??.??.???? ”Berliinin kaupunki-, kehä- ja esikaupunkiradat” – Piirros on peräisin sotaa edeltävältä ajalta, jolloin sota ja kaupungin jako eivät olleet vaikuttaneet vielä. Jonkin asteinen vertailukuva nykyajalta löytyy mm täältä: http://tinyurl.com/d4mzqwc - Hauska ajan termi on ”Lentosatama”. - Piirroksen etelälaidassa Hermanstrassen aseman alapuolella lukee ”Kleinbahn n(ach) Mittenwalde. Rata on yksityisesti perustettu ”Rixdorf-Mittenwalder Eisenbahn ”, joka ei suinkaan ole mikään pienoisrautatie! Preussin valtion ”kleinbahneja” koskenut laki antoi mahdollisuuden perustaa yksityisiä, sivuliikenteeseen tarkoitettuja ratoja. Tämä sivurata aloitti toimintansa vuonna 1900. Se on raideleveydeltään normaali. Radalla lopetettiin henkilöliikenne vuonna 1955. Berliinin muurin rakentaminen aiheutti radan käytössä ongelmia. Rata toimi viimeiset ajat lähinnä hiilenkuljetusreittinä, mutta vuonna 2003 Rudwin hiilivoimalan lopetettua toimintansa rata on menettänyt merkityksensä. - Kuvalähde: Otavan iso tietosanakirja 1931-39
Kommentit
| 17.05.2013 21:25 | Martin Hillebard: | Näistä on paljon materiaalia sekä klassisessa paino- että arvatenkin myös digitaalisessa muodossa. Kohottavaa luettavaa huimasta teknisestä kehityksestä, mutta sitten taas takaiskuista Saksan väkivaltaisen historian myötä. | |
| 18.05.2013 01:51 | Leo Männistö: | Paljon on muuttunut, mutta paljon on myös pysynyt. Karttaa katsoessa ymmärtää myös hyvin miksi Berliinin kehärataa kutsutaan "Hundekopfbahniksi" eli koiranpääradaksi. | |
| 18.05.2013 04:05 | Timo Valtonen: | Moni pätkä näistä radoista oli muurin aikana rappioratoina, joille ei omistussuhteitten kimuranttisuudesta johtuen voitu sen paremmin kunnostaa kuin purkaakaan. Muurin hävittämisen jälkeen osa on kunnostettu tai korvattu esimerkiksi U-bahnilla tai purettu kokonaan. Paljon on tapahtunut. Uuttakin rakennettu. | |
| 22.05.2013 14:54 | Tuukka Ryyppö: | Mikä niissä jaon aikaisissa rautateiden omistussuhteissa niin kimuranttia oli? Rautatiealueet kuuluivat yksiselitteisesti DDR:ään myös länsipuolella ja jos ratoja ei purettu, se johtui lähinnä siitä, ettei niitä viitsitty purkaa. Vai oliko mukana jotain pelkoa siitä, että DDR jotenkin menettäisi alueiden hallinnan, jos ratoja puretaan? Lähinnä ajattelisin, että radan purkaminen on hankalaa, kun purkajat saattavat milloin tahansa livahtaa länsi-Berliiniin pari askelta ottamalla ja heidän vahtimiseensa tarvittaisiin siten paljon resursseja. S-Bahnin käyttäjämäärät laskivat jaon aikana aika paljon, koska DDR:n hallinnolle ei haluttu antaa rahaa. Länsi-Berliinin liikennelaitos BVG perusti bussilinjoja, jotka kulkivat samoja reittejä kuin S-Bahn. Niitä käytettiin paljon mieluummin kuin S-Bahnia, mikä teki S-Bahn -asemista varsin aavemaisia paikkoja. Asemien kuuluminen Itä-Saksaan myös vaikutti poliisien toimintamahdollisuuksiin niillä, jolloin hiljentyneistä asemista tuli rikollisille turvapaikkoja – mikä puolestaan vähensi S-Bahnin matkustajamääriä entisestäänkin. Aivan Derkkulan loppuaikoina S-Bahnin Länsi-Berliinin puoleiset osat siirtyivät BVG:n hallintaan, DDR:n DR:n kun ei enää kannattanut hoitaa liikennettä matkustajattomalla S-Bahn -verkolla. Kartalla en muuten hoksaa kuin yhden pätkän, jonka reittiä nykyään kulkee metro. Ja silläkään pätkällä (itälaidan Kaulsdorfista lounaaseen päin erkaneva rata) ei ole yhtäkään asemaa ollut. |
|
| 22.05.2013 15:09 | Tuukka Ryyppö: | Kartan ajoitukseen liittyen lueskelin tätä artikkelia: http://berliner-untergrundbahn.de/s-u8.htm . Tuo linja loppuu tällä kartalla etelässä Boddinstraßen asemalle ja pohjoisessa Neanderstraßelle (nykyään Heinrich-Heine-Straße). Neanderstraßelle linja venyi huhtikuussa 1928, Boddinstraßelta etelään Leinestraßelle taas elokuussa 1929. Tuon linjan perusteella kartta esittää siis huhtikuun 1928 ja elokuun 1929 välistä tilannetta. |