??.??.???? / Pitäjänmäki
??.??.???? Matala ilta-aurinko pyyhkii Pitskun uneliasta ratapihaa. Kakkosraiteen laiturilla ja sen päässä on edes jotain kiinnostavaa.
Kommentit
| 15.04.2013 20:06 | Mikko Herpman: | Eikös Pitskussa ole majaillut veto-jussi ehkä kuvanoton aikaisissa maisemissa. Mutta nyt sitä ei taida näkyä kuvassa. Miten lie, oliko otso tuolla säännöllisesti vai vaan ajoittain tarpeen mukaan. | |
| 15.04.2013 23:30 | Tapio Keränen: | Onkos noissa verkkoaidan vieressä olevissa kopeissa mekaanisen asetinlaitteen lankojen kiristimiä? Onko tuo oikealla näkyvä katettu tavaravaunu vielä Ga:na vai onko se jo alennettu XG:ksi? | |
| 16.04.2013 09:08 | Tapio Nikula: | Ei tainnut olla Veto-Jusseja vielä olemassa kuvan ottamisen aikoihin. Ratapihalla näyttäisi olevan kevyt kiskotus. Koskas rantaradalle tuli 43-kiloiset raudat? Ja kaima, mahtuisiko noihin koppeihin kiristyslaite? Itse olen nähnyt vain yhden tyyppisiä kiristäjiä (kahta eri kokoa) ja näkemäni eivät ainakaan mahdu noin pieneen tilaan. Kiristimistä lähti aina ilmajohdot tai kanaali (vai onko tuossa aidan alla kanaali), kumpaakaan ei näy kuvassa. Ja missä olisi varsinainen asetinlaitepukki? Tietääkö kukaan milloin Pitäjänmäelle tuli mekaaninen asetinlaite? | |
| 16.04.2013 09:50 | Kari Haapakangas: | Onko makasiinin lastauslaiturin pojalla sylissään matto vai tyttö? ;) | |
| 16.04.2013 09:55 | Teppo Niemi: | Eikös rantarata saanut K43 kiskot jo 1930-luvulla ja ne kait ulottuivat jo Karjaalle asti ennen talvisotaa? | |
| 16.04.2013 10:19 | Juhana Nordlund: | Kuvatekstissä mainitusta kakkosraiteesta puheenollen, onko ko. raide katkaistu? Purettiinko rantaradan kaksoisraiteen toinen raide sotakorvauksia varten eli johtuuko tässä esiintyvä ehkä vähän outo näkymä siitä? Vai olenko vain nyt ihan pihalla (pitskulla ;)) ? | |
| 16.04.2013 10:55 | Teppo Niemi: | Ilmeisesti olet osittain pihalla. Mutta kyllä Huopalahti - Espoo kaksoisraide purettiin sotakorvauksiksi. Oheinen linkki voisi selvittää hieman tuota 'outoa näkymää': http://www.vaunut.org/kuva/42643 | |
| 16.04.2013 20:57 | Ilkka Hovi: | Voisimme tutkia kuvaa: Koska Huopalahden tulosuunnalla on siipiopastin, voidaan arvella asemalla olleen (aseman ulokkeessa ) mekaaninen asentinlaite. Raiteita tutkien voidaan olettaa laiturin lännenpuolella (kuvaajan puolella) olevan toisen linjaraiteen. Jos katsellaan naisia jotka kantavat ilmeisesti mattoa, voisi vaatteista päätellä, että on 30 - 40 luku. Pistoraiteella olevassa Ga vaunussa on valkoinen kolmio, joten se on likaavassa käytössä. Oikeassa reunassa kurkkaa Strömbergin tehtaan uusi halli. Vikipedosta ei löytynyt kunnon aikaa tehdashallin valmistumiselle, arvaukseni on 1935 - 1937. Silloin voidaan ajoittaa 1930-luvun lopulle. Vielä lisäisin että 1960-luvulla Pitäjänmäellä risteili Kisko-Kalle. Tve taisi tulla kuvioihin vasta vuosikymmenen lopulla tai 1970 luvun alussa. Kaksoisraiteesta voi lukea VR 1937-1962 historiikistä. Olen oppinut sen, että maailmassa on muutakin kuin vain se, jota olen nähnyt. Maailma ei ole standardoitu vaikka VR olikin melko pitkällä standardoinnissa. (Positiivinen kommentti) |
|
| 16.04.2013 21:56 | Jorma Rauhala: | Kuva on 1950-luvun alkupuolelta, ja tarkennan myöhemmin, mikäli sellaisen tiedon löydän negatiivin oheispaperista, kun se palautuu valokuvalaboratoriosta. Otsikossa mainittuja kiinnostavia asioita ovat mielestäni I- ja II-raiteiden välissä 2-laiturin päässä oleva lyhyehkö rataverkosta irrallinen "pakaasiraide". Junakokoonpano on näemmä tuolloin joskus ollut sellainen, että Helsinkiin menevän junan veturin perässä on ollut ensiksi Äffä-vaunu ja sitten Luokkavaunut. Luokkavaunut jätetään laituriin ja Äffä siihen erillisen pakaasirillukan (joka kuvassa on) kohdille ja veturi on sitten omissa oloissaan ilman laituri-infraa helposti voideltavissa. Pakaasirillukkaa voidaan passata noin suurinpiirtein Äffänmittaisen raiteensa turvin osumaan pysähtyneen F-vaunun oviaukon kohdille ja tavaranvaihto onnistuu siten satavarmasti kohdalleen. Vastaava pakaasiraide esim. Pö:ssä http://vaunut.org/kuva/34353 ja siinä raide päättyy teknillis-taloudellisesti järkevästi jatkokuljetuksia ajatellen makasiinin nurkalle. Toinen asia, joka kiinnostaa, ovat nuo kaksi tapulia 2-laiturilla. Ovatkos ne junanilmoituskelloja, siis varoituslaitteita. Eteläiselle ja pohjoiselle pääraiteelle olisi omat rakennelmat. Tuosta eteläiseltä laiturilta pääsee asemalle vain pienestä kongista laiturinpäässä, siis laituripolku, kuten nykyään kirjoitetaan. Muistelisin täällä "miljoonan" kuvan joukossa olleen joskus tarkemman kuvan tuollaisesta kellolaitoksesta joltain asemalta. |
|
| 16.04.2013 22:08 | Teemu Sirkiä: | Tällainen ilmakuva löytyy netin syövereistä: http://www.patikka.net/linkkeihin/ilmakuva%20laaja.jpg Pitäjänmäki vuonna 1952. | |
| 17.04.2013 17:05 | Ilkka Hovi: | Mietitään noita "tapuleita". Lähellä olevista rakenteista oikeanpuoleisella on painot eri korkeuksilla, mikä oli tavallista noiden kiristimien kohdalla. Kiristimissä tuli johto (rautalanka, vaijeri tms) kourusta, koukkasi kiristimen vastapainon pyörän kautta takaisin kouruun. I ja II raiteen välissä on aita. "Tapuli" on aidan vieressä. Kuinka kiristimet toimisivat jos I raidetta auratessa lumi täyttäisi vaijerikourun. Oletan kourun täyttyneen lumella, jäällä ja vedellä. Toinen syy on tietenkin matkustajien turvaaminen, etteivät matkustajat törmäilisi ja tarttuisi vaarallisiin rautalankoihin, ketjuihin tai vaijereihin. Ajoituksesta: vielä valkoisena loistava Strömberg Oy:n hallin pääty, tuskin oli noin vaalea 50-luvun alussa. |
|
| 18.04.2013 09:07 | Tapio Nikula: | Lanka/vaijerikanaalien jäätyminen oli kevään ongelmia. Eli kun päivällä tuli paljon sulamisvesiä (maa oli roudassa eikä imenyt vettä) ja yöllä oli pakkasta, niin jäässähän ne kanaalit olivat. Niiden sulattaminen kuului opastinmestarin työporukoille. Koska isäni oli Pieksämäen opastinmestari, niin olen varmaan kymmeniä kertoja ollut katsomassa, kun kanaaleja sulatettiin. Sulatus tapahtui aina höyryllä. Ja lähes poikkeuksetta höyry otettiin veturista. Pieksämäellä se veturi oli aina kana ja muistaakseni Pieksämäen kanat olivat 50-luvulta lähtien 540 ja 541. Sulatustyö oli äärimmäisen kuraista hommaa ja sulattajat olivat sangen hirvittävän näköisiä työn päätyttyä. Sulatettua kanaalia saatettiin joutua sulattamaan jo seuraavana päivänä. Pahiten jäätyivät kulma- ja lukituspyörät. Kanaalit rakennettiin 50-luvulla valmiiksi valetuista betonilaatoista ja kanneksi tuli yleensä kreosoottikyllästeinen lankkuelementti. Joskus kansi saattoi olla täkkilevyä. Kulma- ja lukituspyörien kannet olivat täkkilevyä samoin kiristyslaitteiden "lattiat". Kun vuonna 1953 muutimme Pieksämäelle ja siellä Kangaskadulle VR:n virka-asuntoon, niin isäpappahan "lainasi" betonisia kanaalielementtejä ja rakeni niistä laatoituksen ulkoportaiden eteen. Siellä se laatoitus oli vielä vime kesänä noin 5 sentin maakerroksen alla ja vanha virka-asuntotalokin on palanut liki 20 vuotta sitten. Vanhan asuntomme tontilla on vielä pystyssä pyykinkuivatusnarun pylväitä, jotka papparainen värkkäili rilliradan kiskoista. Sinne vaan kuvaamaan innokkaat! |
|
| 19.04.2013 08:53 | Jouni Halinen: | Tarinaa Pitskun aseman seudulta http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/tarinat/pitajanmaen_asemaseutu.html |