02.06.2013 / Umekoji Steam Locomotive Museum, Kioto, Japani
02.06.2013 Tällä kertaa höyryveturimuseon ajeluttajaksi osui C61-sarjan veturi nro 2. Tässä veturisarjassa käytettiin Japanissa ensimmäistä kertaa stokeria. Veturin kattila on peräisin D51-sarjan veturista.
Kommentit
| 05.06.2013 19:02 | Joni Lahti: | Jänniä ovat muuten japanin kieliset junasanat. Höyryveturin 汽車 (kisha) merkki muodostuu kahdesta kiinalaisperäisestä kanjista. Ensimmäinen merkki tarkoittaa höyryä ja sen radikaali on merkki vesi. Loppua merkistä en ymmärrä. Toinen merkki on helppo, se on perinteinen vaunuja tarkoittava merkki. Pyörät, akseli ja runko. Samaa merkkiä käytetään monessa muussa kulkuvälineessä. Sähköveturin 電車 (densha) merkin ensimmäinen sähkön merkki on hurjan hauska. Selitys kuuluu, että yläosa tarkoittaa sadetta (katto ja vesipisarat). Alhaalla on pelto, ja siitä pistää ”häntä taikka salama”. Eli ukkonenhan merkin takana on, tuolla hännällä se saadaan merkitsemään sähköä. Nykykiinassa sähköstä puhuttaessa yläosa jätetään pois. Toinen merkki on tuttu vaunujen merkki. Oikeastaan perin loogista pohdittavaa näin kesäkuumalla… |
|
| 05.06.2013 21:15 | Martin Hillebard: | Rautatien esihistoria on hyvin vanha; jo kauan sitten kuolleitten kulttuurien sanotaan käyttäneen kivikatuihinsa ja -teihinsä hakattuja raideteitä. Nykyisessä muodossaan laitosta tulee kai tarkastella pääasiassa engelsmannien luomuksena. Josta myös terminologia on siirtynyt moniin kieliin. Esim ratapölkyt ovat ruotsiksi SLIPER = englanninkielestä "Sleeper". Amerikanenglannissa tosin, Crosstie. Muissa kulttuureissa syntyi kuitenkin myös tosi mehukkaita paikallis -ilmaisuja. Itä-Afrikan rannikkoseudulla on jo kauan ollut käytössä yleiskieli Swahili eri kultturien välillä. Keniassa liikennöi MOMBASAN PIKAJUNA en tiedä josko enää, mutta kylläkin nuoruusvuosinani Garratt- Bayer nivelveturien vetämänä 3' 6" eli 1067 mm raiteella. Junaa kutsuttiin Swahili kielellä, Gari la Mosi kirjaimellisesti Savuajoneuvo. Sitten tulivat dieselit. |
|
| 05.06.2013 22:00 | Eljas Pölhö: | Martin, hauska sattuma, minä olen toimittanut kirjan, jonka nimi on "Gari la Moshi". Luulin ettei kukaan tietäisi mitä se tarkoittaa ja minua aina ärsyttää tavattomasti kun käsikirjoittajat tahtovat antaa kirjoilleen tuollaisia outoja nimiä. Jos kirjaa ei osta heti, niin sitä ei ikinä enää muista, että mikä sen nimi oikein oli. Keniassa asunut hollantilainen käsikirjoituksen tekijä R. Ramaer käänsi termin näin: Gari la Moshi (smoke wagon). Kirja käsittelee East African Railways yhtiön ja sen edeltäjien höyryvetureita (Kenia-Tansania-Uganda). Edit: Radan raideleveys oli brittiläiseksi radaksi (Kenia ja Uganda) poikkeuksellisesti tasan metri, saksalaisten rakentama rata Tansaniassa taasen "luonnollisesti" tasan metri. http://www.stenvalls.com/shop/?artnr=978%2D92%2D7266%2D172%2D1 |
|
| 05.06.2013 22:22 | Otto Tuomainen: | Jonin kommenttiin viitaten. Ilmeisesti korean kielen junaa tarkoittava sana 기차 (gicha) on lainattu japanin kielestä? Vai onko samankaltaisuus vain sattumaa? | |
| 05.06.2013 23:55 | Heikki Jalonen: | Jotenkin on pieni epäsuhta veturin ja junan koon kesken. Mahtaneeko tuo jaksaa? | |
| 06.06.2013 07:18 | Timo Valtonen: | Jos Jonin antamilla ohjeilla menee japanilaisessa rautatiemuseossa kyselemään niin metsään taitaa mennä. Kikansha on veturi (denkik. sähköveturi, dizeruk. dieselveturi, jokikik. höyryeturi - huom joki äännetään dzoki) Kisha on veturin vetämä juna, useimmiten höyryveturin vetämä juna museaalisessa mielessä Ressha on yleensä juna Densha on ylipäätään sähköllä kulkeva kiskokulkuneuvo. Se voi olla sähköjunayksikkö tai raitiovaunu. Tosin shinkansen suurnopeusjunista puhuminen denshoina saa aikaan vinoa hymyä. Vähän samaa kuin jos menin Helsinki-Vantaan infotiskiltä kyselemään ilmalaivojen aikatauluja. Kanjeihin en ota kantaa, koska lopetin niiden aktiivikäytön jo vuonna 1964. |
|
| 06.06.2013 11:19 | Joni Lahti: | Timo, ei todellakaan sovi opasteeksi rautatiemuseoon tämä juttu! Harrastan aivan huvikseni kiinan hanzeja ja sitä kautta kanjeja. Niiden etymologia kiinnostaa siksi, että aika kaukaa menneisyydestä on johdettu nykyaikaisia abstraktioita. - 電車 hirakanoin でんしゃ on todella nykykielessä juna yleensä ottaen, mutta kanjien etymologia viittaa sateeseen, katoon, peltoon, ukkoseen ja lopulta sähköön sekä vaunuihin eli yhteensä sähköisesti kulkeviin vaunuihin. Sähköveturi sinänsä lienee virallisesti tämä: 電気機関車 ja kanamerkein でんききかんしゃ Kanjista siis löytyvät samat merkit. - Höyryveturin/junan merkki on (ollut) 汽車 . Virallinen, tarkka höyryveturin ilmaisu lienee tämä: . 蒸気機関車. Siinä ensimmäisenä on veden merkki runsain lisukkein. Kanamerkein se on じょうききかんしゃ. - Sivulla http://www.learn-japanese-adventure.com/japanese-trains.html löytyy 50 japanilaista rautatiesanaa tai ilmaisua kanjeina, hira- tai katakanana ja romanina kirjoitettuina. Ovat tätä päivää. Muuten, moni on kyselee, miksi japanilaiset käyttävät vielä kanjeja? Vastaus voisi olla, kirjoitus on paljon muutakin kuin sanallista ilmaisua. Oikein mainiota junailukesää kaikille! - Ps. Pitää olla romajina. Pahus, kun kappalejako häviää editoitaessa! - merkki olkoon uuden kappaleen alku. |
|
| 06.06.2013 13:37 | Topi Lajunen: | Japania taitava sukulaiseni kommentoi tätä ketjua seuraavasti: "'Ressha' 列車, ensimmäinen kanji tarkoittaa jonoa/viivaa/saraketta. Toka kanji on se kärry. Veturi on 'kikansha' 機関車, jossa kaksi ensimmäistä kanjia 'kikan' tarkoittaa moottoria ja viimenen on taas se kärry. Muita mielenkiintoisia on esim. rautateitä tarkoittava sana 'tetsudo' 鉄道. Paikallinen ajattelutapa vastaa suomalaista. Ensimmäinen kanji tarkoittaa rautaa ja toinen tietä. Tuo tien 'do' löytyy myös useista ns. abstrakteista teistä... esim. 'kendo' 剣道, eli miekan tie. Laituria tarkoittava sana 'hoomu' ホーム on kanssa hauska. Kirjoitetaan katakanoilla, eli viittaa vierasperäisyyteen, mutta mikä ihmeen hoomu? Englannin 'home' sanastako?? Ei suinkaan vaan sanasta 'platform', joka japanilaisille vääntyy muotoon 'purattohoomu'. Japanilaiset tykkää tehdä sanoista mahdollisimman lyhyitä, joten se typistyi pelkäksi hoomuksi. Samaan tapaan englannin 'smart phone' on 'sumaho' スマホ, 'personal computer' on 'pasokon' パソコン jne. jne." |
|
| 06.06.2013 13:42 | Martin Hillebard: | Aika jännä tuo japaniseikkailu -sivu. Ainoa mikä ainakin minua häiritsi on että kirjoittaja käyttää koko ajan termiä TRAIN, ei kertaakaan RAILWAY. "Train system" ja "Train network" ovat suorastaan semanttisesti virheellisiä (semantiikka = oppi sanojen merkityksen sisällöstä ts kuinka ne mielletään). Mutta minkäs voit, kielenkäyttö on muuttunut siihen suuntaan. Minulle tulee Resiinan lisäksi myös SJK:n Tåg -lehti, ja jopa sen palstoilla Tåg on monin kerroin useammin toistuva kuin Järnväg. Ilmiö on siis ehkä yleismaailmallinen. | |
| 06.06.2013 13:51 | Joni Lahti: | Niin ja dieselveturi kirjoitetaan japanissa sekamerkein ディーゼル動車. Alussa siinä on katakanoilla lainasana diesel ja sitten kanjeina ilmeisesti jotakin voimaa tarkoittava ja viimeisenä vaunut tai kärry. Sama asia puhtaasti katakanoilla ディーゼルどうしゃ. Tulipa paljon lisää junatietoa myös japanilaisittain! |
|
| 06.06.2013 16:22 | Martin Hillebard: | Minulle taas tuli noista purattohoomuista mieleen yksi paljon meitä lähempänä tapahtunut käsitelainaus. Eräs ruotsin-suomalainen kirjoittaja julkaisi jutun, jossa hän kertoi äitinsä ensitutustumisesta rautatielaitokseen. Ilmeisesti perhe asui jossakin pohjois-Ruotsissa. Äiti oli mennyt asemalle ja juna tuli. Veturia hän ei ollut ennen eläissään nähnyt, mutta meni tutustumaan käsin kosketellen. Kuumahan se oli, ainakin paikoittain. Kotiin palattuaan hän kuvaili kokemaansa ja ilmoitti "Se oli se Engelsmannin isomolli." Siis ei veturi eikä edes lokomotiivi. Selitys? Äiti oli onnistunut kuulemaan jonkun nimittävän konetta "Englishman's Steam Locomotive"! Suomessa kuulemma VR:n alkuvuosina, vaihtoveturia saatettiin kutsua "Tisuri". Alkuperä: "Switcher"??? |
|
| 06.06.2013 16:51 | Ilari Kokko: | Itellalla kutsutaan päivystäjää tänä päivänä nimellä "tisuri". Voinneeko tuo sana kuitenkin juontaa etymologiansa ruotsin päivystys sanasta? (ruots. Jour) | |
| 07.06.2013 02:25 | Timo Valtonen: | Tähän lopuksi sopii hyvin jaappanilaisissa junissa pääteasemalle tultaessa kuulutuksen aloitus: "Taihen o tsukaresama de gozaimashita". Sen voi ymmärtää mm niin, että "Olipa hirvittävän väsyttävää/tylsää". Kysymyksessä on kuitenkin kohteliaisuuskait lähinnä siitä, että vaikka väsy tulikin hyvä kun kestitte. | |
| 09.06.2013 14:23 | Simo Toikkanen: | Museossa D51-veturin tenderiin oli muuten kiinnitetty informaatioplakaatti, jonka mukaan veturisarjan lempinimeä Degoichi ("Deeviisyks") käytettäisiin japanissa ikäänkuin vaihtoehtoisena sanana veturille. Pitäneeköhän paikkansa? |