10.05.2013 / Kivijärvi/Viitasaari, välillä Varanen–Kutemainen

10.05.2013 Rautatiepitäjä se Kivijärvikin on omalla vaatimattomalla, n. 1,3 ratakilometrin panoksellaan.

Kuvan tiedot

Välillä: Varanen–Kutemainen Kuvauspaikka: Kivijärvi/Viitasaari Koordinaatit: 63.10957 25.36858 [Google Maps] [Karttapaikka]

Kuvaaja: Jukka Voudinmäki
Lisätty: 10.05.2013 19:34

Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

10.05.2013 20:17	Kari Haapakangas:	Onpas hyväkuntoiset kyltit, vaikka ainakin pari kylttiuudistusta on nämä ohittanut huomaamatta.
10.05.2013 20:24	Jimi Lappalainen:	Kuinkahan monta tällaista kuntaa on, jossa on hyvin vähän rataa? Ensiksi tulee mieleen Huittinen. http://tinyurl.com/hvittis
10.05.2013 22:17	Ilari Kokko:	...Kauniainen... (eipä ole kunnallakaan paljoa kokoa.)
10.05.2013 23:18	Tapio Muurinen:	Nousu vain jatkuu ja jatkuu. Näillä paikkeilla oli vielä kymmenkunta vuotta paljon rypistynyttä kiskonpintaa.
10.05.2013 23:35	Ari Palin:	Kunnallislaki teki pitäjistä lopun jo vuonna 1865, mutta tuskinpa nämä kyltit sieltä asti ovat, varsinkaan kun rata on valmistunut vasta vuonna 1960. Pitäjä-termiä oli kylteissä pitkälle 1900-luvulle, ja vanhat ihmiset saattavat käyttää sitä puhekielessä vieläkin. Kunta-sana oli ilmestynyt kyltteihin viimeistään 1950-luvulla. Eräässä Pekka ja Pätkä -elokuvassa elokuvan nimihenkilöt toimivat Helsingissä kadunlakaisijoina ja kippaavat lopuksi roskat maahan ohitettuaan tolpan, jonka vasemmanpuoleisessa kyltissä lukee "Helsingin kaupunki" ja oikeanpuoleisessa "Espoon kunta". Myöhemmin kylteistä poistettiin kuntamuotoa merkitsevä sana (milloin se mahtoi tapahtua?) ja 1990-luvun alussa nykyiset sinipohjaiset kyltit alkoivat vallata alaa. Koska jo viimeistään 1950-luvulla käytettiin kylteissä kunta-termiä, veikkaisin tämän kylttiparin tuodun paikalle käytettynä maantien varresta tai olevan "näköispainos" ja pystytetty museaalisessa mielessä. Normaalistihan ratojen varsilla ei edes ole kuntarajamerkkejä.
11.05.2013 00:46	Petri Miikkulainen:	Kyllä noita kuntakylttejä vaan monessa paikassa on, tai ainakin ollut. Esimerkiksi Kihniö/Jalasjärvi -raja on merkitty Ratikylän ja Madesjärven välillä. Sitä en kyllä muista, puhutaanko siinä pitäjistä vai kunnista. Yleisiä nämä ovat muuallakin, kun poistutaan ruuhka-Suomen pääradoilta. Hyvinkää-Karjaa välillä niitä ei kyllä ole.
11.05.2013 02:18	Niila Heikkilä:	Tässä on alkuperäinen kylttikuva Parkanon baanalta. http://vaunut.org/kuva/12742 Hämeenkyrö-kylttikin seisoi aikoinaan Majajärvellä penkalla. Hämeenkyrön alueella rataa on reilu kilometri. Sittemmin nämä kyltit ovat hävinneet koko radan varrelta, uusien huoltoteiden ja liikennepaikkojen rakentamisen aikana. Ylöjärvi puolestaan nielaisi Viljakkalan. Ainoastaan Petrin mainitsema Kihniö/Jalasjärvi -kyltti on tallella Madesjärveltä hieman etelään. Siinä on myös entinen Turun ja Porin läänin, ja Vaasan läänin rajapyykki vaakunoineen. Kyltin historiallista arvoa lisää se, että Kihniö muutti Hämeen lääniin 1993, ja läänit lakkasivat lopulta kokonaan olemasta, joten kyltti muistuttaa jo varsin kauan sitten olemassa olleista hallintoaluerajoista.
11.05.2013 07:38	Kari Haapakangas:	Taisi olla 70-luvulla kun maalaiskunnat saivat yleisesti vaakunat, ja sittemminhän ne ilmestyivät näihin rajamerkkeihinkin pitäjä-nimen pudotessa pois. Nämä saattavat hyvinkin olla museaalista uustuotantoa, ainakin kun vertaa tähän taatusti alkuperäiseen http://vaunut.org/kuva/75991?u=2982, joka lienee peräisin, niin, 60-luvultako?
11.05.2013 08:28	Jouni Hytönen:	Kivijärven alueella on muistaakseni yksi tasoristeyskin. Onkohan kunnassa pohdittu tasoristeysturvallisuutta omalla alueella? :) Tällaisista rataa sivuavista kunnista tulee mieleen ainakin Leppävirta ja Vieremä.
11.05.2013 08:38	Jukka Voudinmäki:	Palojärvi http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?cr​ossingId=1548 löytyy Kivijärveltä. Tasoristeyksen kansi oli eilen aika lahonneessa kunnossa, ja kovin oli kelirikkoisen näköinen tasoristeystä hyödyntävä metsätie. Pitäjämerkkeihin liittyen. Suolahti-Haapäjärvi -välillä olen nähnyt näitä kylttejä enemmänkin. Kuvan merkin lisäksi löytyy Karstulan pitäjä - Saarijärven pitäjä ja Äänekosken kaupunki - Suolahden kaupunki Rotkolan entisen seisakkeen tuntumassa. Tämäkin lienee yhä jäljellä: http://vaunut.org/kuva/36942 Mukavia jäänteitä meille Suomi-maantiedosta ja paikallishistoriasta kiinnostuneille. Muualta Suomesta tulee mieleen Tohmajärvi-Kitee http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?cr​ossingId=1996
11.05.2013 08:57	Jouni Hytönen:	Luumäki / Lappeenranta-kyltti löytyy samannimisten liikennepaikkojen väliseltä rataosuudelta, Rasinsuon kohtauspaikan itäpuolelta. Pohjosen tasoristeys suljettiin jo liikenteeltä eli paikalle täytyy tulla Törölän kautta. http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?cr​ossingId=1901
11.05.2013 10:55	Pasi Utriainen:	Ilman rataa olevista, mutta lähimmäksi rautatietä pääsevistä kunnista tulee mieleen Kangasniemi, jossa rata jää alle 100 metrin päähän kunnanrajasta.
11.05.2013 11:24	Jimi Lappalainen:	http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karta​nhaku/paikannimihaku.html?map.x=300&map.​y=252&e=483573&n=6908502&scale=2000&tool​=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta​&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta
11.05.2013 11:57	Tapio Muurinen:	Noin 15 v. sitten tällä rataosalla kaikkien kuntien (=pitäjien) rajamerkit oli merkitty näin. Ne olivat yhtä hyvässä kuosissa kuin kuvassa. Alkuperäisyydestä ei ole tietoa.
11.05.2013 12:11	Kari Haapakangas:	Mikähän mahtaa olla suurin paikkakunta, jonka alueella ei missään vaiheessa ole ollut rautatietä? Pudasjärvi?
11.05.2013 12:29	Juha Mäkinen:	Inari? :D
11.05.2013 12:40	Kari Haapakangas:	Ainakin pinta-alaltaan. Taajaväkisyydessään ei pärjää Suomen suurimmalle kaupungille. Hmm, Kalajoki, nykyisessäkin laajuudessaan taitaa myös olla ilman rautatietä koko historiansa ajan.
11.05.2013 12:57	Jimi Lappalainen:	Kyllähän Kalajoellakin on rata mennyt: http://vaunut.org/kuva/80048 http://vaunut.org/kuva/13625 :)
11.05.2013 13:54	Jukka Voudinmäki:	Nämä suurin-kysymykset ovat yleensä todella hankalia ja monimuotoisia, sillä muuttuvia tekijöitä on niin useita. Kuntien nimiä on muuttunut, niiden rajoja on siirretty ja kuntia liitetty toisiin. Suuruutta voi mitata ainakin kahdella kriteerillä (pinta-ala, väkiluku), ja sitten on tosiaan näitä huvipuisto- ym. ratoja, jotka eivät ole olleet yhteydessä valtakunnan verkkoon. Lähtökohdaksi voisi heittää, että Kuusamo on kärjessä asukasluvun mukaan ja Inari pinta-alan. Niin, Kuusamossa oli sodanaikainen kenttärata. Otetaanko se huomioon, ja onko Inarissa ollut sisäisiä ratoja esim. jollain sahalla tms.? Radan varrella -kirjassa sivulla 309 on listattu selvät tapaukset. Sen mukaan Kangasniemen pitäjän/kunnan alueella on joskus ollut rautatie. Onko kunta aikanaan ulottunut Savon radalle vai Jy-Pm -radalle, sitä en osaa sanoa.
11.05.2013 14:12	Pasi Utriainen:	Tämä Kivijärvi taitaa puolestaan olla pienin kunta asukasluvultaan (1305 asukasta v. 2013 alussa), jossa on nykyään rautatie. Juuri edellä on Kaskinen (1384), joka on pienin rautatieliikennepaikan omaava kunta.
11.05.2013 14:22	Jukka Voudinmäki:	Näin varmasti on, ja pronssia vie...médaille de bronze...Ristijärvi.
11.05.2013 15:55	Jimi Lappalainen:	Mielestäni kaikki ei-huvituskäyttöön rakennetut kapearaiteisetkin radat voi ottaa huomioon. Tässäkin tulee eteen se, miten pitkälle mennään; lasketaanko juurikin esim. jonkin tehtaan oma rata joka on rakennettu yksinomaan tehtaan käyttöön.
13.05.2013 09:27	Jouni Hytönen:	Ruovesikin kuuluu rataa leikkaavien kuntien joukkoon, sillä on tosin alueellaan vain noin 2300 m liikenteeltä suljettua rataa.
13.05.2013 12:30	Ilari Kokko:	Kai raja täytyy miltei pakostakin vetää siten, että tehtaiden sisäiset radat, tykistöradat ja huviradat on pakko jättää ulkopuolelle, mutta kapearaiteiset ottaa mukaan, mikäli niille kertyy pituutta tehdasalueen ulkopuolelle. Esimerkiksi Loppi on selvästi rautatiepitäjä, sillä kunnan alueella on liikennöinyt kaksi erillistä yhtiötä. Vastaavasti myös Forssa on rautatiepitäjä, koska siellä on ollut käytössä asema (Matku). Pituutta tosin radalle tulee reilut viitisen kilometriä. (Ja lisäksi tietenkin kapearaiteinen!)
13.05.2013 14:53	Kari Haapakangas:	Vaan jos ajatellaan vanhoja kaupunkeja ja kauppaloita, olivatko Maarianhamina ja Parainen ainoat rautatiettömät?
13.05.2013 16:07	Ilari Kokko:	Ajattelin ehdottaa Ikaalista, mutta Sisätön liikennepaikka näyttää sijaitsevan Ikaalisissa. Ikaalinen oli kauppalana 1972-1977. Vuonna 1972 Ikaalisten maalaiskunta liitettiin Ikaalisten "epäitsenäiseen" kauppalaan. Pohjanmaan oikorata puolestaan valmistui 1971. Ikaalisissakin siis rata jo kauppala-aikana on ollut. Vaan kuinkas on Huittisten laita? Sivuaako Porin rata myös Huittisten maaperää?
13.05.2013 16:38	Juha Kutvonen:	Leppävirta kuuluu samaan sarjaan Kivijärven kanssa; rautatietä on yhteensä reilun kilometrin verran Rukkuneenlahdella ja Kangaslammin asema-alueella. Lisäksi Konnuksen kanavalla oli aikoinaan veneensiirtorata ja Kotalahdessa kaivosrata.
13.05.2013 16:56	Jukka Voudinmäki:	Ruovesi oli rautatiepitäjä jo siihen aikaan, kun Vilppula ja Yläkolkki kuuluivat siihen. Sitä en ole vielä kartalta löytänyt, missä kohtaa Ruovesi nykyään työntyy Mierontielle.
13.05.2013 19:54	Jorma Rauhala:	Vanhimmat rautatiekuvat Vilppulasta, siis mahtavasta Vaasan radan Vilppulankosken ratasillasta, eli sijainti nykyisin Mänttä-Vilppulassa, löytyvät erilaisista arkistoista paikkakuntanimellä RUOVESI. Silloin 1880-luvulla Vilppula oli (Hämeen läänin) Ruovettä ja Mänttä puolestaan (Vaasan läänin) Keuruuta. Niinkin vähämittainen (8 km) kapearaiderautatie kuin MWR jakaantuu nykyään arkistohistoriallisesti puoliksi Vaasan ja Hämeenlinnan maakunta-arkistojen kätköihin. Pohjanmaa tuntuu äkkiseltään hieman oudolta, mutta näin se vain on. Oikeastaan tuo seutuhan on ikimuistoista itäistä Satakuntaa... mutta silloin ei meillä vielä ollut kiskoteitä.
13.05.2013 20:39	Tapio Muurinen:	Tällaista kiskoa on/oli alempana mäessä http://vaunut.org/kuva/37083?paik=Viitas​aari
27.05.2013 08:27	Jouni Hytönen:	Hirvensalmi ei ole kovin tunnettu rautatiekuntana, mutta on silläkin yksi liikennepaikka alueellaan.
27.05.2013 08:33	Jouni Hytönen:	Äh, Ruoveden osalta näemmä katsoin karttaa väärin. Se olikin tosiaan nykyinen Mänttä-Vilppulan kaupunki, joka työntyy Mierontielle asti.
27.05.2013 11:32	Jukka Voudinmäki:	Lelkolan lisäksi Hirvensalmella on ollut toinenkin liikennepaikka, Hokkanen-niminen seisake.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!