltana radiopuheen, jossa hän selosti tehdyt asevelvollisuuslain mukaiset toimenpiteet. Kokoontumispaikoiksi nimettyjä YH-varikoita oli noin 40. Osa lakkolaisista ei tullut töihin YH-kutsusta huolimatta, osa taas tuli, mutta kieltäytyi kaikista lakonalaisista töistä. 5.5. esim. Turussa ei ollut työssä yhtään veturimiestä, muutama oli eilen aamulla tullut, mutta lähtenyt pois kesken päivän. Pasilassa reserviläisiä oli koolla puolen toistasataa. Miehet olivat siviilipuvuissa. Heille oli aamulla varapäällikkönä toiminut reservin luutnantti suorittanut käskynjaon, mutta kääntyi lakkolaisten puolelle kun ilmoitti, että vetureihin ei kosketa. Pasilassa komppanianpäällikkönä toimi aktiivipalveluksessa ollut kapteeni. Junaliikenne oli lopulta niin lamassa, että ainoa juna, jonka veturimiehet suostuivat kuljettamaan, oli Venäjältä Vainikkalaan saapuva juna, joka vietiin edelleen Porkkalan alueelle. Lakkosuma laukesi viikossa. SAK hyväksyi valtion välitystarjouksen ja palasi neuvottelupöytään. Veturimiesten YH jouduttiin sitä ennen peruuttamaan sen tehottomuuden vuoksi. Ei vaikuttanut edes lehtiuutinen, jossa kerrottiin puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvon tulevan tarkastamaan Turun ja Tampereen reserviläisjoukkoja. Kuulusteluja kuitenkin suoritettiin esivallan vastustamisen vuoksi. Turussa lakkolaiset eivät tulleet edes kuulusteluihin. 8.5. lehdissä kerrottiin laajasta sopupaketista, jonka seurauksena yleislakko peruuntui ja junat kulkivat jälleen. Hallitus luopui reserviläisiin kohdistuvista syyte- ja rangaistustoimista. Yhteiskuntarauha saatiin ostettua. |
|
| 12.04.2013 16:25 | Kimmo T. Lumirae: | Sosialistimaissa, ainakin Neuvostoliitossa sanalla "toveri" korvattiin virallisluontoisessa käytössä sanat "herra" ja "rouva", jotka viittaavat taantumukselliseen luokka-ajatteluun edistyksellisen tasa-arvon sijasta. | |
| 12.04.2013 16:46 | Kurt Ristniemi: | Gospodin Lumirae on tietenkin vallan oikeassa. Tällainen kahdeksatta kymmenlukuaan elävä ukko nykyään vallan hämmästelee, kun itsestäänselvinä pitämänsä termit ja käsitteet osoittautuvat nuorelle polvelle tuntemattomiksi. | |
| 12.04.2013 20:30 | Joni Lahti: | Neuvosto-Virossa poliittinen toveri oli seltsimees. Virallisesti sanottiin selstsimees vedurijuht jne. Hauska sana sinänsä, sillä selts tarkoittaa seuraa ja sen semmoista. Ulkomaalaisista käytettiin kohteliaasti nimen edessä sanaa härra. | |
| 12.04.2013 21:36 | Martin Hillebard: | palaan vielä aikaisemmin esittämääni tiedusteluun kuvan veturiyksilöitten tunnistamisesta. Olisikohan etualan peppu kuvaajaan päin seisoneet olleet Satikoita alias Tk 2? Minä en ole tieteni näitä koskaan ajossa nähnyt mutta tuo erittäin alhaalla oleva käyntisilta. 487 on Hk 3 vai? Vanhin ajossa - tieteni - näkemäni veturi oli # 485 samaa sarjaa. Kävi Järvenpäässä työjunassa viellä 1960 -luvun alkuvuosina. Ja ajoi henkilöjunia Porvoon radalle. |
|
| 12.04.2013 22:23 | Eljas Pölhö: | Maaliskuussa 1950 Kouvolan päävarikolle kuuluivat seuraavat veturit, joista kuvan veturit voi arvuutella: Sk1: 144, 162, 170, 171 Sk4: 311, 312 Hk1: 322, 323, 333 Sk3: 343, 344, 347-349, 359 Sk2: 372 Tk2: 412-415, 417-420, 457-469 Hk2: 439, 440, 444 Vk3: 487, 489 Hk5: 495 Vr1: 532, 533, 544, 656, 658-662, Tv2: 618, 619, 621-623, 625, 629, 631, 632, 634, 635, 637 Hv2: 671-681 Tv1: 685-693, 729-731 Vr3: 754, 755 Tk3: 869, 872-874 Hv3: 991-994 Tr1: 1030-1040 Vr4: 1401, 1416-1418 |
|
| 12.04.2013 22:47 | Kimmo T. Lumirae: | Vuoden 1950 veturimiesten lakko johtui siitä, että vuoden 1924 virkamiesten eläkelakia ei oltu uudistettu ja ajantasaistettu ja veturimiehet, joiden palkka muodostui jo silloin paljolti muusta kuin peruspalkasta, kokivat tilanteen epäoikeudenmukaiseksi ja katsoivat häviävänsä eläkkeissä. Eläkelakko kesti kuusi päivää ja veturimiehet tosiaankin kutsuttiin kertausharjoituksiin, mutta heitä ei joko saatu pakotettua tai paikoin yritettykään pakottaa ajamaan junia, vaan upseeritkin alkoivat ottaa rennosti tyyliin "no, siistitään tässä näitä paikkoja vähän". Ja junia ei ajettu ja lakon lopettavan sopimuksen sisältö tyydytti veturimiehiä ja uudisti heidän eläkelaskentansa. Mainittakoon, että jo vuonna 1945 veturimiehet olivat tympääntyneet rajuun inflaatioon, joka söi rahan ostovoiman, ja valtion joustamattomiin taulukkopalkkoihin, ja päättivät mennä lakkoon. Tällöinkin väläyteltiin kertausharjoituksiin kutsumista, ja osin sillä varjolla veturimiehet saatiin suostumaan tarjottuun palkankorotukseen. Tuolloin ei kuitenkaan tiedetty, että valvontakomission Zdanov oli kieltänyt Paasikiveä kutsumasta miehiä kertausharjoituksiin, koska tämä olisi lisännyt armeijan miesvahvuutta tuoreen rauhansopimuksen vastaisesti. |
|
| 12.04.2013 23:15 | Tapio Muurinen: | Eräitä tarkennuksia omiin kommentteihini: Tuo häkkyrä tallin katolla; en muista kuinka Pauli sen kuvasta selitti, oliko ilmavalvonta vai -torjunta; mieluummin hyväksyisin valvonta, vaikka oli Haminassa parempiakin ilmavalvontaan sopivia paikkoja. - Tämä vanha talli valmistui jo 1928 (eikä 1938, eräässä lähteessä on myös 1932). - Tallin laajennuksen harjakaisia vietettiin maaliskuussa 1954, joten rakennustyöt alkoivat jo reilusti 1953 puolella. - Tammikuussa 1951 Haminaan oli sijoitettuna 9 veturia. Tk2:t olivat hyvin edustettuina. Paulin kuvasta yritin tunnistaa yhden numeroa. Aluksi se oli 474, joka oli Hk3:n numero. Katajiston Juhani siitä minua ystävällisesti valisti. Sitten tulkitsin seiskan ykköseksi, joka sopii hyvin ajankohtaan. 424 oli ilmeisesti noihin aikoihin Pieksämäellä | |
| 04.10.2013 12:00 | Tapio Lindholm: | On kulunut jonkinverran aikaa viime kommentista mutta ajttelin kuitenkin kirjoittaa: Kerrotaan että osa kuljettajista pukeutui tyylikkäästi kravati kaulaan koska oli tullut käsky "reserviin". Isäni Paili Lindholm puuttuu kuvasta, tiettävästi hän oli silloin vielä konepajakaoulussa Kuopiossa. Hänen muistikirjastakaan ei löydy merkintöjä toukokuulta. Jos Tapio Keränen lukee tämän kommentin kysyn miksi hän puhuu kääntolavasta, Haminan vanhat veturimiehet puhuivat kääntöpöydästä. Nyt Haminan tallista ei ole jäljellä muuta kuin ns. uudesta tallista yksi kulma paikalle rakennetun kerrostalon grillikatoksessa. |
|
| 04.10.2013 15:23 | Kimmo T. Lumirae: | Vaikken olekaan Tapsa niin kerron tässä oman käsitykseni, jonka mukaan kääntölava on ehkä vanhakantainen virallisluontoinen ilmaisu, ja kääntöpöytä on ollut puhekielen sana, jolle on toki vahva tuki muista kielistä: turntable, vaikkakin ruotsin vändskiva ja saksan drehscheibe viittaavat enemmän kääntölevyyn kuin pöytään. | |
| 04.10.2013 16:10 | Hannu Peltola: | Ja Ruotsin osalta kääntölevy-nimitykselle on vahva peruste: ruotsalainen kääntöpöytähän on ollut perinteisesti lautakatteella katettu levy. Ainakin omaan korvaani kääntöpöytä kuulostaa tutummalta suomenkieliseltä termiltä, tässä on selvästi havaittavissa anglismi. | |
| 05.10.2013 20:06 | Tapio Muurinen: | Mukavaa kaima (Tapsa L), että osallistut keskusteluun. Meitä on nyt kolme Tapsaa puimassa samaa termiä. Vanhoissa aikataulukirjoissa käytettiin (virallisesti) "kääntölavaa", kuten Kimmokin arveli. Puhekielessä yleisimpiä ovat olleet juuri esim. kääntöpöytä ja venki. - Miellyttäväna ja antoisana muistelen tapaamista Pauli-isäsi kanssa; muutaman kerran myös soittelimme ja kirjoittelimme - tai siis minä lähes yksipuolisesti. Sinullakin varmaan muistoja riittäisi. | |
| 26.08.2021 21:20 | John Lindroth: | Kuvassa lienee myös pieni kokoontuminen saksalaisella sanonnalla "Arbeiterdenkmal". | |
| 27.08.2021 02:24 | Esa J. Rintamäki: | Täydennykseksi Martin Hillebardin kommenttiin 11.04.2013 klo 14:36 kerron, että Alte Kameraden - marssi on noin vuodelta 1889 ja sen oli säveltänyt potsdamilainen konstaapeli nimeltään Carl Teike (1864 - 1922). Teiken tapaan tämä "Vanhat toverit" on aika melodinen marssi. Toinen Teiken kynänjälki esimerkiksi on marssi Die Treue Fest, joka myöskin on melodinen. Perinteisesti sotilasmarssit olivat olleet kuin salamimakkaraa. Onneksi John Philip Sousa ja mainittu konstaapeli Teike vaikuttivat kumpikin tahollaan marssimusiikin kehittäjinä. Straussin marssit olivat aikanaan lievää esimakua melodisuudesta, vaikkakin Straussien päätuotteina olivatkin valssit. Suosittelen esimerkiksi kuuntelemaan Strauss nuoremman Einzugsmarsch op. 327. Reipasta menoa kyseisessä piisissä! Eikä Strauss vanhemman Radetzky-marsch op. 228:kaan kovin tasapaksu ole...? Vanhat toverit on suosittua tavaraa eri torvisoittokunnissa, eikä se ihme olekaan. Mukavaa kuunneltavaa minustakin. |
|
| 27.08.2021 12:56 | John Lindroth: | Saksassa lähes kaikissa museoratajuhlissa ja muuallakin kuulee torvisoittokunnan musisointia. |