14.04.2013 / Hyvinkää asema
14.04.2013 Yksi "jakaran" jalka puuttuu, jotta tuo oikean paksuinen asennuslevy solahtaisi paikoilleen.
Kommentit
| 18.04.2013 19:55 | Mikko Heino: | Voisiko joku ystävällinen yrittää selittää, mikä on tanssiva rengas? Kommenteissa siihen törmää vain Kymenhurun kohdalla ja onhan siinä muutenkin erikoinen voimansiirto (siis epäkeskeinen, you know). Myös linkki aihetta käsittelevään asiaan kelpaisi, mut wikipedia ei tunne käsitettä ja quukkeli ohjaa yllättäen vorgin kommenttiin. | |
| 18.04.2013 22:19 | Hannu Lehikoinen: | Ystävällisyyden jätän muiden arvioitavaksi, mutta yritetään: Tanssiva rengas on Dr13:n pyörän ja vaihteiston välinen joustava kytkin, joka välittää voiman vaihteistolta pyöräkertaan ja sallii vaihteiston liikkumisen pyöräkertaan nähden. Linkin kuvassa näkyy vasemmanpuoleisen telissä tanssivat renkaat, jotka on irrotettu vaihteiston puolelta, kun vaihteisto on irrotettu telistä: http://vaunut.org/kuva/64317 . Tanssiva rengas on siis kaikki tuo mitä vasemman puoleisen telin pyörissä on "ylimääräistä" oikean puoleisen telin pyöriin nähden. Keskellä on tanssivan renkaan runko ja siihen on kytketty neljä lyhyttä aisaa. Aisoista kaksi on kiinni pyörässä ja kaksi vaihteistossa. Aisojen molemmissa päissä on kumijousitettu liitos, jotka yhdessä antavat tarvittavan liikevaran. Jos pyörä on väärässä korkeudessa vaihteistoon nähden, tanssiva rengas joutuu melkoiselle rasitukselle jokaisella pyörän kierroksella. Tämän kuvasarjan kuvissa on esitetty miten korkeutta säädetään niin, ettei ylimääräista rasitusta tulisi. Pyöräkertahan on luonnollisesti täysin jousittamaton. Vaihteisto on kiinnitetty telin runkoon ja se on siten ensiöjousituksen päällä. Vaihteiston pitää siten pystyä liikkumaan pyöräkertaan nähden ja tanssiva rengas antaa tuon tarvittavan liikevaran mahdollistaen samalla voiman välittämisen. Tanssiva rengas on kyllä melkoinen innovaatio. Olisi kiva tietää kuinka paljon Alsthom on käyttänyt vastaavaa ratkaisua muissa vetureissaan. Vain Dr13:een tehty ratkaisu se ei varmasti ole, mutta tuskin se on kovin yleinenkään. Kovin onnistuneena ratkaisuna sitä ei voi pitää, koska niiden kestävyyden kanssa oli välillä melkoisesti ongelmia Dr13:n ollessa kaupallisessa käytössä. Museoaikana 2343:n yksi "tanssiva" on vaihdettu ja kuvien mukaan myös 2349:ssä on tehty säätöä. |
|
| 18.04.2013 23:38 | Jorma Toivonen: | Kiitokset Hannulle tuon "mysteerin" selkokielisestä selostuksesta. | |
| 19.04.2013 01:50 | Kimmo T. Lumirae: | Tanssiva rengas on toisaalta ilmeisen onnistunut ratkaisu, koska se lienee "täysjousitettu" eli pyöräkerta pääsee liikkumaan jousituksessaan vapaasti ilman, että ajomoottorivaihteisto rajoittaa tai rasittaa liikkumista. Tanssiva rengas mahtuu myös sivusuunnassa varsin pieneen tilaan. Sitä on käytetty sekä monomoottoriratkaisuissa että erillisillä ajomoottoreilla toteutetuissa teleissä. Muistaakseni jo CC 7100 -maailmanennätysveturissa (ei ole taaskaan lähdekirjallisuus käsissä, mutta tarkistetaan, jos alkaa mennä pieleen) oli tanssiva rengas -voimansiirto ja sillä ajettiin aikoinaan huima 328 tai 331 km/h (50 vuotta ennätyksen teon jälkeen myönnettiin, että molemmat ennätysveturit eivät sittenkään päässeet samaan 331 km/h nopeuteen). Edelleen, ratkaisu otettiin aikoinaan kovasti modernina esiteltyyn, neuvostoliittolaiseen, sn 160 -pikajunaveturiin TEP60:een. Eräs "sivulausetieto" (jota en nyt pysty tarkistamaan), kertoo, että tällä voimansiirrolla tai käyttölaitteella olisi varustettu peräti pari tuhatta veturia. Pidän mahdollisena, että kaikki 1970-80 -lukujen ranskalaiset monomoottoriveturit (eli käytännöllisesti katsoen kaikki taajuusmuuttajapolvea edeltäneet linjaveturit) on toteutettu tällä voimansiirrolla. |
|
| 19.04.2013 01:54 | Kimmo T. Lumirae: | Hakusanoja ovat (Jacquemin) anneau dansant ja kuukkeli palauttaa lähinnä otteita ranskankielisistä tietokirjoista. Englantilaiset puhuvat floating ring :stä ja kuukkeli antaa linkin mm. tähän: http://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_26000 , josta siitäkin ko. kapine löytyy. | |
| 16.10.2013 11:24 | Olli Taanila: | Samainen wikipedia-artikkeli mainitsee 'floating ring'-termin alkuperäisen ranskankielisen muodon: 'anneau dansant', jonka suora käännös on todella 'tanssiva rengas'. Tuon SNCF BB 26000 -sarjan telit ovat aivan erilaiset kuin Dr13:ssa: akselit ovat kiinni jousituksessa päistään. Missäköhän tuo tanssiva rengas mahtaa siis sijaita? | |
| 16.10.2013 12:43 | Kimmo T. Lumirae: | Eipä ole nyt BB26000:sta tätä koskevaa tarkkaa tietoa, mutta arvataan: siellä missä vetohammaspyörä yleensäkin eli telin kehyksen eli telirungon sisäpuolella. Kuva http://www.buntbahn.de/fotos/data/6056/2tatzlager03.jpg on toki pienoismallista, mutta siinä näkyy voimansiirron ongelmakohta, eli kun kuvan moottori kiinnitettäisiin suoraan teliin, ei siinä tapahtuisi minkäänlaista joustoa vetoakseliin nähden; tanssiva rengas pitäisi tässä rakenteessa sijoittaa ison messinkihammaspyörän viereen siten, että veto välittyisi tanssivan renkaan kautta vetoakselille. (Kuvassahan moottori on kiinnitetty käpälälaakeriperiaatteen mukaisesti tavallaan vetoakselin ympärille; älköön välitettäkö siitä, koska kuvasta näkyy hammasvälitys hyvin. ) |